Euroopan unioni reagoi nopeasti ja voimakkaasti. Taloudellisia sanktioita Venäjää vastaan on johdonmukaisesti lisätty ja vahvistettu. Hyökkäyssodan vuosipäivän tiimoilla hyväksyttiin kymmenes sanktiopaketti. Pakotteiden seurauksena Venäjän talous kutistuu ja eriytyy maailmantaloudesta. Sodan seuraamukset ovat raaimmillaan Ukrainassa, jonka pääkaupunki Kiova on vain reilun tuhannen kilometrin päässä Helsingistä. Seuraamukset tuntuvat myös globaalisti – paluuta kuuluisaan ”entiseen normaaliin” ei ole.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan paljasti myös armottomasti riippuvuuden venäläisestä kaasusta. Nord Stream -kaasuputki oli harvojen ääneen puhuneiden kriitikoiden mukaan arveluttava jo suunnittelupöydällä, saati sitten käytännössä. Eurooppa on ollut matkalla vihreään siirtymään jo jonkin aikaa, mutta vauhti syystäkin moninkertaistui viime vuoden aikana. Omaa turvallisuutta ja riippumattomuutta vahvistetaan myös energiaratkaisuilla.
Kaasua ostetaan nyt muualta. Hinta on kohtuullistunut, mutta Kansainvälisen Energiajärjestön pääjohtaja Fatih Birol on toistuvasti muistuttanut, että kriisi ei välttämättä ole ohitse. Myös Kiinan avautuminen tulee lisäämään kaasun kysyntää. Puhtaaseen energiaan investoidaankin nyt maailmanlaajuisesti. BloombergNEF:n arvion mukaan viime vuonna investoinnit nousivat 31 prosenttia. Euroina tämä on yli sata miljardia. Euroopan komissio arvioi, että pelkästään EU:ssa tarvitaan seuraavien viiden vuoden aikana yli 200 miljardin euron investoinnit vihreään siirtymään.
Digitalisaatio ja vihreä siirtymä – siinä suomalaisen osaamisen vahvuusalueita, joita enenevässä määrin viedään maailmalle. Yritykset tekevät omat vientipäätöksensä ja ratkaisunsa, mutta kyllä valtiokin voi tarpeen mukaan olla avittamassa vientipolkua. Viime vuonna Suomesta maailmalle tehtiin lähes neljäkymmentä Team Finland -vienninedistämisvierailua. Niistä Eurooppaan suuntautui 12, Yhdysvaltoihin 7, Aasiaan 13, Latinalaiseen Amerikkaan ja Afrikkaan kolme kumpaankin ja Lähi-Itään yksi. Yritysosallistujia matkoilla oli yli 400.
Suomalaisen osaamisen asiaa edistetään myös lukuisissa kahden- ja monenvälisissä konsultaatioissa, joita käydään kumppanimaiden kanssa sekä muissa yhteyksissä. Esimerkiksi Maailman kauppajärjestön WTO:ssa suomalainen kiertotalousosaaminen on tunnettua, sillä olemme systemaattisesti edistäneet kiertotalousnäkökulmaa kauppapolitiikkaan sekä järjestäneet sitä koskevia korkean tason asiantuntijakeskusteluita.
Vienninedistämistyöstä kysytään myös palautetta. Yrityspalaute on yllättänyt minut iloisesti, sillä asteikolla 1–5 yritykset katsovat hyötyneensä vienninedistämispalveluista kiitettävän arvosanan 4,3 verran. Onnistunut vientimatka edellyttää hyvää valmistautumista, oikea-aikaisuutta, kotiläksyjen tekemistä ja sitoutuneisuutta niin yrityksiltä kuin Team Finland -toimijoiltakin. Olen ollut mukana vienninedistämistyössä eri tavoin parikymmentä vuotta – ja nähnyt paljon. Sekalaisista seurakunnista ja viime hetken valmistelukokouksista on päästy järjestelmällisyyteen ja sujuvaan yhteistyöhön. Suomalaisfirmojen kanssa on ilo olla maailmalla.
Kirjoittaja on ulkoministeriön alivaltiosihteeri