Avaruustalous on suuressa murroksessa, kun valtioiden lisäksi avaruuden valloittajiksi ovat ryhtyneet myös kaupalliset toimijat. Voidaankin puhua uudesta avaruustaloudesta, johon kuuluvat niin pienoissatelliitit ja niiden erityisvalmisteiset osat kuin satelliittien avulla saatava data maanpäällisine sovelluksineen.
Avaruudesta on tullut myös suomalaisyritysten ulottuvilla oleva markkina.
– Takavuosina avaruustalouteen osallistuminen tarkoitti valtavia investointeja tai pääsyä mukaan suuriin kansainvälisiin hankkeisiin. Nykyään, uudessa avaruustaloudessa, mikä tahansa suomalaisyritys voi lähettää maata kiertämään oman pienoissatelliitin, kuvailee johtava asiantuntija Maija Lönnqvist työ- ja elinkeinoministeriön avaruustiimistä, Space Office’sta.
Satelliiteissa pystytään käyttämään entistä edullisempaa ja pienikokoisempaa tekniikkaa, osittain jopa normaalia kulutuselektroniikkaa. Satelliitti voi olla vain maitopurkin kokoinen, joten myös matka avaruuteen on halventunut. Yhden kaupallisen kantoraketin kyytiin mahtuu helposti satakunta pienoissatelliittia.
Tällä hetkellä planeettaamme kiertää jo yksitoista suomalaissatelliittia. Näistä kaksi on yliopistollisia ja loput yhdeksän kaupallisia.
Katse kohti Tellusta
Lähiavaruutemme satelliitit palvelevat ennen kaikkea maapalloa ja arkielämäämme, tähdentää New Space Economy -ohjelman johtaja Markus Ranne Business Finlandista. Satelliitit mahdollistavat esimerkiksi paikkatiedon sekä lukuisat sitä hyödyntävät palvelut. Ne välittävät myös muuta tietoa, ääntä ja kuvaa.
– Tulevaisuudessa 5G-verkkokin voidaan täydentää satelliittien avulla maailmanlaajuiseksi. Lisäksi, kun liikenne automatisoituu, satelliittien välittämälle paikkatiedolle on entistä enemmän käyttöä, Ranne huomauttaa.
Olennaista on myös, että hieman kauempaa näkyy paremmin.
– Satelliiteilla voidaan kerätä maan päältä dataa, jota pystytään hyödyntämään vaikkapa ilmastonmuutoksen ymmärtämisessä ja hillitsemisessä, luonnonmullistusten ennustamisessa sekä maa- ja metsätaloudessa.
Uusi avaruustalous pitää sisällään pienoissatelliitit, kaiken toiminnan, mikä mahdollistaa yritysten toiminnan avaruudessa sekä datan maanpäälliset sovellukset.
– Termiin sisältyy myös niin kutsuttu platform-ajattelu. Avaruudesta hankittu data tuodaan alustalle muun datan joukkoon, sitä täydentämään.
Ranne nostaa erityisesti esiin tilannetietoisuuteen liittyvät ratkaisut.
– Kun saamme tietoa mahdollisimman monesta tietolähteestä, voimme luoda nopeasti kattavan kuvan siitä, mitä ympärillämme tietyllä hetkellä tapahtuu. Pystymme reagoimaan asioihin nopeammin ja osin myös ennustamaan niitä paremmin. Voimme hallita paremmin riskejä ja kohdistaa resursseja oikein.
Asukkaita Marsiin, kaivoksia kuuhun
Avaruustalouskin muuttuu nopeasti. Alalle on tullut paitsi uusia valtiollisia, myös kaupallisia toimijoita.
Elon Musk ja kumppanit aikovat asuttaa Marsin. Yhdysvallat ja Kiina ovat kaavailleet kaivostoiminnan aloittamista kuussa, myös Euroopan avaruusjärjestö ESA haluaa tutkia avaruuden luonnonvaroja.
Suomalaista rakettia ja sinivalkoista siirtokuntaa vieraalla planeetalla joudutaan varmasti odottamaan vielä pitkään. Mutta hyvin kunnianhimoiset avaruushankkeet ovat ulottuvillamme jo nyt, erityisesti Euroopan avaruusjärjestön kautta.
– Ilmatieteen laitoksella ja Vaisalalla on jo runsaasti kokemusta osallistumisesta isoihin kansainvälisiin avaruushankkeisiin ja alan tutkimukseen. Ne ovat avanneet tietä myös muille, Ranne kertoo.
Suomalaista huippuluokan avaruusosaamista löytyy tällä hetkellä avaruuden mittakaavassa hyvinkin läheltä, vain noin 458 miljoonan kilometrin päästä Marsin Jezero-kraaterista.
Perseverance-mönkijässä on Ilmatieteen laitoksen ja Vaisalan valmistamia mittalaitteita, joilla tutkitaan punaisen planeetan paine- ja kosteusolosuhteita.
Jokin aika sitten kerrottiin myös, että Nokia on valittu mukaan rakentamaan 4G-verkkoa kuuhun.
Kun taivaskaan ei ole rajana
Avaruussektorilla tulee koko ajan esiin myös uusia tapoja tehdä bisnestä.
Hiljattain uutisoitiin, että suomalainen Arctic Astronautics on lähettämässä yhdessä UPM Plywoodin ja Huldin kanssa avaruuteen puisen satelliitin. Materiaalivalinnalla pyritään vähentämään yläilmakehään päätyvän alumiinipölyn määrää. Myös suomalaisyritys Varjo on tehnyt uusia aluevaltauksia. Se toimittaa Boeingille virtuaalilaseja, joita hyödynnetään astronauttien koulutuksessa.
Suomalainen Solar Food puolestaan valmistaa ruokaproteiinia ilman hiilidioksidista. Yrityksen tavoitteena on tarjota uusia kestäviä ratkaisuja maapallon ruokahuoltoa varten. Maallikonkin on helppo ymmärtää, että sen ratkaisuilla voisi olla käyttöä myös avaruudessa.
Matkalla avaruuteen riittää toki myös haasteita.
– Uuden avaruustalouden markkinat ovat vasta rakentumassa, kyseessä on kaikille uusi asia. Käytännössä yritykset joutuvat kouluttamaan ja informoimaan asiakkaitaan siitä, mitä heidän ratkaisunsa oikein mahdollistavat, miten vaikkapa kaukokartoitusdataa voidaan hyödyntää maan päällä, Ranne kuvailee.
Ongelmana on myös esimerkiksi pitkäjänteisen rahoituksen löytäminen.
– Investoinnit ovat kovin etupainotteisia, ja tuottoa on yleensä luvassa hieman kauempana tulevaisuudessa. Sijoittajilta vaaditaan paljon kärsivällisyyttä.
Monenlaista tukeakin avaruusmarkkinoille pyrkimiseen on jo Suomessa tarjolla.
Kannattaa tulla kaukaakin
Vaan ainakin yksi asia on vielä selvittämättä. Jos ja kun avaruudesta löytyy älykkäitä elämän muotoja, mitä me suomalaiset sitten heille myisimme?
– No, ensinnä tulee mieleen avaruusmatkailu, voisimme kaupata heille turistimatkoja Tellukselle. Maapalloa kelpaa tulla katsomaan, varsinkin sitten, kun sen ongelmat saadaan ratkaistua, osittain juuri avaruusteknologian avulla, Ranne miettii.
Suomalaisyritykset avaruudessa
Tarkkaa tietoa avaruustaloudessa mukana olevista suomalaisyrityksistä ei ole.
Vuonna 2018 suomalaisyritysten satelliittijärjestelmiin liittyvä liikevaihto oli noin 20 miljoonaa ja datasovellusten liikevaihto noin 300 miljoonaa.
Vuoden 2025 tavoitteet ovat moninkertaiset: satelliittijärjestelmiin liittyvä liikevaihto 625 miljoonaa ja datasovellukset 3 miljardia.
Myös avaruustoiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta selvitetään valtioneuvoston tutkimushankkeessa.
Suomalaisyrityksille mahdollisuuksia on useilla aloilla, joilla toiminta on mahdollista skaalata globaaliksi, esimerkiksi:
- kaukokartoitus
- tutkakuvantaminen
- radioteknologia
- tietoliikenne
- datan kerääminen ja sen analysointi
- tekoälyosaaminen
- kyberturvallisuus
Tukea tarjolla yrityksille
Business Finlandin New Space Economy -ohjelma:
- Innovaatiorahoitusta, verkostoja ja vientipalveluja.
- Tarkoitettu suomalaisille avaruusalaa uudistaville
startup-yrityksille, kasvua hakeville valmistavan teollisuuden yrityksille sekä dataa hyödyntäville yrityksille. - Ohjelma rahoittaa myös tutkimusta, joka edistää suomalaista teknologiakehitystä ja liiketoimintaa.
- Mahdollisuus osallistua myös Euroopan avaruusjärjestö ESA:n tai EU:n avaruuteen liittyviin hankkeisiin
- Avointa dataa suomalaisyrityksille; esimerkiksi EU:n
Galileo-navigaatiosatelliittijärjestelmästä ja EU:n ja ESA:n yhteisestä Copernikus-kaukokartoitusjärjestelmästä. - Suomessa toimiva ESA:n ESABIC-yrityskiihdyttämö tarjoaa sparrausta ja rahoitusta alkuvaiheessa oleville startup-yrityksille.
Suomessa on kansallinen avaruustrategia
- Tavoitteena 2025 Suomi maailman houkuttelevin ja ketterin avaruusliiketoimintaympäristö.
- Lainsäädäntöä pyritään muokkaamaan selkeäksi
ja johdonmukaiseksi yritysten näkökulmasta. - Suomen avaruushallinto on hajautettu useaan eri ministeriöön, hallintoa koordinoi TEM:in Space Office. Esimerkiksi luvat satelliittien avaruuteen lähettämiseksi haetaan TEM:istä.
Pienoissatelliiteista tuli isoa bisnestä
Pekka Laurila voi katsoa öistä tähtitaivasta hieman eri tavalla kuin moni muu meistä. Lähiavaruudessamme kiertävät hänen luotsaamansa ICEYE:n pienoissatelliitit.
– No, ei niitä nyt ihan paljaalla silmällä näe, hyvällä tuurilla isolla kaukoputkella. Varminta on katsoa satelliittien sijainti tietokoneelta. Voin bongata samalla vaikkapa kuvan, jonka satelliitti on ottanut kotitalostani, ICEYE:n toimitusjohtaja Pekka Laurila kertoo.
Hänen kuten monen muunkin Iceyen keskeisen henkilön tausta löytyy Aalto-yliopistosta. Laurila osallistui 2010-luvun alussa yhdessä opiskelutovereidensa kanssa Aalto 1 -pienoissatelliitin valmistukseen. Kokemus innoitti heitä perustamaan oman yrityksen.
ICEYE merkittiin kaupparekisteriin vuonna 2014. Viime vuodet se on kasvanut noin sadan prosentin vuositahdilla. Yhtiö on kerännyt 126 miljoonaa euroa rahoitusta, ja työntekijöiden määrä on noussut alkuaikojen kymmenestä kolmeensataan.
Yrityksellä on Suomen lisäksi toimintaa Iso-Britanniassa, Yhdysvalloissa, Puolassa – ja avaruudessa.
– Meillä on kymmenen pienoissatelliittia eli maailman suurin SAR-tutkasatelliitin konstellaatio. Lisää on tulossa.
Useimmat ICEYE:n pienoissatelliiteista on rekisteröity Suomeen, osa ulkomaille.
Tulvatietoja ja laittoman kalastuksen torjuntaa
ICEYE:n satelliiteista lähetetään maan pinnalle tutkapulsseja, minkä jälkeen takaisin heijastuvat signaalit tallennetaan ja niistä muodostetaan kuvia.
Yhtiö on luonut esimerkiksi maailman suurimpiin jälleenvakuutusyhtiöihin kuuluvalle Swiss RE:lle kokonaispalvelun, jolla tulvatilanteissa voidaan todentaa talokohtaisesti, kuinka korkealle vesi nousee.
Toinen ICEYE:n kokonaispalvelu auttaa merellä liikkuvien laivojen tunnistamisessa. Sitä hyödynnetään tällä hetkellä ison globaalin ongelman, laittoman kalastuksen valvonnassa.
– Periaatteessa ratkaisua voitaisiin käyttää myös vaikkapa taistelussa merirosvoja vastaan.
Vakuutustarkastuksia avaruudesta
Vakuutusala tarjoaa satojen miljardien eurojen potentiaaliset markkinat. Satelliittikuvat mahdollistaisivat vakuutustuotteiden luomisen myös sellaisille maapallomme alueille, joissa niitä ei ole vielä käytössä.
– Monessa kehittyvässä maassa vakuutustarkastajan lähettäminen syrjäseudulle maksaa niin paljon, että sinne ei voida tarjota vakuutuksia. Tilanne muuttuukin aivan toiseksi, mikäli vahingot voidaan todeta satelliitin avulla.
Samaa periaatetta voitaisiin soveltaa myös kehittyvien maiden maanviljelyksen rahoitukseen.
– Kun pankki voi varmistaa, että pelloilla tehdään sovitut toimenpiteet, niin sen on paljon helpompi myöntää viljelijälle lainaa.
Tulevaisuudessa satelliitteja olisi mahdollista hyödyntää myös vaikkapa hiilidioksidikompensaatioiden apuvälineenä, todentamassa, että sovitut metsitysoperaatiot tehdään.
Motivaatio kohdillaan
Miten juuri Suomesta on noussut pienoissatelliittifirma, joka on alallaan maailman kärjessä?
– Meillä on ollut erittäin hyvä tiimi. Meitä ei ole motivoitunut niinkään raha, vaan mahdollisuus tehdä jotain, mikä on ihan oikeasti uutta, ja voi viedä ihmiskunnan kehitystä eteenpäin. Meillä on ollut varmaan myös paljon tuuria, olemme olleet oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Nykytilanteeseen pääsy on vaatinut paljon työtä ja lähes mahdottomilta tuntuneiden teknisten ongelmien ratkaisua.
– Paljon työtä on ollut löytää myös sellaisia riittävän kunnianhimoisia välitavoitteita, joissa riskitaso on pysynyt järkevällä tasolla. Sitten vielä sijoittajatkin on pitänyt vakuuttaa homman toimivuudesta.
Valmiista datasta voi aloittaa
Laurila rohkaisee myös muita suomalaisia avaruuteen, jos vain intoa riittää. Matkalle voi lähteä myös ICEYE:ta helpommalla tavalla, vaikkapa hyödyntämällä jo tarjolla olevaa dataa.
– Mahdollisuuksia on paljon jo nyt, hieman kauempana tulevaisuudessa vielä enemmän. Avaruus on ääretön. Tarjolla on myös äärettömästi luonnonvaroja, vaikkapa malmeja asteroideilla sekä loputtomasti aurinkoenergiaa.