FacebookTwitterEmail

yritykset

05.06. 2014

Monien mahdollisuuksien Brasilia

Jalkapallosta, sambasta ja mineraalivarannoista tunnettu maa valmistautuu lokakuun vaaleihin odottavissa tunnelmissa. Metson kaivos- ja maarakennusliiketoiminnan johtaja João Ney Colagrossi uskoo kotimaansa houkuttelevan jatkossakin ulkomaisia investointeja.
Teksti: Ari Rytsy
Kuvitus: Vesa Tyni

João Ney Colagrossi aloitti uransa Metson edeltäjässä Svedalassa insinööri­harjoittelijana vuonna 1978. Vuonna 2001 Cola­grossin vastuualue kattoi yhtiön Etelä-Amerikan kaivos- ja maarakennustoiminnot. Sittemmin hänen toimenkuvansa on muuttunut hyvin kansainväliseksi. 

Vuonna 2008 Colagrossi muutti Tampereelle vastaamaan Metson maarakennusliiketoiminnasta ja 2010-luvun alussa hän siirtyi johtamaan kaivos- ja maarakennuksen palveluliiketoimintaa Brasiliasta käsin. Tammikuusta 2014 lähtien Colagrossin tehtävänä on ollut Metson kaivos- ja maarakennusliike­toiminnan maailmanlaajuinen johtaminen.

– Tällä hetkellä matkustan säännöllisesti Brasilian ja Suomen välillä, kertoo Metson johtoryhmässä vuodesta 2013 istunut Colagrossi.

Metson liikevaihdosta lähes 80 prosenttia muodostuu Colagrossin johtamista liiketoiminnoista. Tämän lisäksi Metson automaatioliiketoiminta palvelee muun muassa öljy- ja kaasuteollisuutta sekä massa- ja paperiteollisuutta. Vankka asema erityisesti kaivos- ja öljytoimialojen johtavana prosessi- ja konetoimittajana on osin seurausta yrityksen palvelu­liiketoiminnan aktiivisesta kehittämisestä. Tämä on näkynyt viime vuosina Brasiliassa ja muualla Etelä-Amerikassa avattuina uusina huolto- ja palvelukeskuksina, jotka ovat parantaneet huollon maantieteellistä kattavuutta ja vahvistaneet Metson asiakassuhteita. 

Uusien konseptien merkitys näkyy yhtiön 3,8 miljardin euron liikevaihdossa, josta viime vuonna 51 prosenttia syntyi palveluliiketoiminnasta. Samalla Metson kolmanneksi suurimmaksi markkina-alueeksi nousi Keski- ja Etelä-Amerikka.

Sorocabassa tärkeää teollisuutta

Metsolla on Brasiliassa noin 1 900 työntekijää, jotka työskentelevät tuotannon, myynnin ja asiakas­palvelun tehtävissä yhteensä kymmenessä eri toimi­pisteessä. Metson kaivos- ja maarakennus­liiketoiminta on rakentunut kaivostoiminnan, avolouhosten sekä sementin ja teräksen tuotannon ympärille Belo Horizontessa, Rio de Janeirossa ja Sorocabassa sekä Amazon-joen vaikutusalueella sijaitsevassa Altamirassa, Parauapebasissa ja Belémissä.

– Minais Geraisissa ja Amazonin ympäristössä sijaitsevat Brasilian merkittävimmät kaivoskeskittymät. Niissä louhitaan muun muassa kultaa, rautamalmia, bauksiittia ja kuparia. Paperi-, kaasu- ja öljyteollisuuden avainalueet ovat Brasilian rannikkoalueilla, mistä on löydetty mittavia syvänmeren öljy­esiintymiä, Colagrossi täsmentää.

Metson Brasilian liiketoimintojen pääpaikka on 80 kilometrin päässä São Paulosta sijaitseva Sorocaba, joka on paikallisen maatalousalueen keskus. Alueen vahvuutena ovat hyvät liikenneyhteydet, joiden vaikutusalueella operoi arvioiden mukaan yli 1 600 eri teollisuudenalaa. Sorocabassa sijaitsee Metson suurin Brasilian tuotantoyksikkö, jossa valmistetaan ja kootaan murskaimia sekä niiden varaosia. Sorocabasta löytyvät myös vuonna 1979 rakennettu Metson valimo, kaivos- ja maarakennusliiketoimintojen alueellinen jakelu­keskus sekä vuonna 2009 rakennettu automaatioliiketoimintojen kokoonpanotehdas sekä toimitus- ja palvelukeskus.

Pitkä historia, vahva brändi

Metson menestyksekäs matka Brasiliassa on tuottanut paikallisille markkinoille yli 9 000 murskainta sekä yli 200 mineraalien prosessointiin soveltuvaa jauhinmyllyä. Vuodesta 1975 lähtien Metso on asentanut yli 100 000 venttiiliä maan paperi-, sellu- sekä öljy- ja kaasu­teollisuuden tarpeisiin. Kaivossektorin referenssilista vakuuttaa monilla mittavan kokoluokan projekteilla, joita on tehty Brasilian suurimmille kaivosyhtiöille Valelle ja Odebrechtille. 

Automaatiopuolella Metson venttiileitä on käytetty lähes 40 vuoden ajan Aracruzin
sellutehtaalla. Metson automaatiojärjestelmä ja venttiileitä on toimitettu maailman moderneimpien sellutehtaiden joukkoon kuuluvaan Suzano Maranhãoon, joka otettiin käyttöön vuoden 2013 lopussa. Myös öljy-yhtiö Petrobras on Metson automaatio-liiketoiminnan pitkäaikaisia asiakkaita. 

Colagrossin mielestä Metson vahvuutena on kattava markkinatuntemus sekä pitkä paikallinen toimintahistoria, joka ulottuu aina 1910-luvulle saakka. Kokemus on tuonut mukanaan kasvua sekä referenssejä eri puolilta maata. Metson sisällä vahvan brändinimen saavuttaminen on lisännyt Brasilian markkinoille tehtäviä panostuksia. 

Pitkän toimintahistorian ja investointi­valmiuden ohella Colagrossi pitää yhtenä menestystekijänä yrityksen globaalia arvomaailmaa sekä panostusta paikallisten yhteisöjen hyvinvointiin. Esimerkiksi vuonna 1990 aloitettu Fishing Project -hanke on tarjonnut koulutusta ja työtä noin 360:lle köyhistä oloista lähtöisin olevalle nuorelle. 

Brasiliassa suuryritysten sosiaaliset hankkeet ovat arvostettuja ohjelmia, jotka tuottavat hyvää niin paikallisesti kuin kansainvälisesti. Trainee- ja oppisopimustyyppisten koulutusjaksojen avulla paikalliset asukkaat pystyvät kohentamaan omaa osaamistaan ja elintasoaan. Yritykset puolestaan saavat veroetuja, hyvää mainetta sekä osaavaa työvoimaa, joka on korkean työllisyysasteen maassa kiven alla. 

– Viime vuonna Metso organisoi Brasiliassa lähes 75 000 koulutustuntia. Sen lisäksi järjestimme erilaisia hyväntekeväisyys-, kulttuuri- ja johtajuutta edistäviä hankkeita, sanoo Cola­grossi. 

Kasvu on kiinni investoinneista

Brasilian taloutta leimaavat suuret ja hyvin kehittyneet maatalous-, kaivos- ja valmistusteollisuus sekä palvelusektori, joka muodostaa yli 68 prosenttia maan bruttokansatuotteesta. Kulutus­orientoituneen kasvun lievästä hiipumisesta huolimatta Brasilia on edelleen Etelä-Amerikan talousveturi, jonka voimakas läsnäolo näkyy maailmanmarkkinoilla. Viimeisimpien lukujen perusteella Brasilialle povataan seuraavaksi kahdeksi vuodeksi 1,8–2,7 prosentin kasvua.

– Inflaatiosta ja heikosta kasvusta huolimatta Brasilia on pystynyt pitämään talouden pyörät pyörimässä ja työttömyyden kurissa. Kysymys ei ole siitä, jatkaako Brasilian talous kasvamista vai ei. Aiheellisempaa on kysyä, miksi se ei kasva nykyistä nopeammin, pohtii Colagrossi.

Kunnon vastauksia joudutaan odottamaan yli Brasiliassa pelattavien jalkapallon MM-kisojen. Futishuuman hiipuessa maa alkaa keskittyä todenteolla loppuvuoden presidentinvaaleihin,
joiden yhtenä kantavana teemana on Brasilian talouskasvun edistäminen. Nykyisessä kansainvälisessä taloustilanteessa tämä tarkoittaa ulkomaisten investointien houkuttelemista. Niiden edistäminen vaatii panostuksia paikalliseen infrastruktuuriin, jonka eri kehityshankkeissa piilee monia mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle. Brasilia aikoo esimerkiksi investoida satamiensa infrahankkeisiin 21 miljardia euroa vuosina 2014–2017. 

Teknologiaosaamista ja laitteistoa tarvitaan kasvavissa määrin myös sokeriruo’osta valmistettavan etanolin tuotannossa, jota hyödynnetään Brasiliassa kehitetyssä flex-moottoritekniikassa. Lähes 90 prosenttia maan kasvavasta autokannasta käyttää etanolia ja bensiiniä vapaassa sekoitussuhteessa.

Jarruna verotus ja lupakäytännöt

Brasilian halu olla kehittyvien maiden kärkikastissa on kannustanut sitä innovaatioihin muun muassa trooppisessa maataloustuotannossa, syvänmeren öljynporauksessa sekä bioenergian käytössä. Yhdistettynä mittaviin raaka-ainevarantoihin maata voi perustellusti pitää kiinnostavana investointikohteena. Brasilian markkinoille pyrkivän suomalaisyrityksen kannattaa kuitenkin varautua byrokraattiseen lupaviidakkoon sekä haastavaan verotusjärjestelmään. 

Paikallisen väestön peruskoulutus ei vastaa eurooppalaista tasoa, joten kilpailu osaavasta työvoimasta on kovaa. Henkilöstön kouluttamiseen on panostettava tosissaan. Eroja löytyy myös brasilialaisen bisneskulttuurin ja skandinaavisen vuorovaikutuksen väliltä.

Brasilialaisen on esimerkiksi vaikea sanoa ei. Hän sanoo mieluummin harkitsevansa asiaa, joka on melkein sama asia kuin ei. Tämä sääntö pätee niin liikeneuvotteluissa, henkilöstö­asioissa kuin muussakin viestinnässä. 

– Brasilialaiset ovat äänekkäitä ja eläväisiä keskustelijoita. Metson toimitusjohtaja Matti Kähkönen on joskus kysynyt minulta, kuinka pystyn puhumaan ja kuuntelemaan yhtä aikaa, Colagrossi naurahtaa.

Hän opastaa suomalaisyrityksiä tekemään markkina-analyysinsä kunnolla sekä hakemaan käytännön neuvoja jo Brasiliassa toimivilta suomalaisyrityksiltä. Ison maan sisällä on runsaasti kielellisiä ja kulttuurisia eroja, joiden ymmärtäminen tasoittaa tietä varsinaisen liiketoiminnan edeltä. Paikallinen huippuosaaminen on kilpailtua, joten alkuvaiheessa asian­tuntijat ja johto on hyvä tuoda muualta. Kuten muillakin markkina-alueella, toiminta kannattaa siirtää vähitellen paikallisen johdon käsiin.

– Brasilia on suuri maa, jonka infrastruktuurissa riittää kehittämistä. Tämän vuoksi logistiikalla ja sijainnilla on erityisen tärkeä merkitys. Toiminnan on oltava riittävän lähellä asiakasta, neuvoo Colagrossi.