Anttonen – Pakkoruotsista maahanmuuttajasuomeen
Pohjoismaat ovat edelleenkin Suomen kanssa samankaltaisimpia maita yhteiskunnan rakenteen, toimivuuden ja vaikkapa oikeusvarmuuden osalta. Yrityksiä eivät piinaa ennakoimattomuus ja korruptio.
Kyse on myös mittavasta markkinasta. Kolmen naapurimme bruttokansantuote on yhteensä liki tuhat miljardia euroa. Väestön määrä ja sen ostovoima kasvavat. Norja on noussut Ruotsin rinnalle merkittäväksi maahanmuuton kohdemaaksi. Norjan väkiluku on kasvanut yli 50 000 henkeä vuodessa, nykyvauhdilla se ohittaa Suomen 2020-luvun lopulla. Tarvitaan uusia asuntoja, kouluja ja teitä.
Naapurustomme ei juuri nouse esiin yritysten kansainvälistymisestä käytävässä keskustelussa, vaikka toimintaympäristö on tuttu ja vaikka näihin maihin suuntautuu 16 prosenttia viennistämme. Saman verran kuin Venäjälle ja Yhdysvaltoihin yhteensä.
Vauraiden kuluttajien lisäksi naapurustossamme voisivat kiinnostaa investoinnit. Tanska rakentaa siltoja, Norja ja Ruotsi teitä ja ratoja. Moniko suomalainen tietää, että Ruotsi rakentaa uuden, yli 40 kilometrin oikoradan Suomen rajalle Tornioon.
Ruotsin ja erityisesti Norjan mahdollisuudet nähdään tarkimmin Pohjois-Suomessa. Pohjoisosien talous on vahvassa nousussa.
Ruotsissa on jo pitkään kehitetty kaivosteollisuutta ja siihen liittyvää metallinjalostusta. Suomessa tämä näkyi kuparin- ja sinkinjalostuksen siirtymisenä ruotsalaisomistukseen. Yli 90 prosenttia Euroopan rautamalmista tuotetaan Ruotsissa, lisää kapasiteettia rakennetaan Pajalaan lähelle Suomen rajaa. Ruotsissa Jäämeren rata ei ole haave. Kiirunan malmi on yli sadan vuoden ajan kuljetettu Norjan Narvikiin.
Norjan öljysektori investoi tällä hetkellä vuositasolla 35 miljardia euroa. Puolet summasta käytetään nykykenttien ylläpitoon ja uudistamiseen. Loput uusien etsimiseen ja kehittämiseen. Öljyn- ja kaasunetsinnän painopiste siirtyy Pohjanmereltä Barentsinmerelle. Tuotanto seuraa viiveellä perässä. Hammerfest, josta 1960-luvun pikkupojan muistiin piirtyi vain jalkakäytävällä seissyt täytetty jääkarhu, on nyt Euroopan ainoan maakaasun nesteytyslaitoksen kotikaupunki. Kuljetetaanpa tulevien kaasukenttien tuotanto markkinoille laivoilla tai putkilinjoja pitkin, kaupungille voi ennustaa valoisaa tulevaisuutta kaamoksesta huolimatta.
Me Suomessa voisimme katsoa tarkemmin, olisiko meillä tarjottavaa Pohjolassa avautuviin hankkeisiin. Menestysstrategioita hiottaessa on hyvä muistaa, että myydä kannattaa aina asiakkaan kielellä. Voi vain ihmetellä niiden laskutaitoa, jotka näkevät koulujen ruotsinopetuksen ongelmana tilanteessa, jossa taloutemme on integroitunut muiden Pohjoismaiden talouteen likeisemmin kuin koskaan aikaisemmin.
Esimerkiksi Helsingin pörssin kaksi arvokkainta yhtiötä on ruotsalaisia, kolmesta suurimmasta pankistamme kaksi on pohjoismaisia ja suomalaisten päivittäin kuluttamasta sähköstä 20–25 prosenttia tuotetaan ruotsalaisissa vesi- ja ydinvoimaloissa.
Pohjoismaista voisi oppia muutakin. Esimerkiksi sen, miten ruotsalaiset ovat valmiita kuuntelemaan vieraalla korostuksella puhuttua kieltään. Olisiko meilläkin syytä korottaa maahanmuuttajasuomi murteeksi muiden joukkoon, ja samalla työllistymisen ja sopeutumisen tärkeäksi apuvälineeksi.