Kadut täyttäneitä konfetteja katsellessa tällaisen kauppa- ja teknologiatallaajan mieleen tuli kuitenkin lähinnä suomalainen tokaisu: älkäähän hötkyilkö. Enkä tällä tarkoita presidentti Trumpin taipumusta olla taipumatta tappioonsa. Tarkoitan sitä, että vaikka monen tviittiverenpaine Trumpin poistumisen mukana laskeekin, niin suuria politiikkamuutoksia nähdään kenties yllättävänkin vähän.
Trump ei ole syy vaan seuraus. Maailma muuttui jo. Kauppamaailman muutos jatkuu, siihen eivät yhdet presidentinvaalit suurta suunnanmuutosta tuo. Bidenin hallinto varmasti keskustelee meidän eurooppalaisten kanssa ystävällisemmin sävyin, mutta Yhdysvaltojen huolet eivät liuenneet vaalilipukkeisiin.
Kiina on EU:lle(kin) järjestelmätason kilpailija. Se miten tähän kilpailuun vastataan määrittää Yhdysvaltojen ja EU:n suhdetta Bidenin kaudella. Tässä todellisuudessa EU ei ole ajopuu – EU:n omat päätökset vaikuttavat mahdollisuuteen tehdä yhteistyötä Yhdysvaltojen ja muiden demokratioiden kanssa. Intian valtameren ja Tyynenmeren alueen demokratiat ovat uudessa maailmanjärjestyksessä geopolitiikan keskiössä – Eurooppa pääsee mukaan vain omalla aktiivisuudellaan.
Maailman kauppajärjestö WTO jatkaa kriisissä Yhdysvaltojen vaaleista huolimatta. Biden-kuherrusvuoden aikana pitäisi löytää riittävä uudistuspaketti, jotta Yhdysvallat kokisi WTO:n edistävän myös omia etujaan.
Teknologiavetoisia arvoketjuja ja muutakin teollisuutta palaa ja palautetaan takaisin kotiin – tai ainakin naapurimaihin. Teknologian eriytyminen eri standardeihin ja normeihin jatkuu. Geo- ja turvallisuuspolitiikka ovat palanneet määrittämään kauppapolitiikan keinovalikoiman käyttöä. Demokraattisen yhteiskuntajärjestelmän puolustaminen vaatii uhrauksia – myös yrityksiltä.
Konfetit on siivottu pois kaduilta. On realismin ja kovan työn aika.
Kirjoittaja on taloudellisten ulkosuhteiden tiiminvetäjä Suomen Washingtonin suurlähetystössä.