FacebookTwitterEmail

vip-vieraat

29.11. 2012

VIP-vieras: Päivi Leiwo – Yhteistyö lentoon

Suomen menestymisen mahdollisuudet ovat pitkälti vientiteollisuuden varassa, sanoo Päivi Leiwo. Team Finland -verkosto edistää Suomen asiaa maailmalla yhteisvoimin.
Teksti: Salla Peltonen

Suomen menestymisen mahdollisuudet kansantaloutena ovat mitä suurimmassa määrin vientiteollisuuden varassa, Oilon-Yhtiöiden hallituksen puheenjohtaja ja Team Finland -ohjaus­ryhmän jäsen Päivi Leiwo painottaa.

Suomalaisyritysten kansainvälistyminen pitäisi saada entistä jouhevammaksi. Niin ikään olosuhteiden Suomessa tulisi kannustaa sekä ulkomaisia että suomalaisia yrityksiä investoimaan myös Suomeen, hän kuvailee.

Team Finland on uusi toimintamalli erityisesti pienten ja keskisuurten suomalaisyritysten tarvitsemien vienti- ja kansainvälistymispalvelujen tuottamiseen. Se ei siis ole uusi organisaatio, vaan uusi, asiakaslähtöinen tapa tehdä asioita: Team Finland tuo yhteen yritykset ja julkiset palveluntarjoajat, jotta yritykset eivät kansainvälistyessään ensimmäisenä tuupertuisi kotimaiseen tukiviidakkoon. Julkisista palveluntarjoajista mukana ovat muun muassa työ- ja elinkeinoministeriö ja sen alaiset toimijat (kuten Finpro, Invest in Finland, Tekes, Finnvera ja ELY-keskukset) sekä ulkoministeriö (mukaan lukien sen edustustoverkosto ja ministeriön hallinnonalaan kuuluva Finnfund).

– Tähän asti suomalaisyritysten kansainvälistymistä tukevat toimijat ovat tarjonneet yrityksille vain omia palvelujaan, ja yritykset ovat joutuneet juoksemaan luukulta luukulle saadakseen tarvitsemansa palvelut. Team Finlandin kautta palvelua pyritään virtaviivaistamaan; yritykset opastetaan oikeiden toimijoiden luo, Leiwo kertoo.

Team Finland -konsepti on hieno esimerkki siitä, että maamme johto on sitoutunut tukemaan yritysten kansainvälistymistä ja kasvattamaan Suomen kilpailukykyä maailmalla.

– Tällä on suuri merkitys yrittäjille, ja myös odotukset Team Finlandille tuntuvat olevan huikeat, Leiwo sanoo.

– Tunne siitä, että yritysten asioita viedään eteenpäin, aiheuttaa positiivista vipinää pk-yrityksissä, mutta myös Team Finland -toimijoille paineita todelliseen palvelutason nostoon, ettei tämä jäisi vain puheen tasolle, Leiwo pohtii. Jatkossa myös yksityiset, eri toimialoilla toimivat yritykset ja yhteisöt, jotka niin ikään ajavat kansainvälistyvien yritysten asioita, pitäisi saada mukaan Team Finland -malliin.

– Myös jo maailmalla toimivien suomalaisyritysten osaamista viennistä ja kansainvälistymisestä voitaisiin hyödyntää paljon laajemmin vasta kansainvälistymisen alkutaipaleella olevissa yrityksissä. Koen, että meidän pitäisi välittää enemmän hyvästä tahdosta ja fiiliksestä, Leiwo pohtii.

Team Finland ei ole vain yritysten kansainvälistymisen alusta, vaan mahdollistaa myös Suomen maakuvan entistä tiiviimmän nivomisen kansainväliseen yritystoimintaan.

– Kaikki parannukset nykytilanteeseen vähentävät yritysten kansainvälistymisen kustannuksia ja helpottavat liikkeellelähtöä. Täytyy kuitenkin muistaa, että Team Finland on vain yksi osa kokonaisuutta, Leiwo sanoo ja huomauttaa, että kilpailukyvyn hiomisessa on monta vastuunkantajaa: valtiovalta, työmarkkina­järjestöt, yritykset ja työtekijät.

Valtioneuvoston kanslia on asettanut Team Finland -toimintamallille ohjaus­ryhmän, jonka puheenjohtajana toimii pääministeri Jyrki Katainen ja varapuheenjohtajana Koneen toimitusjohtaja Matti Alahuhta. Sen muina jäseninä on 12 eri aloja edustavaa suomalaista yritysjohtajaa. Ohjausryhmän tehtävänä on laatia Team Finlandille yhteinen strategia ja seurata sen toteutumista konkreettisin mittarein.

– Ohjausryhmän jäsenet toimivat yksityishenkilöinä, mutta edustavat monipuolista osaamista eri toimialoilta. Olemme mukana varmistamassa, että verkostomaista toimintatapaa kehitetään mahdollisimman yritysystävälliseksi erityisesti pk-sektorin kannalta, Leiwo tähdentää. Hän näkee ohjausryhmän jäsenten roolin merkittävänä myös asioiden esillä pitäjinä ja innostajina.

– Meidän tehtävämme on viedä yhteen hiileen puhaltamisen meininkiä yrityksiin, hän sanoo ja painottaa aidon yhteisen tahtotilan olevan äärimmäisen tärkeää työn tulosten kannalta.

Oilon on suomalainen, vuonna 1961 perustettu ympäristö- ja energiatekniikan perheyritys. Se valmistaa öljy-, kaasu- ja yhdistelmäpolttimia muun muassa voimalaitoksiin, teollisuuteen, ongelmajätteen polttoon, lämpölaitoksiin ja laivoihin sekä erilaisia lämmitys- ja jäähdytysratkaisuja teollisuuden ja kotitalouksien käyttöön. Yrityksen tuotanto­laitokset sijaitsevat Lahdessa, Hollolassa ja Kokkolassa sekä Kiinassa, Wuxissa. Lisäksi Oilonilla on myyntiyhtiöitä Venäjällä, Kiinassa ja Brasiliassa sekä myyntiedustajia useimmissa Euroopan maissa, Aasiassa, Venäjällä, Etelä- ja Pohjois-Amerikassa sekä Afrikassa. Vuonna 2011 Oilonin liikevaihto oli noin 70 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa työskenteli 350 henkilöä.

Oilon on vienyt tuotteitaan Skandina­viaan, Venäjälle ja Saksaan jo 50 vuoden ajan. 90-luvun taitteessa yritys lähti kansainvälistymään laajemmin aluksi Keski- ja myöhemmin Itä-Euroopan ja Aasian markkinoille.

– Oilonilla halu kasvaa ja kehittyä on ollut toiminnan lähtökohtana. Olemme toimineet pitkäjänteisesti ja jättäneet vuosien varrella mahdollisimman paljon voittovaroja yhtiöön, jotta se pystyisi kasvamaan, Päivi Leiwo kertoo.

Kansainvälistymisprosessissa Oilon on käyttänyt monipuolisesti hyväksi julkisten palveluntarjoajien apua. Esimerkkeinä Leiwo mainitsee muun muassa Finpron markkinatutkimukset ja tuen brändin rakennustyössä, Tekesin tuotekehitysavustukset, Finnveran vientiluotot sekä ministerien järjestämät viennin­edistämismatkat. Kiinan-tehtaan Oilon perusti yhdessä Finnfundin kanssa.

Paljon on kuitenkin joutunut tekemään myös itse.

– Kansainvälistyminen on meidän kohdallamme vaatinut kovaa työtä, aikaa, rahaa, päteviä työntekijöitä ja hyviä hermoja, Leiwo summaa.

– Voi kuvitella, millaisten haasteiden edessä aivan pienet yritykset tässä tilanteessa ovat, hän muistuttaa.

– Onnistuimme siinä, että ylipäätään uskalsimme lähteä hyvissä ajoin Aasian-markkinoille, vaikka emme tienneet tuolloin juuri mitään sikäläisten asiakkaiden toivomuksista tai tuotestandardeista, Leiwo sanoo. Onnistumisesta kertoo se, että Oilonin liikevaihto Kiinassa on kasvanut peräti 30 prosentin vuosivauhtia.

– Olemme myös pystyneet tarttumaan tekno­logian kehityksen ja liiketoiminta­ympäristön muutoksiin ja hyödyntämään niitä omassa tuotekehityksessämme. Oilonin osaaminen uusiutuvien energioiden käyttämisessä ja soveltamisessa kokonaisvaltaisesti asiakkaiden tarpeisiin on maailman kärkiluokkaa, ja se on pystynyt voittamaan markkinaosuuksia kooltaan huomattavasti suuremmilta kilpailijoiltaan. ›‹

Päivi Leiwo

  • OTM, MBA
  • Oilon-Yhtiöiden hallituksen puheenjohtaja.
  • Otti yhtiöiden ohjakset käsiinsä yrityksen perustajalta ja isältään Ossi Leiwolta vuonna 2009. Ennen siirtymistään yrityksen korkeimpaan johtoon Leiwo työskenteli Oilonin juristina 20 vuoden ajan.
  • Työpaikka on Lahdessa Oilonin pääkonttorilla, mutta hän asuu Helsingissä.
  • Perheeseen kuuluu aviomiehen lisäksi kaksi teini-ikäistä lasta.
  • Työssään matkustaa jatkuvasti ympäri maailmaa, mutta vapaalla ollessaan suuntaa tenniskentälle ja talvella laskettelurinteeseen.

Asenne ratkaisee

Päivi Leiwo vieraili hiljattain Intiassa Punen lähellä sijaitsevassa pienessä maalaiskylässä tutustumassa uuteen sähköntuotantolaitokseen, jossa sähköä tuotetaan aurinkoenergiasta ja biomassasta. Kyläläisillä on nyt ensimmäistä kertaa elämässään mahdollisuus käyttää sähköä muutamia tunteja päivässä.
Laitoksen viereisessä koulussa opiskelevat lapset tekivät Leiwoon suuren vaikutukseen.
– Ilmapiiri oli iloinen ja rento, mutta samalla hyvin rauhallinen ja keskittynyt, vaikka luokassa oli viitisenkymmentä alakouluikäistä lasta, hän kuvailee.
– Ymmärsin, että tässä on yksi Kiinan ja Intian kaltaisten kansantalouksien nousukiidon salaisuuksista. Pienestä pitäen lapset oppivat kunnioittamaan työntekoa ja ymmärtävät sen valtavana mahdollisuutena päästä eteenpäin elämässään.
– Samaa asennetta kaivattaisiin kipeästi Suomessakin. Työn arvostus, yksilön vastuu oman työnsä tuloksista sekä vankka usko tulevaan ovat arvoja, jotka vievät meitä pitkälle niin yksilöinä kuin kansantaloutena, Leiwo painottaa.