FacebookTwitterEmail

yritykset

28.02. 2013

Kännykässä kehityksen siemen

Köyhissä maissa kännykkä on jo miltei jokaisella, pankkitiliä ei monellakaan. Mistral Mobile näkee siellä yhtä aikaa valtavan markkinaraon ja mahdollisuuden edistää kehitystä.
Teksti: Hanna Rusila

Tuleeko länsimaalaiselle välttämättä mieleen, että noin 2,5 miljardilla ihmisellä maailmassa ei ole pankkitiliä? Lainoista tai sijoituksista puhumattakaan.

Matkapuhelimen käyttäjiä sen sijaan arvioidaan olevan jo yli kolme miljardia ja matkapuhelinliittymiä kaikkiaan peräti kuusi miljardia. Kehitysmaissa matkapuhelin on ihmisten ensimmäinen ja usein ainoa tekniikkahankinta.

Bisnesnenät ovatkin haistaneet valtavat mahdollisuudet kehittyvissä – jopa kaikkein köyhimmissä – maissa. Muutamassa vuodessa näihin on syntynyt mobiilimaksujärjestelmiä, jollaisia ei lännessä tunneta. Esimerkiksi Filippiineillä tai Ugandassa voi avata agentin kautta pankkitilin, joka toimii pelkällä kännykällä, ilman kallista data- tai nettiyhteyttä.

Näille markkinoille päätti lähteä myös Mistral Mobile, neljän entisen Nokia-johtajan perustama teknologiayritys. Se syntyi alkuvuonna 2012, ja parhaillaan yritys kylvää ”tulevan ison bisneksen siemeniä”, kuten toimitusjohtaja Ludwig Schulze muotoilee.

Operaattoripakko poistuu

Kehittyvien maiden mobiilirahajärjestelmät ovat olleet tähän asti kytköksissä teleoperaattoreihin. Ex-nokialaiset kehittävät alalle täysin uutta teknologiaa.

Mistral Mobilen ohjelmistojen ansiosta loppukäyttäjä ei tarvitse pankkipalveluihin operaattoria: pelkkä kännykkä riittää. Raha-asioiden hoitaminen helpottuu, palvelumaksut saadaan minimoitua ja alan toimijat voivat tavoitella asiakkaikseen koko väestöä, ei vain tietyn operaattorin asiakkaita.

Kun teknologia ja tietoturva on rakennettu vedenpitäviksi, kännykällä voi hoitaa kaikki pankkipalvelut: rahalähetykset, nostot ja talletukset, sijoitukset ja jopa lainanhoidon.

Palveluntarjoajan kulut jäävät niin pieniksi, että köyhimmät pienviljelijätkin kannattaa houkutella asiakkaiksi. Samalla Mistral Mobile edistää yhteistä hyvää, kun elinolosuhteet paranevat ja yhteiskunnat alkavat toimia paremmin.

Nokian kokeilu taustalla

Mistral Mobilen tarina sai alkunsa, kun Nokia päätti vetäytyä kolmen vuoden kokeilujakson jälkeen mobiilimaksumarkkinoilta Intiassa. Johtajanelikko oli työskennellyt hankkeessa alusta saakka ja halusi jatkaa yhdessä.

Parhaillaan Mistral Mobile rakentaa omaa kumppaniverkostoa ympäri maailman ja käy neuvotteluja useassa maassa. Rahoitus on kunnossa, ja pian koittaa varsinaisen bisneksen aika.

– Erityisen kiinnostavilta näyttävät Indonesia, Bangladesh, Intia, Etelä-Afrikka, Nigeria ja Brasilia. Kiina on tietysti aina mielenkiintoinen, mutta samalla myös hyvin vaativa kohde, Schulze luettelee.

Mistral Mobilen toimipisteet ovat Helsingissä, Oulussa ja New Yorkissa, mutta yhteistyökumppaneita ja talon ulkopuolista työvoimaa on ympäri maailmaa. Seuraava konttori avaa ovensa todennäköisesti Dubaissa.

– Olemme juuri aloittamassa neuvotteluja Finnpartnership-kumppanuusohjelman kanssa löytääksemme lisää kontakteja. Liiketoiminnan käynnistämiseen olemme saaneet arvokasta tukea muun muassa Tekesiltä ja paikalliselta ELY-keskukselta, Schulze mainitsee.

– Suomi tekee todella hienoa työtä tukemalla kotimaisten yritysten lähtöä haastaville markkinoille. Moni yritys ei varmasti tiedäkään tukimuodoista, hän pohtii.

Kauppaa ja kehitystä

Mistral Mobilella on syy mennä juuri vähävaraisten kuluttajien markkinoille: siellä on huima piilevä kysyntä palveluille, jotka ovat sen ydinosaamista.

– Nokian Intia-hankkeen aikana tajusimme, ettei kukaan oikeastaan etsinyt ratkaisua siihen, miten miljardeille ihmisille maailman syrjäisimpiinkin kolkkiin saataisiin mahdollisuus pankkipalveluihin. Niinpä me tartuimme toimeen, Schulze kertoo.

Tietoturvaltaan aukottoman mobiilimaksujärjestelmän luominen on teknisesti haastavaa, mutta mahdollista. Entisten nokialaisten tiimillä on paras mahdollinen kokemus alalta, kullakin nelikosta yli 20 vuotta.

Bisnes ja raha eivät kuitenkaan ole Mistral Mobilen ainoa motivaattori. Schulze sanoo, että moni yritys haluaa vilpittömästi yhdistää liiketoiminnan kehityskysymyksiin.

– Me kaikki tiimissä näemme asian näin. Mobiiliraha tuo mukanaan valtavia hyötyjä yhteiskunnalle ja ihmisten elintasolle: rahoitusjärjestelmät kehittyvät, verotus tehostuu, korruptio vähenee, ihmisten kyky käydä kauppaa ja elättää itsensä kohenee, lainojen saanti helpottuu, hän mainitsee esimerkkejä.

Intohimo vie eteenpäin

Schulze käyttää monesti puheessaan sanaa ”intohimoinen”. Sitä koko Mistral Mobilen johto työssään on.

Liiketoiminta ja yhteiskuntien kehitystaso ovat niin toisenlaiset kehittyvissä ja köyhissä maissa, että länsimaalaisille kyse on tavallaan seikkailusta. Esimerkiksi pankki- ja luottokortit tai nettiyhteys ovat harvinaista luksusta, mutta samalla kehitys ja elintason nousu on niin nopeaa, että yritysten on tarjottava uusia innovaatioita jatkuvasti.Viiden ja etenkin viidentoista vuoden päästä maailman vauraustaso on luultavasti aivan toinen kuin nykyisin.

– Kehitysmaihin lähtö ei sovi joka yritykselle. Ennen kaikkea tarvitaan kärsivällisyyttä, empatiaa ja halua ymmärtää erilaisuutta, sillä bisnes ei välttämättä noudata sovittua logiikkaa.

Työ onkin Schulzen mukaan samalla sekä äärimmäisen haastavaa että antoisaa. Haastattelua seuraavina kahtena viikkona hän on aikeissa matkustaa seitsemään maahan kolmelle mantereelle, muun muassa Nigeriaan.

”Pyramidin perusta” vaurastuu

Keskusteluun kaupan ja kehitysyhteistyön yhdistämisestä on tullut jäädäkseen käsite base-of-the-pyramid- eli BOP-liiketoiminta.

Nimi havainnollistaa sitä, että kaksi kolmannesta maapallon väestöstä elää alle viidellä dollarilla päivässä. Vain pyramidin huipulla ihmisillä on varaa kuluttaa.
BOP-mallilla pyritään kehittämään vähävaraisten ihmisten markkinoista yrityksille kannattavaa liiketoimintaa. Suomessa hankkeen pioneerityötä on tehnyt Aalto-yliopisto. Myös kansalaisjärjestö World Vision on näkyvästi mukana.

– Vuoteen 2030 mennessä jopa kolme miljardia köyhää nousee niin sanottuun uuteen keskiluokkaan. He tulevat nimenomaan pyramidin pohjalta ja haluavat elämäänsä parannusta, Mistral Mobilen Ludwig Schulze selittää yritysten BOP-intressiä.

Malli on otettu osaksi Suomen virallista kehityspolitiikkaa. Ideana on, että liiketoiminnalla osallistetaan köyhien maiden ihmisiä eli sitä tehdään yhteistyössä paikallisten tahojen kanssa.

– Seuraamme kiinnostuneina, mitä malli alkaa tuottaa. Kannattavalta vaikuttaville hankkeille löytyy varmasti tukea ja rahoitusta, ulkoministeriön taloudellisten ulkosuhteiden osaston kaupallinen sihteeri Sari Laaksonen kertoo.

Kehitysyhteistyö ei enää ole pelkkää avun jakamista, vaan kuvaan on tullut mukaan aid for trade, kauppaa tukeva kehityspolitiikka. Muuttuvassa maailmassa kehitys ja kauppa voivat lyödä kättä ja kietoutua toisiinsa.

Suomi lanseerasi hiljattain uuden kauppaa tukevan kehitysyhteistyön toimintasuunnitelman vuosille 2012–2015. Suunnitelma on toinen laatuaan, ja uudessa versiossa korostetaan erityisesti ihmisoikeuksia ja reilujen työpaikkojen luomista.

– Taustalla oli hallituksen uusi kehityspoliittinen ohjelma, jossa keskitytään näihin teemoihin. Tärkeitä ovat lisäksi kestävä talous ja ympäristökysymykset, kaupallinen sihteeri Sari Laaksonen ulkoministeriön taloudellisten ulkosuhteiden osastolta kertoo.

– Vanha suunnitelmamme ei enää kaikilta osin vastannut näitä tavoitteita, joten päätimme päivittää sen.

Avunsaajista osallistujiksi

Aid for trade -ajattelun ytimenä on, että köyhät maat kehittyvät parhaiten tekemällä itse kauppaa ja parantamalla omia elinolosuhteitaan.

Aloite syntyi Maailman kauppajärjestö WTO:ssa vuonna 2005, ja vuodesta 2007 se on ollut osa myös EU:n virallista politiikkaa. Suomi on ollut mallin toteutuksessa edelläkävijänä.

– Lähtökohtana on, että työpaikat ja yrittäjyys vähentävät köyhyyttä ja mahdollistavat ihmisille paremman elämän. Ulkoministeriön kauppaa tukevan kehitysyhteistyön rahoitus yrityksille ja järjestöille ohjataan jatkossa tällä periaatteella, Laaksonen selittää.

Toimintasuunnitelma sisältää neljä päätavoitetta. Nämä ovat kehitysmaiden liiketoimintaympäristön ja yksityisen sektorin tukeminen, kansainvälisen kaupan ja investointien edistäminen, luonnonvarojen kestävä käyttö sekä innovaatioiden ja ihmisten osaamisen hyödyntäminen.

Perusasioissa tekemistä

Kehitysmaiden liiketoimintaympäristössä on vielä paljon parannettavaa.

– Pyrimme kehitys- ja kauppapolitiikan keinoin esimerkiksi vähentämään korruptiota ja rajakaupan ongelmia. Yritystoimintaa vaikeuttaa monissa maissa myös sähkön ja veden kaltaisten perushyödykkeiden kalleus, Laaksonen valottaa ensimmäistä tavoitetta.

Kakkostavoitteen mukaisesti kauppaa tukevalla kehityspolitiikalla autetaan köyhiä maita laatimaan kauppasopimuksia ja houkuttelemaan investointeja.

– Vihreän talouden periaate merkitsee, että kauppaa on käytävä hyödyntämällä luonnonvaroja mahdollisimman säästeliäästi. Innovaatioita taas korostamme siksi, että suomalaisyrityksillä on paljon annettavaa kehitysmaiden haastavissa olosuhteissa.

Yhtenä innovaatiosuuntana suunnitelmassa mainitaan mobiilimaksaminen, joka kuuluu suomalaisten tietotaitovaltteihin.

Paikallisen väestön ammatillista koulutusta voidaan puolestaan tukea, jos suomalaisyritys tarvitsee vaikkapa tehdastaan varten osaavaa työvoimaa.

Useita tukikanavia

Vastuullista yritystoimintaa kehitysmaissa tuetaan useita kanavia pitkin.

Rahoitusta myöntää esimerkiksi Finnfund, joka on nostanut mobiilimaksamisen tärkeiden hankkeidensa joukkoon. Kultaakin arvokkaampia kontakteja yritykset voivat puolestaan etsiä Finnpartnership-kumppanuusohjelman kautta.

Laaksonen korostaa, että tukea saavan yritystoiminnan on luotava niin sanottuja hyviä työpaikkoja – sellaisia, joissa ihmisoikeudet ovat etusijalla.

– Emme voi kannustaa polkemaan palkkoja tai luomaan epäinhimillisiä työolosuhteita. Kaupan on oltava moraalista, ja sen pitää tuottaa myönteisiä kehitysvaikutuksia.

Osana ihmisoikeuksia Suomen linjauksissa keskitytään muun muassa naisten, nuorten ja vähemmistöjen aseman kohentamiseen.