Koronavirus on möyrinyt koko kevään maailmalla ja Suomessakin ainakin maaliskuusta lähtien. Tilastot kertovat surullista tarinaa menetetyistä ihmishengistä. Maailmantalous on ajautunut ennennäkemättömään pysähdykseen. Ennusteet vuodelle 2020 ovat karuja: suorat kansainväliset investoinnit laskevat 30–40 prosenttia, tavarakauppa kutistuu jopa yli 30 prosenttia, puhumattakaan palvelujen kaupasta. Lentoliikenne on lamaantunut ja ennusteiden mukaan se palautuisi ”vuoden 2019 normaaliin” vasta 3–4 vuoden kuluttua, jos silloinkaan.
Jokainen itseään kunnioittava ja moderni organisaatio toki katsoo aina tulevaisuuteen – heikot signaalit halutaan tunnistaa ajoissa, jotta niiden pohjalta osattaisiin tehdä oikeat analyysit, strategiset ratkaisut ja päätökset. Olivatko tammikuiset signaalit kuitenkin niin häivähdyksenomaiset tai ikävät, että emme osanneet varautua niiden pohjalta?
Nyt onkin aika katsoa eteenpäin ja tunnistaa tulevat signaalit ajoissa. Koronan jälkeinen aika koittaa vääjäämättä, luonnehditaan sitä sitten uudeksi normaaliksi tai korona light -vaiheeksi. Maailmantalous nousee kuopastaan ja Suomen on oltava nousussa mukana.
Suomen bruttokansantuotteesta yli 40 prosenttia tulee viennistä. Kilpailu post-korona -maailmassa tulee olemaan kovaa, sillä jokainen tarvitsee markkinoita. Kilpailussa pärjäävät ne, jotka eivät ole lamaantuneet synkimmälläkään hetkellä, vaan ovat ylläpitäneet kontaktiverkkojaan ja asiakassuhteitaan ja joilla on innovatiivisia ratkaisuja.
Kulunut sanonta on, että kriisi luo mahdollisuuksia ja niin käy nytkin. Epidemian aikana on otettu uudenlaiset työtavat käyttöön, ja jokainen on viimeistään nyt oppinut ponnahtelemaan digialustalta toiselle ilman suurempia traumoja. Webinaareista on jo runsaudenpula, joten arkikäyttöön on myös tullut uudissana ”webinaariähky”.
Suomen viennin ja yritysten kansainvälistämisen peruselementit ovat kohdallaan. Pandemian aikana Suomen ulkomaanedustustoissa eivät lapaset ole pudonneet käsistä, päinvastoin. Team Finland on porskuttanut eteenpäin eri puolilla maailmaa. Se havainnoi toimintaympäristön muutoksia, analysoi ja antaa osviittaa, mihin suuntaan kannattaa suunnistaa. Elinkeinoelämään on kosketuspinta niin ulkomailla kuin kotimaassa. Olen huomannut, miten koronapandemia on tuonut suomalaisyrityksiä maailmalla lähemmäksi toisiaan – nyt mietitään yhdessä oikeaa strategiaa eteenpäin.
Jotkut asiat eivät muutu koronan jälkeenkään. Sellutehtaita rakennetaan, 5G-verkkohuutokauppoja järjestetään, kaivosteknologiaa tarvitaan, mutta ennen muuta edelleen haetaan kestävää kasvua ilmastohaasteisiin vastaten. Tähän jos mihin löytyy innovatiivisia suomalaisia ratkaisuja. Post-korona on myös uusi loikka digitalisaatiolle.
Toivon, että näihin mahdollisuuksiin tartutaan yhdessä ja järjestelmällisesti. Kokonaisvaltaiset, toimivat ratkaisut ovat valttia, kun kilpaillaan muiden kanssa. On erotuttava, kun samoille markkinoille suunnataan. Maailman kasvun moottori lienee edelleen Aasiassa ja sinnehän menevät sitten kaikki.
Kirjoittaja on Ulkoministeriön alivaltiosihteeri