Suomidesignin uusiin suunnannäyttäjiin kuuluvan Secto Design Oy:n muotoon puristetusta koivusta käsityönä tehdyt valaisimet ovat tuttuja monelle, vaikka itse yritys olisikin jäänyt vieraammaksi. – Yhteiset messuesiintymiset ovat monelle pk-yritykselle ainoa tapa saada kansainvälistä näkyvyyttä. Niistä mekin aikanaan otimme alkuvauhdin, yhtiön vetovastuun kolme ja puoli vuotta sitten ottanut, edellisenä iltana Milanon designviikolta takaisin Suomeen lennähtänyt Emma Frenzel...

Suomidesignin uusiin suunnannäyttäjiin kuuluvan Secto Design Oy:n muotoon puristetusta koivusta käsityönä tehdyt valaisimet ovat tuttuja monelle, vaikka itse yritys olisikin jäänyt vieraammaksi.

– Yhteiset messuesiintymiset ovat monelle pk-yritykselle ainoa tapa saada kansainvälistä näkyvyyttä. Niistä mekin aikanaan otimme alkuvauhdin, yhtiön vetovastuun kolme ja puoli vuotta sitten ottanut, edellisenä iltana Milanon designviikolta takaisin Suomeen lennähtänyt Emma Frenzel sanoo.

Parissa kymmenessä vuodessa klassikkostatuksen saavuttaneet puuvalaisimet ovat valloittaneet maailmaa Färsaarilta aina eksoottiselta kalskahtavaan Uuteen-Kaledoniaan asti. Kiireinen matkustaja saattaa nähdä niistä vilauksen myös Lontoon Heathrow´n lentokentällä. Secto Designin tuotannosta yli 90 prosenttia menee vientiin. Vakituisia vientimaita on yli viisikymmentä.

Emma Frenzelin mielestä Suomessa pienten yritysten kansainvälistymisponnistelujen toteutus on jätetty liiaksi yksittäisten toimijoiden vastuulle. Muut Pohjoismaat ovat valinneet toisen tien. Tanskan ja Ruotsin muotoilumaine on vuosien työn perua, mutta myös Norja on satsannut päättäväisesti maan näkyvyyteen — ja onnistunut siinä.

– Aikoinaan Design Forum teki paljon töitä maabrändin rakentamiseksi. Nyt valitettavasti sen resurssit on ajettu niin alas, ettei siihen ole edellytyksiä. Suomalaiset pienet muotoiluyritykset voisivat kasvaa kohtuullisen isoiksi tekijöiksi, jos alkuvaiheen ponnisteluissa autettaisiin enemmän, Frenzel pohtii.

Kalusteista lamppuihin

Secto Designin tarina sai alkunsa vuonna 1995. Vuosia taloustoimittajana työskennellyt Tuula Jusélius päätti loikata yrittäjäksi, kun päiväkodin ja toimituksellisen työn aikataulut eivät osuneet yksiin. Lukuisilla yritysvierailuilla Juséliuksen päähän oli jäänyt muhimaan yritysaihio jos toinenkin. Sitten hän sai idean, jota ei pystynyt vastustamaan.

– Alkujaan lähdin tekemään arkkitehti Seppo Kohon suunnittelemia puisia huonekaluja. Lamput tulivat kuvaan vuonna 1999, kun asiakkaat alkoivat kysellä kalusteisiin sopivia valaisimia, nykyisin Secto Designin luovana johtajana toimiva Jusélius muistelee.

Huonekalubisneksen kasvaessa liian suureksi yhdelle naiselle Jusélius myi sen Martelalle vuonna 2002, ja yhtiö keskittyi valaisimiin.

– Tuohon aikaan puusta ei juuri tehty muita kuin saunalamppuja. Alvar Aalto oli jo tutustuttanut maailman koivutaivutteisiin. Puumateriaalin taas oli oltava vaalea, jotta se antaisi riittävästi valoa. Koivun valikoituminen valaisinmateriaaliksi oli luonteva ratkaisu.

Jusélius tähtäsi alusta asti kansainvälisille markkinoille.

– Kalusteeni olivat jo materiaalin vuoksi sen verran erikoisia ja kalliita, että ostajakuntaa ei yhdessä maassa ollut riittävästi. Kansainvälistyminen oli välttämätöntä. Erikoiset tuotteet vaativat isommat markkinat.

Kaksikymmentä vuotta sitten maailma oli hyvin erilainen. Digitalisaatio ei ollut vielä madaltanut kansainvälistymisen kynnystä. Viennin käynnistäminen vei kaiken; Jusélius teki yrityksessään 10 vuotta töitä nostamatta itselleen palkkaa. Kaikki mitä tuli, hän pisti markkinointiin ja vientipanostuksiin.

Suomi takaisin maailmankartalle

Suomalaisyritykset olivat vielä 1990-luvulla sankoin joukoin mukana erilaisissa muotoilutapahtumissa. Valtion osallistumistukien vähentyessä myös osallistujien määrä kääntyi laskuun. Esimerkiksi muutaman vuoden takaisilla Pariisin-huonekalumessuilla oli vain neljä suomalaisyritystä, kun Tanskasta ja Ruotsista yrityksiä oli lähemmäs 80.

Frenzel ei näe messuosallistumisille vaihtoehtoa. Secto Design on mukana vuosittain kymmenkunnassa alan tärkeimmässä messutapahtumassa maailmalla lisätäkseen brändinsä tunnettuutta. Yksittäiseltä yritykseltä vaatii kekseliäisyyttä erottautua tarjonnan tulvasta.

Huhtikuussa Secto Design oli 11 muun suomalaisen designyrityksen kanssa Milanon designviikolla teemalla pohjoismainen onnellisuus — Nordic Happiness. Tapahtumalla nostettiin suomalaista muotoilua ilmiönä ja kasvatettiin kansainvälistä mainetta.

Tapahtuma oli laajin Milanoon tehty suomalaisen muotoilun esittäytyminen tällä vuosituhannella. Monilla muilla mailla yhteisesiintymisiä on kyllä ollut. Ulkoministeriö toimi yhtenä hankkeen taustatukijana.

– Yhteistyöstä on hyötyä varsinkin Milanossa. Yhdessä esiintymällä pystymme lisäämään kiinnostavuuttamme, saamme näkyvyyttä lehdistössä ja enemmän kaupallisia kontakteja. Yhteistyössä on voimaa, kun kilpaillaan maailman huippujen kanssa. Tarvitaan riittävää massaa, Frenzel sanoo.

Hän muistuttaa, että markkinoinnissa on nykyään tärkeää jättää ihmisille muistijälkiä ja tuottaa elämyksiä. Tuotteen vetovoiman varaan ei voi yksinään laskea.

– Ihmiset hakevat messuilta wau-kokemuksia. Hieno muotoilu ei välttämättä yksin riitä. Joukosta erottautuminen vaatii jotain ekstraa. Tämänkertainen Milanon yhteisesiintyminen oli hyvä aloitus. Ensi kerralla osallistumisen voisi toteuttaa vielä isommin näkyvyyden hankkimiseksi.

Laadulla aikaa vastaan

Laadun merkitys on ollut Secto Designille alusta asti tärkeää.

– Tuotteille tulee väistämättä hintaa, kun niiden tekemisestä maksetaan suomalainen palkka. Kalliskin tuote pystyy silti myymään, kunhan se on viimeisen päälle valmistettu. Hyvä laatu perustelee hinnan, Tuula Jusélius sanoo.

Asiakkaan saaman palvelun on oltava samaa tasoa kuin tuotteen.

– Meille tulevat reklamaatiot koskevat pääsääntöisesti kuljetuksissa rikkimenneitä valaisimia. Emme hyväksy itse tehtyjä korjauksia vaan vaadimme tuotteen aina palautettavaksi ja lähetämme tilalle uuden.

Secto Designin tuotteet valmistetaan Heinolassa. Vuosi sitten yhtiö hankki omistukseensa perusmalliston valmistuksen, ja tehdaskiinteistön ja tuotanto ja lähetystoiminta keskitettiin sinne. Tehtaalla työskentelee nykyään reilut 20 työntekijää.

– Uskon, että laadukkaiden ja pitkäikäisten tuotteiden arvostus nousee. Trendit tulevat ja menevät. Siksi tuomme uusia malleja markkinoille harkiten, Frenzel tiivistää.

 

SECTO DESIGN OY

  • Perustettu: 1995
  • Kotipaikka: Kauniainen
  • Henkilöstö: Tuotanto mukaan lukien yritys työllistää 34 henkeä.
  • Liikevaihto: 8,4 milj. euroa (2017)

 

Emma Frenzel, Secto Design

Menestyksen varjopuoli

Laiton kopiointi on menestyksen varjopuoli. Ensimmäiset Secto-valaisimen kehnolaatuiset kopiot ilmestyivät markkinoille reilut 10 vuotta sitten.

Jusélius laskeskelee, että kopioinnin vastaiset toimet nielevän nykyään yrityksen tuloksesta saman verran kuin markkinointi.

– Trendeissä elävä muotoilu, kuten muoti, ei kärsi kopioinnista yhtä paljon. Meidän tarkoituksemme taas on tuottaa klassikoita. Olemme siksi haavoittuvaisia kopioinnille ja meidän täytyy vahtia ja torjua sitä, Jusélius sanoo.

Halpa hinta on usein varmin merkki kopiotuotteesta. Frenzel kertoo, että Secto Designilla on ympäri maailmaa jatkuvasti vireillä kymmenkunta sitä vastaan suunnattua tapausta. Osa niistä etenee oikeuteen asti, osa saadaan hoidettua helpommin.

Piraattituotteiden päälähde on Kiina, mutta myös esimerkiksi Puola ja Baltian maat ovat merkittäviä kopioiden tuottajia. Frenzel toivoo EU:n apua taistelussa piraattituotantoa vastaan. Pieneltä yritykseltä se vaatii välillä kohtuuttomia.

– Meillä on taakkana todistaa, että olemme mallin oikea omistaja. Kopioijat taas pääsevät vähällä. Saamamme korvaukset menevät juristeille. Kaikki se raha on pois markkinoinnistamme.

Nykyisin Secto Designilla on valaisimissaan hologrammit todistamassa tuotteen aitoutta. Frenzel toivoo ihmisten ymmärtävän, että kopion ostaessaan he samalla saattavat tukea kansainvälistä rikollisuutta. Jopa terroristijärjestöt rahoittavat toimintaansa kopioiden myynnillä.

Tutustu Secto Designeen 

Haastattelimme myös kolmea muuta Milanon-messuilla ollutta yritystä. Lue, millaisia ajatuksia messut heissä herättivät. 

 

Maarit Seeling

Samuli Skantsi

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Pekka Numminen</span></span>04.12.2023

Luetuimmat