Suomalaiset ekonomistit uskovat Nato-jäsenyyden vaikuttavan myönteisesti kansantalouden näkymiin, vaikka Suomen Nato-jäsenyys on ennen kaikkea turvallisuuspoliittinen päätös.

Lähes 80 prosenttia taloustieteilijöistä arvioi Nato-jäsenyyden tuovan talouteen enemmän hyötyjä kuin haittoja.

Jäsenyydellä tuskin on suuria vaikutuksia ulkomaankauppaan ja kauppapolitiikkaan. Vaikutukset ovat lähtökohtaisesti turvallisuuspoliittisia ja liittyvät Suomen kansainväliseen imagoon.

Taloustieteilijät puhuvat maariskistä, joka voi olla todellinen tai kuviteltu uhka Venäjän sotkeutumisesta Suomen asioihin. Naton jäsenenä Suomen maariski useimpien kauppakumppanien mielissä vähenee. Tämä tuli esiin Ekonomistikoneen kyselyssä huhtikuussa 2022.

— Naton jäsenenä Suomi voidaan kokea turvallisempana valtiona, arvioi valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n ylijohtaja Mikael Collan.

— Jäsenyys saattaa vähentää esimerkiksi epäilyksiä, joita ulkomaalaisella osaavalla työvoimalla on Suomeen tulemisen suhteen. Sama pätee myös ulkomaalaisiin opiskelijoihin ja jopa turismiin.

Vaikutukset kauppasuhteisiin vähäisiä

Valtiojohto tekee Nato-päätöstä ennen kaikkea turvallisuuspoliittisista lähtökohdista. Jäsenyyden välittömät vaikutukset kauppapolitiikkaan jäänevät vähäisiksi. Pieniä vaikutuksia saattaa tulla esimerkiksi puolustusteollisuuden alalle.

— Lyhyen aikavälin riski kauppapolitiikassa on se, että Venäjä uhkaisi kauppapolitiikalla Suomea jäsenyyshakemuksen käsittelyn aikana, sanoo Elinkeinoalan tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

— Sanktiot ovat kuitenkin vähentäneet kauppaa jo merkittävästi, joten lyhyen aikavälin vaikutuksetkin jäänevät pieniksi.

Negatiivisia vaikutuksia voi tulla sellaisten valtioiden kanssa käytävässä kaupassa, jotka ovat Nato-vastaisia. Mitään Suomi-boikotteja ei kuitenkaan ole näköpiirissä.

— Naton ulkopuolisista suurista teollistuneista maista suurin osa käy täysin normaalisti kauppaa Naton-maiden kanssa, Collan huomauttaa.

— Normaalien kauppasuhteiden säilyminen lienee Suomenkin osalta todennäköisin näkymä.

Epävarmuus Venäjän markkinoilla jatkuu

Nato-jäsenyys tuskin vaikuttaa suoraan vientiin tai tuontiin ja Venäjän kauppakaan ei pidemmällä aikavälillä riipu Nato-jäsenyydestä.

Jos Venäjä suuntaa tuontiaan läntisen maailman ulkopuolelle, Suomen vienti kärsii riippumatta Nato-jäsenyydestä. Venäjän kaupan elpyminen tuskin nopeutuisi, oli Suomi jäsenenä tai ei.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan kuitenkin vaikeuttaa merkittävästi joidenkin suomalaisyritysten vientinäkymiä. Epävarmuus idän markkinoilla jatkuu vähintään niin kauan kuin sotakin jatkuu.

Lisäksi Venäjä on jo vihjannut Saimaan kanavasopimuksen purkamisesta. Muitakin vastatoimia saattaa olla tulossa hakemusprosessin aikana.

Nato-jäsenyys voi lisätä investointeja Suomeen

Jäsenyys voi kuitenkin välillisesti vaikuttaa ulkomaankauppaamme sen perusteella, minkä verran ja minkälaisia yrityksiä Suomessa on.

— Nato-jäsenyys vähentää maariskiä, mikä lisää investointeja Suomeen. Tämä puolestaan lisää Suomessa toimivan yrityskannan ulkomaankauppaa, koska yrityksiä on enemmän ja ne ovat parempilaatuisia, Kangasharju sanoo.

Nato-jäsenyyden ei odoteta muuttavan Suomen kauppapolitiikkaa.

— Kauppapolitiikkaa käydään lähinnä blokki-tasolla, Kangasharju sanoo.

— Suomen liittyminen Natoon ei muuta EU:n mahdollisuuksia tehdä kauppapoliittisia linjauksia suhteessa muuhun maailmaan ja muihin blokkeihin.

Kauppapolitiikka

Shutterstock

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Sami Laakso</span></span>06.06.2022

Luetuimmat