FacebookTwitterEmail

yritykset

28.09. 2012

Kirjat

Digitaaliteknologia on mullistanut maailman, mutta yhteiskunnalliset rakenteet, organisaatioiden toiminta­tavat ja lainsäädäntö eivät ole pysyneet perässä. Elämme “suuren hämmennyksen” leimaamaa murrosaikaa.

Haapametsässä

Digitaaliteknologia on mullistanut maailman, mutta yhteiskunnalliset rakenteet, organisaatioiden toiminta­tavat ja lainsäädäntö eivät ole pysyneet perässä. Elämme “suuren hämmennyksen” leimaamaa murrosaikaa.

 

Lehti, Rouvinen ja Ylä-Anttila toteavat maailman olevan siirtymässä kohti digitaalista palveluyhteiskuntaa. Vanhan talouden rinnalle kehittyy parhaillaan toinen talous, “piilotalous”. Sen infrastruktuuria kirjoittajat kuvaavat haapametsikön älykkääksi juuristoksi, joka ei näy meille mutta jota ilman metsä ei voisi elää.

Suuressa hämmennyksessä piilee myös suuri mahdollisuus. Digitaaliteknologia on yleiskäyttöinen teknologia, joka voi pitkällä aikavälillä hyödyttää globaalisti kaikkia. Silti myös tässä muutoksessa on voittajia ja häviäjiä.
Suomen kannalta ongelmallista on se, että olemme lipeämässä yhä kauemmas maailman kärjestä. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että maassamme on tuhansia alan potentiaalisia huippuosaajia.

Humaaneja arvoja arvostavaa lukijaa lämmittää kirjoittajien toteamus: “Ihmisen alueina pysyvät jatkossakin keksiminen, intuitio, moraali ja etiikka.”

Matti Lehti, Petri Rouvinen
ja Pekka Ylä-Anttila:
Suuri hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa.
Taloustieto Oy (2012)

Innovaatiomenestyjät

Mikä erottaa maailman johtavat innovaatiokeskittymät muista? Suomalaiset innovaatioekosysteemiasiantuntijat Martti Launonen ja Jukka Viitanen tutustuivat lukemattomiin tiede- ja teknologiapuistoihin ja yrityshautomoihin eri puolilla maailmaa ja havaitsivat, että parhailla niistä on tiettyjä yhteneväisiä piirteitä.

Kirjoittajat toteavat, että on ratkaisevan tärkeää ymmärtää tulevaisuuden innovaatioekosysteemien toimivan entistäkin globaalimmassa keskinäisriippuvuuden maailmassa, missä tieto, resurssit, lahjakkuus ja ratkaisut voivat liikkua vapaasti. Päätöksentekijöiden tulee olla varautuneita jatkuvaan kilpailuun parhaista toimijoista.

Kirjassa käsitellään innovaatiomenestyjiä niin teoreettisella kuin käytännönkin tasolla. Menestystarinoina esitellään seitsemän huippukeskittymää eri puolilta maailmaa: Daedeok Innopolis (Daejeon, Etelä-Korea), Zhangjiang Hi-Tech Park (Shanghai, Kiina), Kanagawa Science Park (Kawasaki, Japani), Silicon Valley (Kalifornia, USA), Research Triangle Park (Pohjois-Carolina, USA), Sophia Antipolis (Ranska) ja Cambridge (Iso-Britannia). Kirjan johtopäätöksiä kannattaa tutkia tarkkaan tulevia menestystarinoita rakennet­taessa.

Martti Launonen & Jukka Viitanen:
Hubconcepts. The Global Best Practice for Managing Innovation Eco­systems and Hubs.
Hubconcepts Inc. (2011)

 

Kompassina some

Tämä kirjaesittely on kirjoitettu hyödyntämällä sosiaalista mediaa eli kansankielisesti ”somea”. Elina Hiltunen nimittäin kertoo itse kirjastaan niin YouTubessa kuin Facebookissakin. Hiltusen teos käsittelee strategista ennakointia. YouTube-videossaan hän toteaa:
– Tulevaisuudelle on useita erilaisia vaihtoehtoja. Innovoimalla voimme kuitenkin myös itse tehdä tulevaisuutta. Ja meidän on tärkeää kommunikoida tulevaisuudesta.

Sosiaalinen media ei ole vain keskeinen kommunikaation väline vaan myös erittäin tärkeä väylä heikkojen signaalien havaitsemiseen; tulevaisuuden ensimmäiset merkit löytyvät sieltä, Hiltunen kertoo.

Matkaopas tulevaisuuteen kertoo hyvästä ennakoinnista usein yritysesimerkein: mukana ovat muun muassa Google, Finnair ja Wärtsilä.

– Pienen yrityksen on tulevaisuutta tehdessään erittäin tärkeää verkottua, Hiltunen jatkaa.
Tulevaisuutta pohdittaessa meidän on kyettävä huomioimaan myös kaikkein epätodennäköisimpinä pidetyt tilanteet – jopa se, ettei sosiaalista mediaa enää olisikaan olemassa.

Elina Hiltunen:
Matkaopas tulevaisuuteen.
Talentum (2012)