Lehden historia ankkuroituu 1930-luvun alun suureen lamaan. Kansallisvaltiot reagoivat romahtaneeseen maailmankauppaan kiristämällä sääntelyään. Maailma siirtyi tiukkaan protektionismiin. Kiristynyt viranomaissääntely lisäsi ­tilausta ulkoasiainministeriön raportoinnille maailmalta. Elinkeinoelämä tarvitsi ajantasaista tietoa kauppakumppaneiden soveltamasta viennin ja tuonnin säännöstelystä. Tiedotteita laadittiin aluksi viikoittain. Tullikorotukset, lisäverot ja kontingentit eli kiintiöt kuuluivat talouden kriisiajan jokaviikkoisiin uutisiin. Etenkin kiintiöistä uutisoitiin ahkerasti. Noin puolet...

Lehden historia ankkuroituu 1930-luvun alun suureen lamaan. Kansallisvaltiot reagoivat romahtaneeseen maailmankauppaan kiristämällä sääntelyään. Maailma siirtyi tiukkaan protektionismiin.

Kiristynyt viranomaissääntely lisäsi ­tilausta ulkoasiainministeriön raportoinnille maailmalta. Elinkeinoelämä tarvitsi ajantasaista tietoa kauppakumppaneiden soveltamasta viennin ja tuonnin säännöstelystä. Tiedotteita laadittiin aluksi viikoittain.

Tullikorotukset, lisäverot ja kontingentit eli kiintiöt kuuluivat talouden kriisiajan jokaviikkoisiin uutisiin. Etenkin kiintiöistä uutisoitiin ahkerasti. Noin puolet uutisista koski sitä, mille suomalaisille tuotteille kukin maa oli myöntänyt tuontikiintiöitä.

Tuonti saatettiin käytännössä myös torpata. Esimerkiksi Puolassa julkaistiin 581 tuotetta käsittävä luettelo tavaroista, joiden tuonti oli kielletty määräajaksi. Luettelo sisälsi melkein kaikki Suomen viennin kannalta tärkeät tavarat – sanomalehtipaperia ja hevosenkenkänauloja lukuun ottamatta.

Myös kauppakumppaneiden kanssa solmituista sopimuksista raportoitiin. Jo 1930-luvulla Suomen ulkomaankauppa oli käytännössä kokonaan kauppasopimusten alaista.

Uutisointi Tiedoitusten ensimmäisinä vuosina koski enimmäkseen Euroopan maita ja Yhdysvaltoja. Kiinastakin osattiin kuitenkin kertoa jo ensimmäisessä numerossa: tuontitavaroiden alkuperämerkintöjä koskevia määräyksiä oli siellä muutettu niin, että merkinnässä sallittiin kiinan kielen asemasta käyttää myös alkuperämaan kieltä.

Ulkoministeriö

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Lotta Nuotio</span></span>06.06.2022

Luetuimmat