FacebookTwitterEmail

yritykset

05.06. 2014

Miksi vientiä valvotaan?

Toimiva vientivalvonta on ennen kaikkea yritysten etu. Vientivalvonnan ansiosta suomalaiset yritykset saavat käyttöönsä muualla tuotettuja valvonnanalaisia tuotteita ja teknologiaa. Viejän vastuulla puolestaan on tuotteen luvanvaraisuuden selvittäminen. Mikäli vienti kohdistuu pakotemaihin, on perehdyttävä myös pakoteasetuksiin, sillä vastuu pakotteiden noudattamisesta on lähtökohtaisesti yrityksellä.
Teksti: Riikka Harju

Tiettyjen tuotteiden, ohjelmistojen ja teknologioiden vienti on luvan­varaista. Kaksikäyttötuotteiden valvonnan tavoitteena on asesulkupolitiikka, jolla pyritään estämään joukkotuhoaseiden leviäminen ja tuotteiden epätoivottu sotilaallinen käyttö. 

Vientivalvonta kattaa lainsäädännön nojalla valvottavan kaksikäyttötuotteiden ja -teknologian viennin. Kaksikäyttötuotteet ovat tuotteita tai teknologioita, jotka soveltuvat normaalin siviilikäytön lisäksi myös sotilaallisiin tarkoituksiin tai joukkotuhoaseiden kehittämiseen. Nämä ovat yleensä korkean teknologian tuotteita, kuten ydinaineita, erityismateriaaleja ja niihin liittyviä laitteita, elektroniikkaa, tieto­konelaitteita, tietoliikenne- ja tiedon suojauslaitteita sekä esimerkiksi antureita ja lasereita.

Yrityksen tulee tuntea vientilupalainsäädäntö 

Vientiä harkittaessa on huomioitava paitsi viennin kohteena oleva tuote ja sen käyttö­mahdollisuudet, myös viennin kohdemaan tilanne sekä vastaanottajaan ja loppukäyttäjään liittyvät seikat. 

Valvonnanalaisten kaksikäyttötuotteiden luettelot sovitaan kansainvälisissä vienti­valvontajärjestelyissä, joissa Suomi on mukana neuvottelemassa siitä, mitä tuotteita lisätään ja mitä poistetaan valvontaluettelosta. EU:ssa nämä yhdistetään yhdeksi luetteloksi, joka on osa EU:n kaksikäyttötuoteasetusta (N:o 428/2009). Tämä sitoo kaikkia EU:n jäsenmaita ja viejiä. Asetus mahdollistaa myös valvontaluetteloon kuulumattoman tuotteen asettamisen valvonnanalaiseksi kansallisen viranomaisen päätöksellä.

Ulkoministeriön vientivalvontayksikön kaupallinen neuvos Heikki Karri painottaa, että sujuvan vientivalvonnan yrityksissä mahdollistaa yrityksen oma sisäinen vientivalvonta­ohjeistus, jonka laatimiseksi ministeriö on antanut suosituksen. 

– Opastamme viejiä Euroopan Unionin lainsäädännöstä. Pienetkin yritykset ovat nykyään varsin globaaleja ja tarvitsevat ohjeistusta. Järjestämme yrityksille myös vientivalvonta­seminaareja, joissa käsittelemme vientiin liittyviä kysymyksiä, Karri kertoo ja jatkaa:

– Kun annamme yksittäisvientiluvan, tulli merkitsee siihen viennin. Konkreettisen tuotteen vientiä on helppo seurata. Aineeton vienti sen sijaan on haaste. Tämä koskee myös yliopistoja ja tutkimuslaitoksia, eli heidänkin tulisi huomioida vientivalvontalainsäädäntö.

Koontilupa on puolestaan niin sanottu helpotettu menettely vientilupa-asioissa.

Yritys, joka voi todistetusti osoittaa sisäisen vientivalvonnan olevan kunnossa, voi hakemuksesta saada koontiluvan. Koontilupa on pidempään voimassa ja voi sisältää useita määrämaita, sekä erilaisia tuotteita. Yritys ilmoittaa viennin yhteydessä koontiluvan käytöstä, eikä tulli tee lupaan merkintöjä. Tarvittaessa vientitiedot voi pyytää yritykseltä. Sensitiivisimpiin määrämaihin myönnetään pääsääntöisesti vain yksittäisiä vientilupia.

– Suomalaiset yritykset ovat onneksi hyvin tietoisia vientivalvontalainsäädännöstä, Karri kehuu. 

– Meihin voi kuitenkin aina olla yhteydessä ja kysyä neuvoa tarpeen vaatiessa.

Säädöksissä tulkinnanvaraa

Sakari Hietala, vientivalvontapäällikkö Exfo Oy:stä, kertoo yrityksensä televerkon testaus­laitteiden viennistä tarkemmin. Yritys valmistaa mittaus- ja tutkimuslaitteita Oulussa ja vie niitä laajasti eri alueille ympäri maailmaa. 

– Mielestäni nykyinen vientivalvontapolitiikka aiheuttaa haasteita ulkomaankauppaan. Maasta riippuen kansallinen lainsäädäntö ja lakien soveltaminen saattavat eri maissa toimivat yritykset epätasa-arvoiseen tilanteeseen, vaikka vienti­valvonta pohjautuisikin samoihin kansainvälisiin sopimuksiin. 

Yhtenä ongelmana Hietala näkee EU:n hitauden. Säädökset tulevat hitaasti kansalliseen lainsäädäntöön ja niissä voi olla tulkinnanvaraisuutta. Tämä aiheuttaa viiveitä, tai jopa esteitä kaupankäynnissä. 

Vientivalvonta on herkkä alue ja se perustuu ennen kaikkea luottamukseen osapuolten välillä. Yrityksillä on velvoite tutkia jokainen kauppa vientivalvonnan näkökulmasta, voimassa olevien lakien ja säädösten mukaan.

– Meillä on ollut näitäkin tapauksia, että televerkon testauslaitteita on epäilty käytettävän muuhun, kuin siihen tarkoitukseen mihin ne on tehty. Nämä tapaukset yleensä havaitaan ja estetään jo yrityksen oman vientivalvontaorganisaation toimesta. 

– Haastaisin tästä huolimatta päättäjät ajattelemaan uudella tavalla näitä asioita ja helpottamaan siviilikäyttöön tarkoitettujen tuotteiden vientiä. Tuotteidemme käyttötarkoitus on televerkkojen mittaus ja testaus. Niiden avulla on toki mahdollista tehdä asioita, jotka eivät ole alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaisia. 

Hietala näkee, että hyödyt ovat kuitenkin suuremmat kuin haitat, jos siviilikäyttöön tarkoitettujen tuotteiden kauppa olisi vapaampaa.

– Laitteidemme avulla parannetaan osaltaan televerkkojen toimivuutta ja edistetään tiedon vapaata kulkua ja sitä kautta myös kansalaisten perusoikeuksia, Hietala sanoo.

Levottomuudet näkyvät valvonnassa 

Hietalan mielestä rajoituksilla ja pakotteilla ei aina ole sellaisia seurauksia, joita niillä toivotaan olevan. 

– Internet on murentanut vientivalvontaa, sillä nykyään tieto ja osaaminen ovat saatavilla rajoitteista huolimatta, kuten esimerkiksi televerkoissa käytettävien salausalgoritmien osalta. Esimerkiksi Venäjän televerkot ovat suomalaisille yrityksille valtava markkina, jonka kehittymistä tulisi edistää Venäjän viimeaikaisista toimista huolimatta.

Alueille, joissa ilmenee levottomuuksia, kuten Ukrainassa, katsotaan kuitenkin entistä tarkemmin vientilupahakemuksia. Usein levottomuuksien kohdatessa ensimmäisenä tulevat asevientikiellot alueelle. Sen jälkeen kaksikäyttötuotteiden ja muiden sensitiivisten tuotteiden vientiin voidaan asettaa rajoitteita. 

– Vientiluvat ovat aina määräaikaisia, ja jos yllättäviä muutoksia tulee tai tehdään päätöksiä EU:n tasolla, lupa voidaan peruuttaa tai tehdä siihen muutoksia, Karri kertoo.

Lisätietoja: EU:n kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskeva vientivalvonta-asetus N:o 428/2009, formin.finland.fi/vientivalvonta

Sähköiset palvelut

Suomessa kaksikäyttötuotteiden vientiä valvova lupaviranomainen on ulkoministeriö. Ministeriön vientivalvontayksikkö palvelee yrityksiä kaikissa kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaan liittyvissä kysymyksissä. Viime vuonna ministeriö myönsi nelisensataa vienti-lupaa. Sen lisäksi he vastaavat ennakkotiedusteluihin.

Vientivalvonnan sähköinen asiointipalvelu otettiin käyttöön maaliskuussa 2011. Tämän jälkeen vientilupahakemuksen on voinut panna vireille sähköisesti. Lokakuussa 2013 myös vientiluvat tulivat sähköisiksi. Näin hakuprosessi on nopeutunut ja myönnetyt luvat ovat kaikkien viejien saatavilla yhtä nopeasti.

Viime vuonna otettiin käyttöön sähköinen muutoshakemus, joka mahdollistaa nopeat muutokset jo myönnettyyn e-lupaan. Tänä keväänä julkistettiin lisäksi sähköinen ennakkotietohakemus. Viimeisimpänä julkaistaan viejien käyttöön kesäkuussa sähköinen lomake, jolla voi tiedustella, onko tuote valvonnanalainen vai ei. 

Lisätietoja: vientivalvonta.um@formin.fi,

formin.finland.fi/vientivalvonta