FacebookTwitterEmail

yritykset

24.02. 2014

Mistä rahaa kansainvälistymiseen?

Haasteellisinta kansainvälistymisen rahoittamisessa yrityksille on se, että rahoitusinstrumentit ovat jakautuneet eri organisaatioille. Jokaiselle vaihtoehdolle on omat väylänsä ja hakuprosessinsa. Erilaisten yritystukien viidakko saattaa olla ylitsepääsemätön aloittelevalle yrittäjälle. Oceanvoltin tuotekehitysjohtaja Janne Kjellman kertoo, miten he kokivat hakuprosessin ja mistä heidän rahoituksensa koostuu.
Teksti: Riikka Harju

Kansainvälistymiseen suunnatut rahoitusinstrumentit ovat jakautuneet monelle eri organisaatiolle. Pelkästään kansainvälistymiseen suunnattuja erilaisia tukia ja rahoitusinstrumentteja on lukuisia. Laki valtionavustuksesta (688/2001) säätelee yrityksille myönnettävää rahoitusta.

Työ- ja elinkeinoministeriön, ELY-keskusten (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) ja Tekesin kansainvälistymistuilla ja -avustuksilla tuetaan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymisen alkuvaihetta. Yritysten yhteishankkeissa pyritään kustannustehokkuuteen. Näin pienemmillä resursseillakin toimivat yritykset voivat lähteä mukaan jaettuihin kustannuksiin ja samalla kerätä tietoa ja osaamista ryhmässä sekä kehittää vientiään.

Tekes on keskittynyt rahoittamaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Tekesin nuorille innovatiivisille yrityksille (NIY-ohjelma) liiketoiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen tarjoaman rahoituksen tavoitteena on nopeuttaa lupaavimpien yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Rahoitus on kohdennettu pienille 5-vuotiaille tai sitä nuoremmille yrityksille, joiden toiminta perustuu innovatiiviseen, osaamis- tai teknologia­lähtöiseen liikeideaan.

Finnveran kautta rahoitus puolestaan saadaan lainojen, takausten tai vientitakuiden muodossa. Tämäkin tuki on tarkoitettu yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen erityisesti pk-yrityksille. Valtion omistama Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa.

Teollisuussijoitus tekee pääoma­sijoituksia suomalaisiin kasvu- ja kansainvälistymisvaiheen yrityksiin yhdessä yksityisten sijoittajien kanssa.
Rahoitusta yritysten kansainvälistymishankkeisiin kehitys- ja keskitulotason maissa tarjoaa puolestaan Finnfund. Kehitysmaaliiketoimintaan neuvontaa ja taloudellista tukea saa myös Finnpartnershipilta.

Oceanvoltille 1,4 miljoonan rahoitus

Vuonna 2004 perustettu Oceanvolt on kehittänyt sähkömoottorijärjestelmän korvaamaan huviveneiden perinteiset dieselmoottorit. Yritys on voimakkaassa kasvussa ja markkinat sijoittuvat ulkomaille.

– Liikevaihtomme kasvaa 100–200 prosenttia vuodessa, ollen tänä vuonna todennäköisesti noin 350 000 euroa, kertoo Janne Kjellman, Oceanvoltin tuotekehitysjohtaja.

Yritys on kerännyt rahoitusta tähän mennessä yksityisiltä enkelisijoittajilta, Aloitusrahasto Veralta (Finnvera) ja saanut ELY-keskukselta tukea kansainvälistymiseen. Jälleenmyyjäverkoston käynnistämiseen ulkomailla tarvittiin tukea ja resursseja.

– Alueellisesti panostamme Ranskaan, joka on tällä hetkellä tuottavin markkina-alueemme, sekä Yhdysvaltoihin, joka vastaa 50 prosentista maail­man huvivenevalmistuksesta, Kjellman kertoo.
Suurin osa yrityksen saamasta rahoituksesta on mennyt tuotekehitykseen, tällä hetkellä noin 50 prosenttia. Yhä enemmän rahavirrat ovat kuitenkin kääntymässä markkinointiin ja myynti­toimintaan, joihin on kulunut 30 prosenttia rahoituksesta. 20 prosenttia on kulunut muuhun toimintaan.

Resurssit kuluvat varainhankintaan

Alkuvaiheen yrittäjän varainhankinta on vaikeaa, Kjellman korostaa. Ongelmana hänen mielestään on se, että rahoitus jakautuu niin moneen eri paikkaan ja pieniin eriin.
– Suomessa saat ehkä 50 000 yhdestä paikasta ja satatuhatta toisesta, ja sitten olet jatkuvassa oravan­pyörässä anomusten ja raportoinnin kanssa. Todella paljon yrittäjän aikaa menee yleensäkin systeemin ymmärtämiseen, mutta myös sen pyörittämiseen.

– Yksittäisillä ihmisillä ei ole selkeätä kuvaa erilaisista rahoitusmuodoista. Me saimme apua ELY-keskuksesta ihan alkuvaiheessa.

Rahoitukseen liittyvät asiat muuttuvat Kjellmanin mielestä nopeasti.
– Tekesillä on nyt menty mielestäni hyvään suuntaan. Ennen toiminta oli enemmän byrokraattista. Tuntui, että valtion virastosta kerrottiin, miten firman toimintaa tulisi pyörittää ja millä tavalla teemme vaikka tuotekehitystä.

Erilaiset työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamat yhteishankkeet taas eivät Oceanvoltin tapauk­sessa tulleet kyseeseen, koska Suomessa ei ole alalla vastaavia firmoja, jotka myyvät globaalisti tuotteita venealalle.

– Finnveralla ei ollut meille rahoitusinstrumentteja, joita olisimme voineet käyttää. Jos myisimme moottoreita laivoihin, niin he pystyisivät sitä rahoittamaan, mutta ei heillä meidän tyyppiseen toimintaan ole mitään instrumenttia olemassa. Toki on tämä aloitusrahasto Vera, joka on Finnveran alainen ja rahoittanut meidänkin toimintaamme.

Ongelman Oceanvoltille muodostaa se, että he rakentavat moottoreita jonkin verran myös varastoon, eikä tällaisen rahoitukseen ei ole olemassa mitään soveltuvaa instrumenttia. Muutoinkaan yrittäjän henkilökohtainen vastuu Finnveran myöntämissä lainoissa ei houkuttele Kjellmania.

– Jos omistan alle puolet firmasta ja valtio omistaa osan aloitusrahasto Veran kautta, niin silti minä olisin henkilökohtaisesti yksin vastuussa niistä lainoista, Kjellman toteaa.
– Me käytimme myös yhtä firmaa apuna brändin rakentamisessa. Tällaiseen työhön saa aika vähän tukea mistään, vaikka sekin on bisnekselle ihan olennaista, hän lisää.

Yrittäjällä ei ole varaa epäonnistua

Oceanvolt on tietoisesti yrittänyt lähteä heti ulkomaille. Kjellmanin mielestä monessa tapauksessa olisi kuitenkin järkevämpää myydä ensin Suomeen ja katsella hiukan, kuinka toiminta lähtee käyntiin.

Yrityksen etuna on ollut aikaisessa vaiheessa kansainvälistyminen. Nyt heidät tunnetaan alalla laajasti ja se on pakottanut yrityksen myös toimimaan eri tavalla kansainvälisessä kilpailussa pärjätäkseen.

– Olemme onnistuneet luomaan todella kattavan verkoston tälle alalle. Olemme muuttaneet tuotettamme asiakaspalautteen perusteella nyt neljän vuoden aikana todella paljon. Ei siis aina kannata odotella ja hioa sitä omaa timanttia itsekseen täydelliseksi, vaan lähteä rohkeasti kokeilemaan miten markkinoilla pärjää ja mitä odotuksia sieltä herää, Kjellman kannustaa.

– Vaikka annan tässä nyt palautetta rahoitusinstrumentteihin liittyen, niin olen kuitenkin sitä mieltä, että Suomi on todella hyvä maa yrittäjälle toimia. Täällä on monenlaista tukiverkostoa saatavilla. Vielä petrattavaa kuitenkin löytyy siinä, että oikeasti kannustettaisiin uusia yrityksiä laajentumaan.

Monesti yrittäjälle epäonnistuminen tarkoittaa sitä, että velka lankeaa heille henkilökohtaisesti. Näin ollen monella ei ole varaa ottaa suuria riskejä ilman julkista tukea.

– Myyntiprosessit ovat alallamme tällä hetkellä erittäin pitkiä, joten hedelmiä projektista pääsemme keräämään vasta tulevina vuosina.

– Tekesin rahoitusprojekti meillä on käynnissä vielä ensi vuoteen asti ja todennäköisesti haemme sille jatkoa. Ulkopuolista rahaa tarvitsee todennäköisesti hakea myös lisää uudella rahoituskierroksella markkinoiden laajentamiseen ja myynti­toimintaan. Luulen, että yritämme kuitenkin hakea rahoituksen tällä kertaa mieluummin Amerikasta kuin Suomesta, Kjellman päättää.

Uusi laki valtionavustuksista

ELY-keskusten käsittelemiä kehittämisavustuksia säätelee laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi (1336/2006). Laki on voimassa vuoden loppuun ja esitys uudeksi laiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella. Uuden lain valmistelun tueksi tarvitaan tietoa nykyisen tukijärjestelmän toimivuudesta sekä tukien vaikuttavuudesta. Lain uudistamisen taustalla ovat yritystukijärjestelmän selkeyttäminen ja erilaisten avustusten toimivuus sekä parempi vaikuttavuus.

Yrityksen kehittämisavustusta voidaan myöntää yrityksen pitkän aikavälin kilpailukykyä parantavaan hankkeeseen, jonka tulee olla yrityksen toiminnan kehittämisen kannalta merkittävä. Tuen tarkoitus on madaltaa kansainvälistymisen kynnystä.