Aasiasta vyöryy terästä Eurooppaan
Teräsyhtiö Outokummun kauppapolitiikasta vastaava Antti Saarela näkee USA:n vuonna 2018 asettamille terästulleille perusteita.
– Aasiaan on rakennettu valtava ei-markkinaehtoinen teräksen tuotannon ylikapasiteetti valtiontuilla ja muilla kannustimilla. Puhutaan lähinnä kiinalaisista toimijoista, jotka ovat investoineet myös lähimaihin. Tuontiteräs vääristää kilpailua ja sen osalta harjoitetaan polkumyyntiä. Kilpailuedellytykset eivät ole tasaiset, Saarela sanoo.
Tullin vaikutukset Outokumpuun ovat olleet monimutkaisia, sillä sen tuotantolaitokset sijaitsevat Suomessa, Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Saksassa. Alabaman tehtaan näkökulmasta oli edullista, että kilpailua vääristävään tuontiin puututtiin.
Toisenlainen vaikutus tuli siitä, kun tullit asetettiin myös EU:sta tapahtuvalle tuonnille. Pian niistä kuitenkin vapauduttiin pääasiassa erikoisterästen osalta, ja vuonna 2022 EU:n terästullit korvattiin tullivapailla kiintiöllä.
Merkittävä uhka Outokummulle tuli kuitenkin kiertotietä, kun aasialaista terästä kaupattiin tullien suojaaman USA:n sijasta Eurooppaan.
Tuonnin kasvua hillitsemään EU asetti heinäkuussa 2018 suojatullikiintiöt eri maille. Ongelmaa sillä ei kuitenkaan Outokummun näkökulmasta selätetty, kun yhä voimassa olevia kiintiöitä on kasvatettu vuosittain, vaikka teräsmarkkinat eivät ole kasvaneet samaa tahtia.
Tuonti Aasiasta onkin ollut kasvussa. Sen osuus oli vuosikymmen sitten noin viidennes, vuonna 2022 se oli jo yli 30 prosenttia.
EU:ssa onkin parhaillaan käynnissä kiintiöiden tarkastelu, ja mahdolliset muutokset tulevat voimaan keväällä.
– Toivotaan, että se auttaisi. Nyt tuonti vääristää kilpailua ja kiintiöt ovat irtautuneet markkinoiden todellisuudesta, Saarela sanoo.