Siirryin Kauppapolitiikan päätoimittajaksi elokuun alussa pallon toiselta laidalta. Vietin edelliset neljä vuotta Suomen suurlähetystössä Australiassa pääosin suomalaisten yritysten asiaa edistämässä.
Kuten Suomen edustustot maailmalla, myös Kauppapolitiikka on yritysten tukena. Tarkoituksemme on kertoa suorasti ja rohkeasti, miten kansainvälisen kaupan ja sääntöjärjestelmän meneillään oleva myllerrys vaikuttaa yrityksiin ja niiden mahdollisuuksiin kansainvälisillä markkinoilla.
Tartumme suuriin kansainvälisen kaupan ja sääntelyn teemoihin jämäkän analyyttisesti, koska haluamme tarjota lukijoillemme väylän ymmärtää paremmin kauppapolitiikan merkitystä Suomen seuraavien vuosien menestykselle.
Sosiaalisessa mediassa Kauppapolitiikka-lehti näkyy aktiivisena osallistujana. Uusi toimitussihteerimme Tuomas Sottinen pitää Twitter– ja LinkedIn-tilimme tiukasti mukana #kauppapolitiikka-keskusteluissa. Olemme mukana rakentamassa avointa ja eteenpäin vievää yhteistyötä kansainvälisen kaupan eri rintamilla. Antakaa meille rohkeasti palautetta ja ehdotuksia – osallistukaa keskusteluun!
Tässä lehdessä pureudumme yhteen merkittävimmistä kansainvälisen kaupan kysymyksistä – brexitiin. Toteutuupa brexit missä muodossa tahansa, se vaikuttaa melkein kaikkiin Ison-Britannian kanssa bisnestä tekeviin ja moniin sellaisiinkin, jotka eivät ole mukana suorassa kauppasuhteessa. Kauppapolitiikan tekijöiden merkitys on siis kouriintuntuva.
Kuten aina, Kauppapolitiikka-lehti haastaa heitä kertomaan eri vaihtoehdoista avoimesti: Kristiina Kauppinen arvioi pääjutussamme, että EU-yritysten kohtaama kilpailu Briteissä kovenee brexitin vaikutuksesta. Ovatko suomalaiset yritykset menestyneet Ison-Britannian markkinoilla EU:n sisämarkkinaetujen avulla vai riittääkö kilpailukyky myös haastavammassa tilanteessa? Tähän kysymykseen vastaus saadaan pahimmassa skenaariossa jo alle puolen vuoden kuluttua.
www.linkedin.com/in/anttiniemela