Arktisen osaamisen nostetta Kanadassa
Sunnuntai
Saavuin Ottawaan kakkosvirkamieheksi kesällä. Ensimmäisinä kuukausina olen työskennellyt lähes vain ja ainoastaan valtiovierailuun liittyvien asioiden parissa, aikaa muihin tehtäviin ei juuri ole jäänyt. Käytän sunnuntaina aikaa raporttien ja sanomalehtien lukemiseen, joita on viikon varrelta muutamia rästissä.
Kauppapolitiikassa isoa roolia näyttelee tällä hetkellä EU:n ja Kanadan välinen vapaakauppasopimus CETA (Comprehensive Economic and Trade Agreement). Viisi vuotta kestäneet neuvottelut CETA-sopimuksesta julistettiin päättyneiksi Ottawassa syyskuussa järjestetyssä EU:n ja Kanadan välisessä huippukokouksessa. CETA-neuvottelujen päättyminen juuri ennen valtiovierailua on ajoitukseltaan meidän kannaltamme täydellinen.
Tasavallan presidentin seurueeseen kuuluu elinkeinoministeri Jan Vapaavuori sekä
yritysvaltuuskunta, joka edustaa Suomen arktista osaamista, kaivosteollisuutta ja tiede- ja tutkimusyhteisöä. Meille suomalaisille CETAn uskotaan parantavan liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi merenkulun, arkkitehtuurin ja insinööripalvelujen osalta.
Maanantai
Käyn läpi valtiovierailun tavoitemuistiota. Suomen ja Kanadan väliset suhteet ovat aina olleet hyvät ja mailla on paljon yhtäläisyyksiä, kuten pohjoinen ilmasto ja sijainti, kaksikielisyys ja samankaltainen arvopohja. Molemmat ovat myös arktisia valtioita, vaikka esimerkiksi Kanadan pääkaupunki Ottawa sijaitseekin Suomesta katsottuna huomattavan etelässä, noin Milanon korkeudella.
Suomalainen arktinen osaaminen sekä Kanadan ja sen valtavan arktisen alueen yrityksille tarjoamat mahdollisuudet luovat hyvän pohjan yhteistyölle myös tulevaisuudessa kaupallistaloudellisella sektorilla. Suomalaista arktista osaamista tullaan hyödyntämään myös rakenteilla olevassa kanadalaisten Polar-luokan Diefenbaker-jäänmurtajassa.
Tiistai
Jääkiekko on Kanadan ykkösurheilulaji. Sitä seurataan tiiviisti. Jääkiekkodiplomatia toimii Kanadassa, ja lajin kautta on helpompi tutustua myös kanadalaisiin virkamiehiin ja muihin edustuston toiminnan kannalta merkittäviin toimijoihin. Rakkaasta harrastuksesta on ollut itselleni myös hyötyä valtiovierailun valmistelussa, kun sattumalta samassa joukkueessa kanssani pelaa Canadian Polar Commissionin johtaja David Scott, mutta ennen kaikkea se on ollut tärkeä vastapaino työnteolle.
Loppuviikosta kiekkodiplomatiaan panostetaan vieläkin enemmän ja hieman korkeammalla tasolla, sillä tasavallan presidentti Niinistön delegaatioon osallistuu kunnia-airueena kanadalaisten suuresti arvostama, legendaarisen Montréal Canadiensin pitkäaikainen ex-kapteeni Saku Koivu. Tänä vuonna kiekkouransa lopettanut Koivu hoitaa tehtävänsä erinomaisesti ja saa kiitosta sekä omalta delegaatioltaan että isänniltä.
Keskiviikko
Valtiovierailu alkaa. Viime hetken tarkistukset, että kaikki on valmista kun tasavallan presidentti seurueineen saapuu Ottawaan.
Torstai
Ensimmäinen vierailupäivä Ottawassa. Valtiovierailun virallinen ohjelma käynnistyy vierailulla Kanadan parlamentissa sekä tapaamisella pääministeri Stephen Harperin kanssa.
Presidentin ja pääministerin tapaamisessa keskustellaan Ukrainan kriisistä ja Venäjän toimista kriisin yhteydessä. Suomen ja Kanadan kauppasuhteiden kannalta on merkittävää, että sekä presidentti Niinistö että pääministeri Harper pitävät tärkeänä lisätä yhteistyötä arktisten asioiden kohdalla. Yhteistyön lisäämisen tarve koskee paitsi tieteellistä ja teknologista tukimusta, myös suomalaisten ja kanadalaisten yritysten välistä yhteistyötä. Tärkeä yhteistyömuoto on myös vastaperustettu Arktinen talousneuvosto.
Parlamentissa alahuoneen puhemies Andrew Scheer isännöi yhdessä Kanadan kauppaministeri Ed Fastin kanssa bisnesslounaan, jolle osallistuu presidentti Niinistö, elinkeinoministeri Vapaavuori sekä suomalainen yritysvaltuuskunta. Toiveena on, että lähikuukausina Suomeen saataisiin ministeri Fastin johdolla myös kanadalainen liikemiesvaltuuskunta.
Perjantai
Valtiovierailu jatkuu Torontossa, Kanadan kaupan ja talouselämän keskuksessa. Presidentti Niinistön ohjelma alkaa Ontarion provinssin kuvernöörin tapaamisella. Tämän jälkeen vuorossa on talousaiheinen lounastilaisuus, jossa käydään tiivistä keskustelua Suomen ja Kanadan välisestä kaupankäynnistä ja investoinneista sekä luodaan suhteita suomalaisten ja kanadalaisten yritysten välillä.
Lounaan jälkeen vuorossa on University of Toronton kaksi tilaisuutta, joista ensimmäisessä juhlitaan Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen 25-vuotista taivalta Toronton yliopistossa. Aihe on myös sikäli tärkeä, että kanadalaisista suomen kielen osaajista ja tuntijoista on varmasti hyötyä myös liike-elämälle. Yliopistovierailu päättyy Munk Schoolissa pidettyyn tilaisuuteen, jossa tasavallan presidentti Niinistö keskustelee ajankohtaisista kansainvälispoliittisista kysymyksistä professori Janice Steinin kanssa.
Presidentti Niinistön vierailun virallinen ohjelma päättyy Kanadan ja koko maailman jääkiekon pyhättöön Hockey Hall of Fameen. Suomalaiset jääkiekkoilijat ovat tehneet
maatamme Kanadassa tunnetuksi jo vuosikymmenten ajan. Toivottavasti vierailu osaltaan antaa lisäsykäyksen sille, että jatkossa myös suomalaisyritykset ovat Kanadassa ainakin lähes yhtä tunnettuja kuin kaukaloiden sankarimme.
Lauantai
Onnistunut valtiovierailu on ohitse. Vierailu ei ole kuitenkaan minkään loppu, vaikka sitä onkin edeltänyt satoja tunteja töitä ja valvottuja öitä.
Valtiovierailu on uuden alku. Seuraavaksi on follow-upin aika, jolloin meidän kaikkien vierailuun osallistuneiden on pyrittävä hyödyntämään niitä kontakteja, joita valtiovierailua ennen ja sen aikana pystyttiin luomaan.
Kanada on ja pysyy suomalaisyrityksille erinomaisena markkina-alueena. Kanada on maailman toiseksi suurin valtio ja 11. suurin talous. Kanadan talous on vuonna 2014 jatkanut kasvuaan ja vuosikasvu on tällä hetkellä noin 2,5–3 prosentin tasolla. Kun maapalloa tarkastelee suoraan pohjoisesta, Kanada on Suomen lähialuetta.
Esimerkiksi Kanadan pohjoiset alueet tarjoavat yrityksillemme merkittäviä mahdollisuuksia koko arktisen ja pohjoisen klusterin osaamisalueella. Suomi pystyy tarjoamaan arktista osaamista muun muassa jäänmurtajien, arktisen meriliikenteen, energiantuotannon, infrastruktuurin, peruspalveluiden, cleantech-ratkaisujen, meteorologian ja ICT-ratkaisujen osalta.
Tartutaan kaikki tähän mahdollisuuteen.