FacebookTwitterEmail

vip-vieraat

27.05. 2013

VIP-vieras: Päivi Luostarinen

Saksan imussa suomalaisyritykset voivat päästä isoille apajille. Yhteistyö sujuu, kun kansanluonteet ja talousintressit kohtaavat. Vuosisatojen takainen kumppani Saksa on edelleen yksi Suomen kolmesta tärkeimmästä kauppamaasta, samaa kokoluokkaa Ruotsin kanssa. Euroopan talouskriisin myötä napakkaa linjaa kannattavien EU-kumppanien suhteet ovat tiivistyneet lisää.
Teksti: Hanna Rusila

– Samanmielisten joukko ei ole yleensä suuri silloin, kun kamppaillaan vaikeuksien keskellä. Suomen ja Saksan näkemykset ovat pitkälti yhtäläiset, ja se vahvistaa myös kauppasuhteita, Suomen Berliinin-suurlähettiläs Päivi Luostarinen kertoo.
Suomalaisfirmoilla on Saksassa nelisen-sataa tytäryritystä ja haarakonttoria. Lisääkin mahtuisi, sillä saksalaiset arvostavat suomalaista osaamista.

Perinteiset vientialamme metsä- ja metalli-teollisuus ovat edelleen tunnettuja Saksassa, mutta myös uusia menestyjiä tarvitaan. Luostarinen näkee kolmella alalla erityistä potentiaalia: energiateknologiassa, luovassa taloudessa ja terveysteknologiassa.

– Kukin näistä kiinnostaa sekä saksalaisia että suomalaisia. Parhaimmillaan yritysten yhteistyö tuottaa win-win-asetelman, hän povaa.

Saksan kilpailukyky ja talousvakaus monen maan vaappuessa kuilun partaalla on herättänyt ihmetystä. Miten Euroopan suurin ja maailman neljänneksi mittavin talous voi porskuttaa, kun se ei onnistu muilta?

Yksi syy löytyy kurinalaisuudesta. Toinen on vahva teollinen perusta. Saksa on halunnut pitää omasta suunnittelusta ja valmistuksesta kiinni, ja peräti 26 prosenttia maan brutto-
kansantuotteesta tulee yhä teollisuudesta. Lisäksi kymmenen vuotta sitten toteutetut mittavat rakenneuudistukset, niin sanottu Schröderin agenda, paransi kilpailukykyä.

– Keskeistä on myös pk-yritysten suuri määrä sekä vahva sitoutuminen työhön niin työnantaja- kuin työntekijäpuolella, Luostarinen listaa.

Pienet ja keskisuuret yritykset työllistävät Saksan työvoimasta noin 70 prosenttia. Potentiaalisia kauppakumppaneita on siis paljon.

– Saman työnantajan palveluksessa ollaan usein pitkään, jopa koko työura monessa sukupolvessa. Vanhan ajan patruunakulttuuri on säilynyt Saksassa, ja työntekijöistä pidetään huolta. Se tuo mukanaan luotettavuutta ja laatua, jotka ovat arvokkaita ominaisuuksia kauppaa tehtäessä, suurlähettiläs toteaa.

Sekä suomalaiset että saksalaiset ovat innovatiivista ja ympäristötietoista väkeä. Saksassa on päätetty luopua ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä, joten uusiutuviin energian-lähteisiin keskittyvä teknologia on nosteessa.

– Me ulkoministeriössä näemme tässä paljon potentiaalia. Saksan osaaminen on vahvaa etenkin tuuli- ja aurinkoenergiassa, mutta myös suomalaisyrityksillä on paljon annettavaa, Luostarinen mainitsee.

Esimerkiksi energiatehokkuus ja cleantech-hankkeet voivat olla tulevaisuuden menestystarinoita.

– Ydinvoiman korvaamisesta etupäässä uusiutuvilla energianlähteillä, saksaksi Energiewendestä, on sanottu, että jos se joltakulta onnistuu, niin saksalaisilta, suurlähettiläs naurahtaa.

– Voi olla, että kehitteillä on nytkin innovatiivista teknologiaa, josta emme vielä tiedä mitään.

Terveys on toinen sektori, joka kiinnostaa Itämeren molemmin puolin. Saksassa arvostetaan hyvinvointipalveluja, ja vastikään suomalaisyritykset esittelivät menestyksekkäästi messuilla muun muassa satulatuoleja ja
kuntoutusohjelmasovelluksia.

– Väestön ikääntyminen ja siihen liittyvä kuntien palvelutarve lisäävät kiinnostusta terveystarjontaan molemmissa maissa, Luostarinen sanoo.

Luova talous puolestaan kiehtoo Luostarista itseään erityisesti. Berliinistä on nopeasti kehkeytynyt kulttuuriväen kansainvälinen sulatusuuni, jossa ideat sinkoilevat.

– Berliinin kulttuurikaupunginosissa kuhisee ja pöhisee. Se vetää puoleensa lisää luovia ihmisiä ja aloja, ja ideat jalostuvat, hän kuvaa.

Luovuus merkitsee boheemissa pääkaupungissa kaikkea mahdollista muotoilun, musiikin tai sana-, kuva- ja elokuvataiteen aloilla. Erityisesti muotoilu ja Suomen nykyinen vientivaltti, peliteollisuus, saavat Luostarisen vaistot heräämään.

– Design yhdistyy teollisuuteen ja tekniikkaan, joten kaupan mahdollisuuksia riittää. Angry Birds -ilmiö osoittaa, kuinka pienestä kaikki voi lähteä.

Ensi vuoden syksyllä Suomi on maailman suurimpien kirjamessujen teemamaa Frankfurtissa. Suurlähetystö odottaa messuilta näkyvyyttä ja uutta sysäystä maakuvalle.

– Suomi tunnetaan Saksassa mukavasti, ja maineemme on erittäin hyvä. Meitä pidetään saksalaisten tapaan tehokkaina, jämpteinä ja luotettavina, ja puhdas luonto on molemmille kansoille tärkeä. Mentaliteeteissa on paljon samaa: mikä luvataan, se pidetään, ja kun puhutaan, puhutaan asiaa, Luostarinen hymyilee.

Niinpä suomalaisia arvostetaan – ja pidetään juuri sopivan ripauksen verran eksoottisina.

– Hyvä maineemme ei kuitenkaan ole kiveen hakattu. Sen eteen pitää tehdä joka päivä töitä, suurlähettiläs muistuttaa.

Suurlähetystön rooli kauppasuhteissa liittyy lähinnä arvovaltaan ja kontakteihin.

– Emme etsi yrityksille liikekumppaneita, mutta hoidamme suhteita viranomaisiin ja autamme järjestämään tapaamisia. Lisäksi pyrimme löytämään kontaktihenkilöt, joiden avulla yritykset pääsevät eteenpäin, Luostarinen listaa.

Suurlähetystöllä on Berliinissä modernit tilat samassa rakennuksessa muiden Pohjoismaiden lähetystöjen kanssa. Yhteisiä etuja ajetaan muun muassa järjestämällä pohjoismaisia seminaareja eri teemoista.

– Saksan liike-elämässä hierarkioilla on yhä merkitystä. Arvovaltapalvelun tarjoaminen on esimerkiksi sitä, että yritykset voivat järjestää tilaisuuksia suurlähetystön tiloissa tai lähettilään virka-asunnossa. Se antaa kumppaneille tärkeän signaalin.

– Ilmapiiri on pääosin kansainvälinen, ja erityisesti Berliinissä hintataso on edullinen. Varsinkin protestanttisessa Pohjois-Saksassa ja Berliinissä työ- ja bisneskulttuuri muistuttavat monessa suomalaista. Siipiä on helppo tulla kokeilemaan, Luostarinen kannustaa.

– Jos Saksassa pärjää, on helppo pärjätä muuallakin, hän uskoo. ›‹

Päivi Luostarinen

  • syntynyt 1955
  • Suomen Berliinin-suurlähettiläs 1.6.2011–
  • ulkoministeriön palveluksessa 1981–
    pisimmät työrupeamat Helsingissä Amerikan ja Aasian osastolla, Eurooppa-osastolla sekä YK-tehtävissä komennuksilla New Yorkissa 1985–87 ja Brysselissä 1992–96
  • perheeseen kuuluvat aviomies ja aikuinen tytär
    harrastaa monipuolista liikuntaa ja hyvää ruokaa ystävien kanssa

Kuin kala vedessä

Päivi Luostarinen viihtyy Berliinissä mainiosti. Ulkomaankomennus on hänelle vasta kolmas, sillä ulkoministeriövuosista suurin osa on vierähtänyt Helsingissä.

– En tuntenut Saksaa tai saksalaisia lähemmin ennen kauteni alkua. Kokemus on ollut erittäin positiivinen. On mukavaa olla suomalainen maassa, jossa meistä pidetään, hän hymyilee.

Luostarinen kuvaa Saksaa sanalla ”sympaattinen”.

– Maa on täynnä kaikkea kiinnostavaa. Toimiminen saksalaisten kanssa on helppoa, he ovat täsmällisiä ja ystävällisiä. Historia on jättänyt kansaan tietyn nöyryyden. Ylimielisyyteen ei Saksassa törmää samoin kuin joissakin muissa maissa.
Suurlähettiläs solahti uuteen asemamaahansa kuin kala veteen. Hän oli lukenut koulussa pitkän saksan ja harrastanut kieltä nuorempana, joten se loksahti nopeasti kohdalleen.

– Berliini on upea kaupunki, jossa on muun muassa kolme oopperaa
ja loistava filharmonia. Vanhoissa kortteleissa tuntuu kuin olisi Pariisissa. Entisessä Itä-Berliinissä taas kukkivat luovuus ja suvaitsevaisuus. Luostarinen tunnustaa tosin olevansa helposti sopeutuvaa sorttia. Myös 80-luvun New York jätti lähtemättömän vaikutuksen, ja Brysselissä hän viihtyi vuosia.

– Kaikista asuinpaikoistani on löytynyt hyviä puolia. Niin sen pitää ollakin, hän toteaa hyväntuulisesti.