FacebookTwitterEmail

vip-vieraat

04.03. 2015

Tuhannen taalan paikka

Euroopan unionin tuore kauppakomissaari Cecilia Malmström tekee kaikkensa, jotta vapaakauppaneuvottelut EU:n ja Yhdysvaltojen välillä johtavat maaliin.
Teksti: Annika Nurmiranta
Kuva: Erik Cronberg

Kun Euroopan unionin kauppa­komissaari Cecilia Malmström neljä kuukautta sitten siirtyi unionin sisäasioista vastaavan komissaarin pestiltä nykyiseen tehtäväänsä, hän tiesi joutuvansa melko tuuliseen paikkaan. Kysymys kun on EU:n ja Yhdysvaltojen neuvottelemasta TTIP- kauppa- ja investointisopimuksesta (Transatlantic Trade and Investment Partnership).

Euroopan taloutta kuvaavat luvut, millä mittarilla tahansa mitattuna, ovat olleet lattianraossa jo kahdeksatta vuotta. Nyt olisi mahdollisuus nousta suosta ja päästä kiinni kasvuun.

Tällä asenteella Malmström on tehtävä­kenttäänsä sitoutunut. Silti hänellä riittää ymmärrystä niille, jotka marssivat jäsenmaissa vastustamassa sopimusta.

– Onhan kysymyksessä kaikkien aikojen laajin vapaakauppasopimus. Globalisaatio herättää edelleen pelkoja, kuittaa Malmström.

Monet selvitykset lukuineen puhuvat sopimuksen puolesta. On laskettu, että EU:n talous voisi kasvaa jopa 0,48 prosenttia vuodessa aina vuoteen 2027 asti. Vuositasolla tämä tekisi 86 miljardia euroa. Tätä ei ole varaa menettää.

Malmström pelkää, että Euroopan vaikutus­valta murenee, jos se menettää kilpailukykyään suhteessa esimerkiksi Kiinaan ja Brasiliaan. Kaupan painopiste on väistämättömästi siirtymässä nouseviin talouksiin. Tulevaisuudessa jopa 90 prosenttia kysynnästä syntyy Euroopan ulkopuolella.

Tähän on herätty, ja kauppapolitiikka on palautunut politiikan keskiöön. Lukuisat maat neuvottelevat kahdenvälisistä sopimuksista saadakseen kilpailuedun suhteessa muihin.

– Jos EU ei nyt ota ohjaksia, muut tekevät sen. On syytä luoda kumppanuudet niiden kanssa, joilla on samanlaiset arvot demokratiassa, lainsäädännössä ja ihmisoikeuksissa.

Malmström ajattelee vapaakauppaa hyvän kierteenä ja vastauksena EU-maiden talousahdinkoon. Oman kortensa kekoon on antanut myös Euroopan komissio julkistamalla 315 miljardin euron investointisuunnitelman seuraavaksi kolmeksi vuodeksi.

TTIP-sopimus antaisi maailmalle vahvan signaalin siitä, että kasvu ja vaurastuminen ovat saavutettavissa vapaalla kaupalla ja investoinneilla. Se lisäisi Malmströmin mukaan myös uskottavuutta euroäänestäjien silmissä.

– Korkea työttömyys euroalueella on vienyt monelta uskoa politiikkaan.

Transatlanttinen vapaakauppasopimus sitoisi toteutuessaan piiriinsä puolet maailman bruttokansantuotteesta ja kolmanneksen kaupasta. Takarajana neuvotteluille on alun perin pidetty tämän vuoden loppua.

– Tarkkaa aikataulua neuvottelujen kulusta on vaikea ennustaa, sanoo Malmström.

Edessä on työntäyteisiä päiviä jo sen vuoksi, että sopimuksen runko pyritään lyömään lukkoon kuluvan vuoden aikana. Sisältö menee aikataulun edelle.

– Hyvä ja huolella tehty sopimus voittaa kiireessä kasatun, sanoo kauppakomissaari.

TTIP:n Brysselissä pidetty kahdeksas neuvottelukierros oli helmikuussa, ja ennen kesälomia on suunnitteilla vielä kaksi lisää. Seuraavat kuukaudet on varattu neuvottelun piiriin kuuluvien asioiden edistämiselle. Tämä pitää sisällään myös väärien mielikuvien oikomista.

Cecilia Malmstrom

Vapaakauppa takaa todistetusti kehitysmaiden ja miljoonien ihmisten pääsemisen globaalin kaupan piiriin, sanoo kauppakomissaari Cecilia Malmström.

 

Nykyisessä tehtävässään Malmström on ehtinyt käydä Washingtonissa jo kolme kertaa. Tapaamisia Yhdysvaltojen kauppa­edustaja Michael Fromanin kanssa hän kuvaa hedelmällisiksi.

– Pidän tätä hyvänä merkkinä sille, että TTIP-sopimus saadaan tehtyä vielä presidentti Barack Obaman kauden aikana.

EU-komissio on koko vapaakauppa­neuvottelujen ajan ollut muun muassa eri kansalaisjärjestöjen ryöpytyksen kohteena. Omansa siitä on saanut myös Malmström.

Keskeisiä kysymyksiä, jotka täyttävät kauppakomissaarin lähikuukaudet ovat investointisuoja sekä siihen liittyvä sijoittajan ja valtion välinen riitojenratkaisumenettely ISDS (Investor–State Dispute Settlement). Sopimuksen vastustajat pelkäävät, että kansallinen lain­säädäntö ja oikeuslaitos alistetaan ylikansalliseen välimiesmenettelyyn. Pahimmillaan yhtiöt voisivat vetää valtion oikeuteen.

Komissio järjesti viime vuoden keväällä avoimen verkkokuulemisen ja on julkaissut siitä nyt raportin. Vastauksia tuli valtava määrä, yhteensä yli 150 000. Suurin osa oli Malmströmin mukaan odotetusti kielteisiä, mutta seassa oli myös rakentavia ehdotuksia.

– Kuuleminen osoitti, että vallalla on syvä epäluulo riitojenratkaisumenetelmää kohtaan. Ennen kuin mistään päätetään, on käytävä avointa ja suoraa vuoropuhelua eri tahojen kanssa, sanoo Malmström.

Hän on Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin tavoin epäileväinen nykymallin suhteen.

– Välimiesmenettely kaipaa uudistamista, jotta se olisi kaikkien etujen mukainen. Mutta investointisuoja riitamenettelyineen on osa normaalia kansainvälistä kauppasopimusta, ja EU:lla on jo ennestään kokemusta 1 400 kahdenvälisestä investointisuojasopimuksesta.

Mallia voisi Malmströmin mukaan ottaa esimerkiksi kunnianhimoisesta CETA-sopimuksesta EU:n ja Kanadan välillä (Comprehensive Economic and Trade Agreement). Se sisältää välimiesmenettelyn valvonnan ja täyden läpinäkyvyyden asiakirjoissa.

Toteutuessaan se kasvattaisi EU:n bruttokansantuotetta 12 miljardilla vuodessa. Sopimusluonnos on nyt juridisessa tarkastuksessa.

– EU:n ja Yhdysvaltojen välillä on löydyttävä vastaavanlainen tasapaino investointi­suojan ja valtion oikeuksien välillä kuin CETA-sopimuksessa. Se ei saa heikentää elintarviketeollisuuteen, ympäristönsuojeluun tai kansanterveyteen liittyviä normejamme tai horjuttaa lainsäädäntöjärjestelmäämme.

Malmström vannoo avoimuuden nimiin. Komissio on järjestämässä lukuisia kuulemisia ja tilaisuuksia ensimmäisen vuosineljänneksen aikana eri osapuolten kanssa.

Vaikka kärki on tällä hetkellä kahdenvälisissä sopimuksissa, ihanteena neuvotteluissa on monenvälisyys. Balin onnistunut kierros toissa joulukuussa on luonut uutta uskoa Maailman kauppajärjestö WTO:n Doha-kierroksen loppuun viemiseksi. Nämä neuvottelut olivat Malmströmin mukaan läpimurto.

Vuonna 2001 alkanut Dohan neuvottelukierros on tuottanut monta pettymystä, joten saavutusta on pidetty jopa historiallisena. 160 valtiota onnistui neuvottelemaan ja sopimaan  joistakin kierroksen aiheista. Helmenä on sopimus kauppamenettelyjen helpottamisesta.

Vihreää valoa on muutenkin näkyvissä, sillä runsas kuukausi sitten Davosin neuvottelu­pöydässä olivat koolla kaikki jäsenmaat ”nyt tai ei koskaan” -asenteella. Tästä Malmström on selvästi tyytyväinen.

Vaikka talouden alavire saattaa näyttää lopulliselta, se ei sitä tilastojenkaan valossa ole: laskua seuraa aina nousu. Sen sijaan digitalisoituminen on pysyvä ilmiö, ja sitä on pidetty myös teollisuuden uutena vallan­kumouksena.

Digitalisointi on pienentänyt ja yhdistänyt maailmaa. Tuotteita ja palveluita ei enää valmisteta yhdessä paikassa eikä edes yhdessä yhtiössä.

– Tuotanto on organisoitunut globaalien arvoketjujen avulla.

Tämä asettaa paineita EU:lle ja sen kauppakumppaneille siitä, miten näitä ketjuja pitäisi tukea. Tullien ja muiden esteiden karsiminen ja kaupan ja investointien helpottaminen on Malmströmin mukaan oikea vastaus uudelle globaalille kauppaympäristölle.

Digitaalinen sisämarkkina on yksi komission avainpainopisteistä, jotta yritykset pääsisivät mutkattomammin EU:n ulkopuolisille markkinoille.
Kauppakomissaari vertaa yrityksiä joukkue­urheilijoihin.

– Yhteispeli on tulosta jokaisen osallistujan suorituksesta. Parhaan tuloksen saavuttaa joukkue, joka on karsinut pelikentältä kaikki esteet. Tämä on myös kauppapolitiikan tehtävä, sanoo Malmström.

 

HELPOTUSTA PK-YRITYKSILLE

Standardien ja erilaisten lupakäytäntöjen yhtenäistäminen hyödyttäisi erityisesti pk-yritysten pääsyä uusille markkinoille.
– Investointisuojaa ei olla poistamassa neuvottelupöydältä, mutta sen mallia pitää parantaa, sanoo kauppakomissaari Cecilia Malmström.
Arvostetun CSIS-tutkimuslaitoksen mukaan investointisuoja­sopimukset riitojenratkaisumenettelyineen eivät suosi monikansallisia yrityksiä, vaan ovat toimivia myös valtioiden näkökulmasta.

Cecilia Malmström

  • Euroopan unionin kauppakomissaari vuodesta 2014
  • Koulutus: politiikan tutkimuksen tohtori
  • Kansanpuolue liberaali
  • Syntynyt vuonna 1968
  • Työura: EU:n sisäasioista vastaava komissaari vuosina 2010–2014
    Ruotsin eurooppaministeri vuosina
    2006–2010
    Euroopan parlamentin jäsen vuosina 1999–2006
  • Perhe: aviomies ja kaksi tytärtä