Aika rakentaa yhdessä
Viime syksynä otsikoita hallitsivat Amazonasin tuhoisat tulipalot, USAn ja Kiinan kauppasota, protektionismin lisääntyminen, Maailman kauppajärjestön WTO:n kriisi ja kasvava huoli ilmastosta.
Kaikesta huolimatta talouskasvu jatkui, kauppa sujui ja maailman taivailla lensivät lentokoneet kymmenine miljoonine matkustajineen. Kukaan ei puhunut koronaviruksesta, vaikka tutkijat olivat jo aiemmin varoittaneet virusvaarasta.
Tänä syksynä kuva on synkempi. Yhtäkään edellä mainituista kysymyksistä ei ole ratkaistu, vaan ne ovat saaneet lisää kierrettä koronapandemian vuoksi. Talouden luvut ovat ankeat. WTO ennustaa pahimmillaan noin 30 prosentin laskua maailman tavarakaupassa, Maailmanpankki ennustaa talouskasvun laskevan ainakin viisi prosenttia. Lentoyhtiöitä on mennyt konkurssiin ja taivaat ovat lähes tyhjentyneet. Afrikassa köyhyysrajan alapuolelle on luiskahtanut lähes 100 miljoonaa ihmistä lisää.
Silti epätoivoon ei pidä sortua. Tulevaisuutta ei odoteta, vaan se rakennetaan, todettiin virtuaalisena järjestetyssä Team Finland -vienninedistämispäivässä elokuussa. Tulevaa rakennetaan myös Euroopan unionin kauppapolitiikassa, sillä komissio on laatimassa vuoden loppuun mennessä tiedonantoa EU:n kauppa- ja investointipolitiikan muutostarpeista.
Koronapandemia sai työhön vauhtia, ja myös Suomessa pohditaan, miltä uudenlaisen kauppapolitiikan tulisi näyttää. Komissio on konsultaatiopaperissaan kiitettävän kunnianhimoinen, sillä se herättelee niin kaupan tukea EU:n vihreän kasvun ohjelmalle kuin kestävän kehityksen tavoitteille. Ennustan vilkkaita ja ääripäitäkin hipovia sisältökeskusteluja niin jäsenmaiden kesken kuin sidosryhmienkin kanssa. Miltä kuulostaisi lisätä vaatimus kiertotaloudesta unionin vapaakauppasopimuksiin? Suomi on kiertotalouden vahva maa ja osaaja.
Valoisampaa tulevaa rakennetaan myös vihreästi ja kestävästi elvyttäen. Suomalaisilla teknologisilla ratkaisuilla on kysyntää niin Euroopassa kuin kauempanakin. Kilpailu tulee olemaan markkinoilla kovaa, mutta fokusoimalla ja systemaattisella työllä pärjäämme kyllä.
Yritysten välistä vientiyhteistyötä pitää lisätä siellä, missä mahdollista. Tarvitsemme kokonaisvaltaisia ratkaisuja ja niitä syntyy vain tiiminä, ei kilpaillen. Reilut kymmenen vuotta sitten vientiklusteri oli tuttu käsite. Olisiko aika konkretisoida se tämän päivän tarpeisiin?
Myös valtion tulee olla liikkeellä. Elinkeinoelämä kaipaa meiltä lisää ketteryyttä ja innovatiivisia ratkaisuja esimerkiksi uudenlaisten rahoitusinstrumenttien luomisessa. En lupaa kuuta taivaalta, mutta teemme parhaamme.
Kotimaisessa post korona -valmistautumisessa viennin merkitys on vahvasti esillä. Kukaan ei voi sivuuttaa sitä tosiasiaa, että noin 40 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta tulee viennistä. Team Finland -verkosto maailmalla – yli 90 edustustoa suurlähettiläineen ja virkamiehineen sekä reilusti yli 100 Business Finland -edustajaa – on aina valmiina auttamaan ja edistämään hyviä hankkeita.
Kirjoittaja on ulkoministeriön alivaltiosihteeri