FacebookTwitterEmail

vip-vieraat

19.09. 2013

VIP-vieras: Markku Keinänen

Verkostoituminen ja yhteispeli ovat maailman murroksessa tärkeämpiä kuin koskaan, sanoo taloudellisten ulkosuhteiden osaston uusi osastopäällikkö Markku Keinänen.

Elokuisena perjantaina Markku Keinänen on käymässä Helsingissä. Suomen Espanjan-suurlähettiläänä neljä viime vuotta toiminut kesälomalainen aikoo vielä piipahtaa Madridissa ennen uusia haasteita. Syyskuussa alkaa työ ulkoministeriön taloudellisten ulkosuhteiden osaston – entisen kauppapoliittisen osaston – päällikkönä.

– Perhe muutti jo vuosi sitten Suomeen tyttären koulun takia, nyt on minun vuoroni. Viihdyin kyllä Madridissa niin hyvin, että olisin voinut jäädä elinikäiseksi suurlähettilääksikin, Keinänen hymyilee.

Paluusta kotimaahan hän on silti silmin nähden innoissaan. Osastopäällikön pesti tuo mukanaan paljon uutta ja sopivasti tuttua.

Ulkoministeriöuransa aikana Keinänen on työskennellyt eniten EU-asioiden parissa, Suomen jäsenyysneuvotteluista lähtien.

– Taloudelliset ulkosuhteetkin ovat suurelta osin EU-politiikkaa. Lisäksi globalisaatio ja talouskriisi ovat palauttaneet ne politiikan tekemisen keskiöön. On hienoa päästä tekemään työtä, jossa tuntee suoraan hyödyttävänsä kotimaataan.

Ennen Madridin-komennustaan Keinänen toimi suurlähetystön kakkosmiehenä Lontoossa.

– Ulkomailta on terveellistä palata välillä Suomeen. Kotimaata tulee tarkkailtua muualta käsin aina hiukan toisenlaisesta vinkkelistä.

Tuttua uudessa työssä Keinäselle ovat alkuvuonna käynnistyneen Team Finland -verkoston teemat, taloudelliset ulkosuhteet yleisesti sekä EU-vaikuttaminen.

Haasteiksi hän mainitsee kauppapolitiikan erityiskysymykset, joihin perehtyminen alkoi jo kesälomalla. Lisäksi Keinänen korostaa hyvän johtamisen merkitystä:

– Koen erittäin tärkeäksi sen, että töihin tullaan hyvällä mielellä. Ulkoministeriön keskeinen voimavara ovat omalla päällään ajattelevat ihmiset. Henkilöstön hyvinvoinnista on pidettävä kiinni.

Kuten osaston nimenmuutoskin kertoo, kansainväliset taloussuhteet eivät ole enää pelkkää kauppaa. Niillä luodaan yhä enemmän pärjäämisen mahdollisuuksia koko Suomelle ja elinkeinoelämälle.

– Maailmantalouden rakennemuutos pakottaa Suomenkin tarkastelemaan tuotantorakenteitaan uudelleen, Keinänen kuvaa.

– Globalisoituneessa ja ketjuttuneessa maailmassa ulkoministeriön verkostot, avoimuus ja hyvä koordinointi toimijoiden kesken tuottavat koko maata hyödyttävää lisäarvoa.

Ulkomaanedustustojen rooli on jalostunut maailman muuttuessa. Jos ne ennen olivat lähinnä ulkoministeriön kanavia, spektri on Keinäsen mukaan nyt aivan toinen.

– On kuvaavampaa puhua nykyisin koko valtioneuvoston edustustoista. Niissä paitsi hoidetaan ulkoministeriön perinteistä tonttia ja kansalaisten asioita, myös palvellaan yhä näkyvämmin muita ministeriöitä ja yritys­elämää.

Viestinnän, avoimuuden ja nopeuden merkitys korostuu enemmän kuin koskaan.

– Valtion ulkomaantoimijoilla on mahdollisuus tavata ihmisiä, solmia kontakteja, omaksua tietoa ja yhdistää kokemuksia. Kun tiedot linkitetään oikein, syntyy uusia ideoita ja saadaan paljon aikaan.

Keinänen kertoo yllättyneensä, kun hän viime keväänä Sevillassa suomalaisille yritysjohtajille puhuessaan tuli välittäneeksi Espanjan yhteiskunnasta ja taloustilanteesta tietoa, josta nämä eivät olleet kuulleetkaan.

– Saman olen huomannut tavatessani lehtien päätoimittajia. Edustustoille riittää selvästi tilaa jakaa tietoutta asemamaasta perinteisiä kanavia laajemmin. Myös sosiaalista mediaa kannattaisi hyödyntää lisää.

Kesäkuussa hyväksytyssä Team Finland -strategiassa korostetaan myös hyvien mallien hakemista ulkomailta Suomeen sekä niin sanottuja palvelupaketteja.

– Toiminnasta pitää syntyä hyötyä molempiin suuntiin: samaan aikaan edistetään suomalaisten mahdollisuuksia ulkomailla ja houkutellaan ulkomaisia toimijoita Suomeen. Yrityksille voitaisiin myös tarjota standardoituja täsmäpalveluita.

Team Finlandin potentiaali piilee Keinäsen mukaan nimenomaan yhteistyössä ja tiedon avoimessa jakamisessa. Espanjassa madallettiin raja-aitoja ”teamfinlandmaisesti” jo ennen konseptin virallista lanseerausta.

– Teimme suurlähetystön, Suomen Madridin-instituutin ja Finpron kesken yhteisen toiminta­ohjelman jo aiemmin, koska se tuntui hyödylliseltä, Keinänen kertoo.
Tuloksena ideat ovat sinkoilleet ja paljon on saatu aikaan.

– Esimerkkejä ovat Suomi–Espanja-tietouden yhteinen nettisivusto sekä Suomen pääsy Madridin Arco-nykytaidemessujen ensi vuoden teemamaaksi, Keinänen mainitsee.
Hankkeet voivat olla hyvinkin erilaisia eri maissa.

– Espanjassa olemme panostaneet muotoiluun ja arkkitehtuuriin, koska ne kiinnostavat siellä. Myös koulutusvientiä on suunnitteilla, Keinänen mainitsee.

– Olennaista on, että hanke on riittävän suuri hyödyttääkseen kaikkia asemamaan toimijoita. Silloin tekemiseen syntyy aito Team Finland -henki.

Mutta eikö Espanjan talous ole sen verran kuralla, että konkreettisia hyötyjä on siellä vaikea saavuttaa?

Keinänen ei koe tilannetta niin toivottomaksi kuin median ja huikeiden työttömyyslukujen perusteella voisi luulla.

– Tilanne on yhä vaikea, mutta Espanja on tehnyt valtavasti sen kohentamiseksi. Monet uudistukset ovat sellaisia, joita meillä ei voitaisi kuvitellakaan. Kolmasosassa yrityksiä on laskettu palkkoja. Eläkeuudistus nosti eläkeiän 67 vuoteen, ja se sitoo tulevat eläkkeet elinajan­odotteeseen. Lisäksi perustuslakiin on kirjattu velkaantumiskatot, hän luettelee.

– Kilpailukyky on parantunut rutkasti, joten Espanjan vienti vetää nyt hyvin.
Keinänen huomauttaa, että Espanja on toteuttanut lyhyessä ajassa kaiken, mitä EU:n komissio on siltä vaatinut.

– Nyt maassa seurataan, mitä muut tekevät. Kaikki ei ole omissa käsissä, vaan esimerkiksi Italian ja Ranskan kehitys vaikuttaa suoraan Espanjaan. Muilta EU-mailta odotetaan nyt solidaarisuutta ja halukkuutta taloudellisen integraation syventämiseen, kun oma pesä alkaa olla putsattu.

Iso, 47 miljoonan asukkaan kansantalous katsoo aktiivisesti maailmalle – erityisesti Latinalaiseen Amerikkaan, mutta myös Afrikkaan ja Aasiaan. Pieni Suomikin kiinnostaa niukkuutta jaettaessa. Maailman suurimmista yrityksistä moni on lähtöisin Espanjasta.

– Maan teollisuuden profiili on hyvin monipuolinen. Esimerkiksi tuulivoiman valmistajana Espanja on maailman kärkeä. Uusiutuvan energian investointeja houkutellaan parhaillaan myös Suomeen.

Barcan miehenä Madridissa

Mikä sai Markku Keinäsen integroitumaan erityisen hyvin espanjalaiseen yhteiskuntaan? Jalkapallopa tietenkin.
Asiassa oli vain yksi mutta: suurlähettiläs sattui asumaan joukkueensa kannalta väärässä kaupungissa. FC Barcelonan pitkäaikainen kannattaja joutui Madridissa pitämään suurimmat riemut mahassaan.
– Kuulun ulkojäsenenä pieneen Espanjan ulkoministeriön Barca-klubiin. Ministeriön väestä suurin osa on Real Madridin kannattajia, myös ulkoministeri. Jouduimme kokoontumaan puolisalaa paikallisen baarin takakabinetissa, hän kertoo.
Keinänen seuraa kaikki Barcan pelit ja on käynyt kannustamassa suosikkiaan myös paikan päällä.
– Espanjassa tekstaillaan paljon WhatsApp-sovelluksella, ja peli­päivinä puhelin piippaa koko ajan. Ryhmä se siellä analysoi pelaaja­valintoja. Jos joskus näprään poikkeuksellisen innokkaasti puhelintani, kyse on todennäköisesti tästä, Keinänen virnistää.

Markku Keinänen

syntynyt Rautalammilla Savossa 1959
oikeustieteen kandidaatti, varatuomari
taloudellisten ulkosuhteiden osaston päällikkö 1.9.2013–
Suomen suurlähettiläs Madridissa 2009–2013 ja kakkosmies Lontoossa 2007–2009
valtioneuvoston EU-sihteeristössä 2000–2004
Suomen EU-edustustossa Brysselissä 1996–2000
Suomen suurlähetystössä Madridissa 1989–1992
ulkoministeriön virkamies 1986–
perheeseen kuuluvat vaimo, kolme lasta, kissa ja koira