FacebookTwitterEmail

yritykset

13.07. 2012

Kaupan esteitä raivaamassa

Ulkomaankauppaa haittaaviin esteisiin puuttuminen vaatii niiden tunnistamista ja analysointia. Tähän työhön eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb käy ensi syksynä, kun hän lähestyy yrityksiä näiden kokemista ulkomaan­kaupan ongelmista. Samalla kartoitetaan yrityksille kiinnostavia vientimarkkinoita.
Teksti: Riia Järvenpää

Talouskriisin sävyttämässä maailmantilanteessa korostuvat viennin ja kansainvälistymisen edistäminen ja erityisesti kaupanesteiden poistaminen. Yritysten esille nostamat kaupanesteet analysoidaan ja niiden poistamiseksi ryhdytään toimenpiteisiin. 

Kuten Matti Alahuhdan työryhmän toimittamassa Team Finland -raportissa ja taloudellisten ulkosuhteiden toimintaohjelmassa painotettiin, vientimarkkinoiden sääntely-ympäristön ongelmien tunnistaminen ja niihin puuttuminen ennakoivasti ovat tärkeä osa VKE-palveluita.

Toivottavaa olisi, että yritykset aktiivisesti ilmoittaisivat Suomen viranomaisille kohdemarkkinoilla havaitsemistaan markkinoille­pääsyhaasteistaan. Tavoitteita edistetään esimerkiksi tehokkaasti kohdennetuilla promootio- ja arvovaltapalveluilla, joissa UM tekee yhdessä yritysten kanssa ennakoivaa työtä markkinoillepääsyn parantamiseksi. 

Talouskasvua turvaamassa

Kaupan ja investointien esteisiin puuttuminen on yksi EU:n kauppapolitiikan kulmakivistä. Suomi osallistuu aktiivisesti EU-tason toimintaan tavoitteenaan poistaa suomalaisyritysten kohtaamia kaupanesteitä.

Toiminta on tuottanut jo tulosta, kuten on nähtävissä myös helmikuussa julkaistusta EU:n vuosittaisesta raportista kaupan ja investointien esteistä. Suomelle merkittävä edistysaskel on esimerkiksi ratkaisun löytyminen elektroniikkatuotteiden kohtaamiin lisensointivaatimuksiin Intiassa.

Edistyksestä huolimatta työkenttä on vaikeutunut joissain tapauksissa entisestään. Monet nousevat taloudet ovat reagoineet protektionistisin toimin maailmantalouden kiristyneeseen tilanteeseen. Esimerkiksi Argentiina on ryhtynyt rajoittamaan tuontia huolestuttavin toimenpitein. Yleisesti huolena ovat nousevien talouksien teollisuuspoliittiset strategiat, joihin sisältyy ulkomaisia tuotteita, palveluja ja sijoituksia syrjiviä rajoituksia kuten erilaisia ”osta kotimaista” -säädöksiä. Myös erilaiset raaka-aineiden vientirajoitukset ovat lisääntyneet ja vaikeuttaneet esimerkiksi suomalaisen teknologiasektorin raaka-aine- ja komponenttihankintoja.

Esteistä eroon

Ulkoasiainministeriöllä on käytössään erilaisia väyliä kaupanesteiden selvittämiseksi. Kysymyksiä nostetaan esille kahdenvälisesti kohdemaiden kanssa poliittisissa tapaamisissa ja VKE-matkoilla sekä virkamiestasolla. Esimerkiksi VKE-matkoilla Turkkiin, Brasiliaan ja Indonesiaan on otettu esille suomalais­yritysten markkinoillepääsykysymyksiä paikallisten viranomaisten kanssa. 

Esteitä poistetaan myös yhteistyössä EU:n kanssa. Suomen elinkeinoelämän tarpeet ovat usein yhtenevät EU-elinkeinoelämän intressien kanssa, vaikka erityisintressejäkin on. Näitä ajetaan EU-agendalle kuten EU:n vapaakauppasopimusneuvotteluihin tai EU:n ja kohdemaan välisten tapaamisten agendalle.

CASE NOKIA SIEMENS NETWORKS

”NSN toimitti Uzbekistaniin teleoperaattorille tieto­liikenneverkon vuonna 2009. Projektin laskutusvaiheessa paikalliset veroviranomaiset kokivat, että heillä olevien tietojen perusteella tämän tyyppiselle toimitukselle ei voida myöntää vapautusta lähdeverosta siitä huolimatta, että tällaiset toimitukset on vapautettu verosta Suomen ja Uzbekistanin välisessä verosopimuksessa.

NSN toimitti lisätietoja Uzbekistanin viranomaisille. Vielä huhtikuussa 2010 viranomaiset olivat sitä mieltä, ettei vapautusta voida myöntää. NSN oli näkemyksensä mukaan antanut kaiken käytettävissään olevan tiedon toimituksesta. Näytti siltä, ettei prosessi enää edisty.

Tässä vaiheessa käännyimme viranomaisten puoleen. Vastuuviranomaiset olivat valtiovarainministeriö, joka vastaa verosopimusneuvotteluista toisten valtioiden kanssa, sekä ulkoministeriö, joka on ulkomaankaupan alan johtava viranomainen.

VM kirjoitti Uzbekistanin viranomaisille tulkintasuosituksen, jossa kerrottiin tämäntyyppisten kauppojen olevan lähdeverovapaita. Kirjeeseen lisättiin ulkoministeriön saate, jossa UM totesi asian olevan merkittävä ja toivoi ongelman rat­­kea­van.

Asian ratkaisuun vaikutti myös se, että Suomen kiertävä suurlähettiläs kävi Uzbekistanissa vierailulla ja piti asiaa maan viranomaisten tiedossa korkealla tasolla. Kirjekierroksia käytiin vielä toinen ennen kuin marraskuussa 2010 Uzbekistanin veroviranomaiset totesivat, että lähdeverovapaus voidaan myöntää.” 

Timo Ohvo, veroasiantuntija

CASE LUMENE

”Jotta yritys voisi menestyksekkäästi toimia Venäjällä, on todella tärkeää, että viranomaisyhteistyö on säännöllistä, pitkäjänteistä ja johdonmukaista. Venäjällä prosessien käänteet voivat vaatia erittäin nopeita toimenpiteitä.

Säännöksiä rekisteröinnistä ja vastaavuus­sertifioinnista tulee seurata tarkasti, muuten tuotteet voivat jäädä tulliin tai kaupan varastoon. Muun muassa Venäjän, Kazakstanin ja Valko-Venäjän muodostama tulliliitto aiheuttaa uudistuksia säädöksissä. Samoilla toimenpiteillä pystytään jatkossa viemään tuotteita koko tulliliiton alueelle.

Tietoa saadaan ulkoministeriöstä, joka on tarvittaessa yhteydessä myös EU:n komissioon. Komissio taas järjestää kokouk­­sia kolmansien maiden kanssa. Tärkeitä kanavia ovat myös Venäjän ja Suomen hallitusten välinen talousk­omissio ja sen sertifiointityöryhmä, alan etu­järjestöt, paikalliset yhteistyökumppanit ja viranomaiset.

Läpinäkyvä ja tehokas viranomaisyhteistyö sitouttaa niin yrityksen oman henkilökunnan kuin ulkomaisen ostajankin pitkäaikaiseen ja tulokselliseen vientiyhteistyöhön.”