FacebookTwitterEmail

vip-vieraat

13.01. 2012

VIP-vieras: Martin Granholm – Verkostot rakentavat menestystä

Suomalaisten menestys globalisoituneessa maailmantaloudessa on perustunut liiketoimintasektorikohtaiseen osaamiseen. Nyt on yritysten aika verkottua toimialojen välillä ja laajemmin ympäröivään yhteiskuntaan. Näin arvioi ICC:n eli kansainvälisen kauppakamarin hallitukseen kuuluva Martin Granholm Kauppapolitiikka-lehden VIP-haastattelussa.
Teksti: Mikko Taivainen

SEKTORIT

Suomessa globalisaatio on nähty liiketoimintasektoreittain, ja menestyksemme on perustunut juuri sektorikohtaiseen osaamiseen. Olen itse saanut olla mukana metsäteollisuuden globalisaatiossa ja samalla nähnyt, että tämä toimiala on hyvin samanlaista ympäri maailmaa teknisesti ja jopa markkinamielessä.

Globalisaatioon liittyy myös se, mitä tapahtuu liiketoimintasektorien välillä ja ulkopuolella. Sektorien väliset ja yhteiskunnalliset verkostot ovat suomalaisille tuntemattomampi alue. Toivon, että suomalaiset ottaisivat myös sektorit ylittävät verkostot vakavammin.

Liiketoimintasektorit samanlaistuvat globalisaatiossa, mutta muuten voi kysyä, meneekö maailma vastakkaiseen suuntaan. Suomessa ajatellaan helposti, että globalisaatio merkitsee kaiken yhtenäistymistä, mutta maailman eri alueet pikemminkin etääntyvät toisistaan kulttuurisesti.

YHTEISKUNTA

Yhteiskunnat ovat yhtä erilaisia kuin aina ennenkin, eikä niitä voi ymmärtää, ellei verkostoidu laajemmin. Varsinkin kansainvälisten suuryritysten tulisi huomioida tämä tarve ja rakentaa oma organisaatio seuraamaan sitä, mitä tapahtuu liiketoiminnan rajojen ulkopuolella.

Globalisaatio on laaja käsite, johon liittyy yhteiskunnallinen ulottuvuus. Liiketoimintasektorit samankaltaistuvat maailmanlaajuisesti, mutta kulttuurit eivät muutu, vaikka kuinka globalisoidutaan. Yritystasolla on parempi puhua kansainvälistymisestä, ja siinä pärjää oman liiketoimintasektorin puitteissa. Globalisaatiomielessä yrityksen tulisi verkottua myös sektorirajojen yli.

VERKOSTOT

Maailma kehittyy siihen suuntaan, että liiketoimintaan tulevat voimakkaimmat vaikutteet yhteiskuntien puolelta. Esimerkiksi G20-ryhmän toiminta on hyvä esimerkki siitä, että yritysten verkostoitumisen ja vaikuttamisen tarve on kasvanut.

Verkostoitumiseen liittyvä kanssakäyminen saattaa olla suomalaisille haastavampaa kuin muille kansallisuuksille. Suomi on tähän mennessä pärjännyt erikoistumisen ja asiantuntijuuden avulla, mutta nyt olisi aika ottaa lisäaskel kohti yleisosaamista.

Monissa muissa maissa oppimisjärjestelmät käsittävät enemmän yleistiedon hallintaa kuin Suomessa. Verkostoitumisen tarve kasvattaa yleistiedon merkitystä, minkä voisi huomioida myös Suomen koulutusjärjestelmässä. Laaja yleistiedon hallinta on enemmän kuin smalltalkia, sillä sen avulla voi osoittaa mielenkiintoa laajempiin, koko maailmaa koskeviin kysymyksiin ja rakentaa luottamusta.

KASVUN RAJAT

Silloin, kun maailman kasvu hiipuu tai jopa alueittain supistuu, protektionismi kasvaa. Tästä on olemassa paljon esimerkkejä. Globalisaation käsite on saanut ympärilleen myös negatiivisia vivahteita, jotka liittyvät suuriin yhteiskunnallisiin kysymyksiin kuten väestönkasvuun, ruokapulaan ja taloudelliseen epätasa-arvoon.

Kansainväliset suuryritykset ovat lähteneet siitä, että uusista alueista kehittyy niille suuria tulevaisuuden markkinoita. Nyt on havahduttu, ettei näin tule käymään, elleivät asiat muutu. Kasvavat väestömassat saattavat edelleen elää köyhyydessä. Siksi on alettu pohtia pitäisikö keskittyä laajempiin liiketoimintasektorit ylittävien kysymysten ratkaisuun.

EUROOPPA

Eurooppa ei välttämättä jää muiden maanosien kelkasta, sillä maailma muuttuu muuallakin. Hieman yksinkertaistaen Euroopan tilanne on se, että EU:n laajentuessa on keskusteltu liian vähän siitä, millaisen Euroopan me todella haluamme.

Omat kansainväliset ystäväni eivät ole koskaan ymmärtäneet, miten Euroopassa voi olla esimerkiksi yksi valuutta ilman yhteistä finanssipolitiikkaa. Tästä aiheesta puhutaan paljon näinä päivinä, mutta minun verkostoissani aiheesta on puhuttu vuosia.

Eurooppa on erittäin suuri markkina-alue. Kun talouskriisi iski vuonna 2008, minulla oli sellainen tuntuma, että Aasiassa ja Amerikassa ajateltiin, että Eurooppa saa hoitaa kriisinsä itse. Nyt Aasia näkee Euroopan merkittävänä alueena viennin kannalta, kun Yhdysvalloissa kulutus yskii.

Vuonna 2008 Aasiassa ehkä ajateltiin, että kriisistä selvitään ilman Eurooppaa, mutta nyt näkemykset ovat muuttuneet. Siksi BRIC-maat miettivät, pitäisikö niiden osallistua näihin talkoisiin. Se on tavallaan hieman yllättävää, sillä näissä maissa ansiotaso on noin kolmannes Euroopan tasosta.

ARVOT

Suomessa tarvitsemme kykyä kaupallistaa perustavanlaatuisia asioita. Meillä on lähes vaistonvarainen kyky erottaa oikea väärästä. Maailma ei ole koskaan tarvinnut enemmän perusarvojamme kuin nyt.

Viime aikoina olen havainnut, että muun muassa amerikkalaiset suosivat green-sanan käyttöä. Yhdysvalloissa ei puhuta periaatteellisista asioista, kuten lainsäädännöstä ja päästörajoista yhtä paljon kuin EU:ssa. Minulla on kuitenkin sellainen käsitys, että siellä tehdään enemmän kuin meillä.

En halua herätä siihen aamuun, kun amerikkalaiset ovat kaupallistaneet sen, minkä me osaamme paremmin. Suomessa on innovatiivisuutta ja paljon hyviä projekteja, mutta on pidettävä mielessä, että suuressa maailmassa asiat kaupallistetaan aikaisemmin.

INVESTOINNIT

Olen toiminut 40 vuotta metsäteollisuuden palveluksessa uusiutuvan raaka-aineen parissa. Maailma on nyt tosissaan heräämässä, että luonnon resurssien ylikäytölle tarvitsee tehdä jotakin. Meidän pitää olla tässä asiassa todella aktiivisia.

Uskon, että meillä on perinteeseen perustuva etumatka resurssien hyödyntämisen tehokkuudessa. Tältä pohjalta voidaan luoda edellytykset innovaatioiden kaupallistamiselle ja investointimahdollisuuksille. Uskon, että metsäteollisuus pysyy merkittävässä asemassa Suomessa.

Ylipäätään meillä puhutaan liian vähän teollisista työpaikoista. Minulla on insinöörimäinen näkemys, jonka mukaan hyvinvointi perustuu vahvaan perusteollisuuteen. Ymmärrän palveluiden roolin yhteiskunnassa, mutta jaettavan kakun luontiin tarvitaan vahvaa teollisuutta.

Teollinen osaaminen on pystyttävä säilyttämään tässä maassa. Suomi on ollut pitkään maailman johtavia teollisuusmaita, ja sen varaan tulevaisuus kannattaa rakentaa jatkossakin. Suomessa on esimerkiksi kuitua, joka tulee olemaan eri muodoissaan kiinnostava asia tulevaisuudessa. Metsäteollisuus on ottanut ensimmäiset askeleet siinä, mitä kaikkea kuidulla voi tehdä.

YLIOPISTO

Syvä huoleni on se, että teollisuus ei houkuttele nuoria osaajia, kun siitä puhutaan niin kuin puhutaan. Näen Åbo Akademin hallituksen puheenjohtajana, että houkuttelevuus on lähes kriittisellä tasolla. Åbo Akademissa niin kuin muissakin yliopistoissa on ollut vaikeuksia saada hakijoita teknillisiin koulutusohjelmiin.

Kun perustimme ympäristöasiat ja energian yhdistävän koulutusohjelman, sinne haki huomattava määrä kiinnostuneita. Se osoittaa, että on vain löydettävä oikeat yhdistelmät. Nuoret ovat niin fiksuja, että näkevät sektorirajojen yli. Tällainen poikkitieteellisyys on yksi tie eteenpäin ja verkostoitumiseen.

YRITTÄJYYS

Olen kotoisin Pohjanmaalta ja asun suurimman osan aikaa siellä. Näen paljon yrittäjiä, ja yrittäjyyttä sinänsä on paljon. Jokin vika suomalaisessa järjestelmässä kuitenkin on, koska meiltä puuttuvat keskisuuret yritykset.

Mikä estää pienten yritysten kasvun keskikastiin? Siihen kysymykseen ei ole vielä löydetty vastausta. Onko meissä jotakin, joka estää riskinoton? Ehkä kasvatuksen vuoksi pelkäämme virheiden tekemistä myös liike-elämässä.

Tässä lienee suomalaisten ja esimerkiksi amerikkalaisten perusero. Meillä riskinottajaa ei palkita riittävästi. Lisäksi riskin ottaja aina välillä epäonnistuu, minkä pitäisi olla sallitumpaa. Tämä on saattanut jopa johtaa siihen, -että riskipääoman saanti on Suomessa vaikeampaa kuin muualla.

TEHOKKUUS

Vaikka kaikki eivät substanssimielessä tiedä maailmalla paljon Suomesta, maallamme on kuitenkin positiivinen maine. Suomi tunnetaan pohjoisena työtä tekevänä kansana, mikä luo Suomi-brändille arvoa.

Suomi sijaitsee kaukana päämarkkina-alueistaan, joten täällä on jouduttu panostamaan tehokkuuteen. Luotan, että tämä tehokkuuskäsite kantaa, kunhan pidämme siitä kiinni. Se kantaa niin pitkälle kuin minun silmäni kantavat.

Tehokkuus on luonnollisesti kyettävä ylläpitämään ja parantamaan niillä sektoreilla, joilla siihen on tarvetta. Meidän pitää myös keskittyä hyvien asioiden kaupallistamiseen ja verkostoitua yli perinteisten sektorirajojen. Suomi on esimerkiksi maailman huippua energiasektorilla mutta muitakin hyviä toimialoja löytyy.

VALTIO

Valtiollisen vienninedistämisen rooli on merkittävä, sillä se avaa väyliä liiketoimintasektorit ylittävälle toiminnalle. Lisäksi yhä enemmän liiketoimintaan vaikuttavia päätöksiä tehdään politiikan piirissä.

Politiikan ja liike-elämän välisen raja-alueen hallinta edellyttää verkottumista ja työntekoa yrityksiltä. Tilanne on haastava yrityksille, sillä niiden on kyettävä edustamaan itseään selkeästi monissa asioissa. Esimerkiksi kansalaisjärjestöt voivat ajaa yhtä asiaa, mutta yritysten on ajatettava moninaisia intressejä.

Aasiakin kohtaa haasteita, mutta siitä on kehittymässä talouden voimanpesä, jossa järjestelmä perustuu verkostoihin. Varsinkin toimitusjohtajatasolla verkostoihin pääseminen edellyttää pitkäjänteisyyttä, raakaa työtä ja luottamuksen rakentamista. Liian harvoin näkee suomalaisia elinkeinoelämän kannalta tärkeissä kansainvälisissä verkostoissa.

Konkari näköalapaikalla

Teollisuusneuvos Martin Granholm on ainoa pohjoismaalainen, joka istuu ICC:n eli Kansainvälisen kauppakamarin hallituksessa. Yli 40-vuotisen uran metsäteollisuudessa tehnyt Granholm on myös Åbo Akademin ja Algol Oy:n hallituksien puheenjohtaja sekä Rettig Oy:n hallituksen varapuheenjohtaja.

Granholmin toinen kolmivuotiskausi ICC:n hallituksen jäsenenä päättyy ensi kesänä. Kaudet on rajattu kahteen, joten uudelleenvalinta ei ole enää mahdollinen.

– Tämä on ollut äärimmäisen antoisaa aikaa. Olemme käyttäneet paljon aikaa oman toiminnan kehittämiseen. Olen saanut osallistua strategiaprosessiin, joka huipentuu siihen, että ICC toimii elinkeinoelämän viestinviejänä G20:een.

Vapaakaupan rooli on Granholmin mukaan vahvasti ICC:n agendalla. Kansainvälisessä kauppakamarissa uskotaan, että sen avulla voidaan saada aikaan paljon positiivista vaikeissakin taloudellisissa tilanteissa.