Mikä AmCham on ja mitä teette Suomessa?
Olemme moderni kauppakamari, joka haluaa rakentaa luottamusta yli Atlantin ulottuvaan bisnesyhteisöön. Haluamme, että suomalaiset yritykset menestyvät Yhdysvaltojen markkinoilla. Haluamme myös lisää kansainvälisiä investointeja Suomeen, eli parantaa kansainvälisten yritysten toimintaympäristöä Suomessa.
Ovatko kovat kauppapoliittiset puheet vaikuttaneet EU–USA-investointisuhteisiin?
Tässä asiassa olen lyhyen aikavälin pessimisti mutta pitkän aikavälin optimisti. Investointisuhteen perusta on erittäin vahva. Yhdessä olemme suurin ja integroitunein talous maailmassa, joka vastaa kolmanneksesta maailman bruttokansantuotteesta. Yli puolet Yhdysvaltain investoinneista suuntautuu Eurooppaan ja päinvastoin, on kyse 15 miljoonasta työpaikasta.
Nykytilanne on kuitenkin epävakaa, politiikan sisältö muuttuu joka kuukausi. Poliittisen turbulenssin aikana on tärkeää, että yritykset tietävät miten selvitä, mihin on varauduttava. Neuvomme mielellämme myös hallituksia, että miten säilyttää yritysten toimintaedellytykset.
Millaisia neuvoja nykyisessä tilanteessa annatte?
Pitää muistaa, että kaupankäynti ei ole loppunut poliittisen tilanteen takia. Yrityksille verkoston merkitys korostuu ja se, että voi suunnitella miten mahdollisista poikkeustilanteista, kuten lisätulleista tai sanktioista selvitään. Tukiverkoston avulla voi suunnitella etukäteen, voiko esimerkiksi toimitusketjuja tarpeen tullen muuttaa.
Mitä tulisi ottaa huomioon Yhdysvaltojen markkinoille laajentuessa?
Yksi harhaluulo uusille markkinoille lähtiessä on, että kaikki pitäisi tehdä yksin. Päinvastoin! On tärkeää seurata muiden tekemisiä, menestyviä sijoittajia ja onnistuneita yrityksiä. Jos omaa verkostoa ei ole, niin välittäjään, myös meihin, voi aina ottaa yhteyttä. Asioista kärryillä pysyminen on tärkeää.
Yksi tärkeimmistä asioista on etukäteen valmistautuminen. Laajentumiseen on oltava varaa, yritysjohdon on oltava sitoutunut. Ensivaikutelman voi antaa vain kerran, joten on osattava pitää myyntipuhe, verkostoitua ja luoda suhteita. On oltava tehokas ja valmis palaamaan asiaan heti, kun tilaisuus avautuu. Yksittäisenä vinkkinä on osavaltiotasoon keskittyminen, kuvernööreihin pääkaupungin sijaan. On olemassa oikoteitä, jotka säästävät paljolta työltä.
Skaala on valtava Yhdysvalloissa. Vaikka olisi kyse esimerkiksi kapean nichen terveysteknologiasta, niin teknologisen ratkaisun myyminen yhteen sairaalaan saattaa johtaa sen käyttöönottoon laajassa sairaalaverkostossa.
Mitkä teollisuudenalat näet lupaavimpina suomalaisyrityksille?
Makrotasolla näen trendin kohti kestävyyttä mielenkiintoisimpana. Se kiinnostaa niin jakeluketjuissa kuin palvelutaloudessa, eli miten yritykset ovat järjestäneet toimintansa kestävästi. Suomalaisyrityksillä on tässä osaamista ja sitä käytetään jo. Jos tämän osaa viestiä ja markkinoida, voi vedota kokonaiseen sukupolveen. Myös brändeinä pohjoismaisuus ja suomalaisuus ovat trendikkäitä Yhdysvalloissa. Toki perinteiset korkea teknologia ja terveysteknologia ovat suomalaisyritysten vahvuuksia Yhdysvalloissakin.
Entä millainen on kansainvälisten yritysten asema Suomessa?
Ne ovat äärimmäisen tärkeitä Suomelle, merkittäviä veronmaksajia ja uusien työpaikkojen luojia. Joskus kansainväliset yritykset silti jätetään tärkeistä keskusteluista. Toivoisin myös, että kansainvälisistä investoijista kerrottaisiin enemmän positiivisia tarinoita suurelle yleisölle. Yritykset haluavat toki kasvaa mutta myös tekevät hyvää Suomelle, ovat tänne sitoutuneita.
Suomessa on kaikki mahdollisuudet luoda upeita asioita. Infrastruktuuri on loistava. Täällä on läpinäkyvyyttä ja ennustettavuutta, yritykset tietävät mitä tapahtuu ja voivat suunnitella. Ja tietysti koulutettu työvoima, suomalaisten työntekijöiden oma-aloitteisuus ja tunnollisuus tarkoittavat, että hommat hoituvat.
Mitä kansainvälisten yritysten näkökulmasta Suomessa voisi parantaa?
Suomen tulisi olla vielä kansainvälisempi. Tänne tarvitaan osaajien ekosysteemi, joka toisi lisää innovaatioita, yrityksiä ja työpaikkoja. Jos saamme tänne huippututkijoita ja osaajia, niin he vetävät tänne muita ja syntyy huippuosaajien yhteisö.
Työluvissa byrokratia on yhä raskas ja hidas ja puolisoiden työllistymismahdollisuuksia tarvittaisiin lisää, kuten myös englanninkielisiä kouluja. Nyt kansainväliset opiskelijat eivät pääse tarpeeksi nopeasti töihin, ja Suomi menettää lupaavia, koulutettuja työntekijöitä.