Siirry sisältöön
Haku
5.6.2014 Vapaasti kaupasta Brasilia

Brasilia – mitä edessä jalkapallon MM-kisojen ja vaalien jälkeen?

jan jarne

Tämä vuosi on Brasilialle poikkeuksellinen, sillä kesäkuussa se isännöi jalkapallon MM-kisoja ja heti perään alkavat viralliset vaalikampanjat maan valitessa uuden presidentin, osavaltioiden kuvernöörit sekä edustajat valtion ja osavaltioiden lainsäädäntöelimiin. Istuvan hallituksen taloudelliset saavutukset ovat olleet varsin vaatimattomat. Viimeisten neljän vuoden aikana talouskasvu on ollut keskimäärin alle kaksi prosenttia ja inflaatioaste on pysynyt noin kuuden prosentin tienoilla.

Talouden kasvupotentiaalikaan ei ole paras mahdollinen. Hallituksen harjoittama joustava talouspolitiikka ja pyrkimykset lisätä kasvua kulutuksen ja lainanannon keinoin ovat tulleet tiensä päähän. Maassa on erittäin korkea veroaste, julkinen velka on nimellisarvoltaan 66 prosenttia maan bruttokansantuotteesta ja erityisesti ammattikoulutettu väestö on täystyöllistetty. Palkkojen ja palveluiden hinnan nousu painostaa Keskuspankkia kiristämään rahapolitiikkaa, mikä uhkaa nostaa maan peruskoron maailman korkeimmaksi.

Kuluttajien ja yritysten luottamusta mittaavien indeksien lasku sekä silminnähtävä yleinen tyytymättömyys ovat molemmat mielenilmaisuja, jotka kertovat tarpeesta yleiseen muutokseen. Lisäksi aktiivinen media on paljastanut useita korruptiohankkeita ja -käytäntöjä hallituksen piirissä.

Ratkaisu ongelmiin on investointien ja tuottavuuden lisääminen, mikä on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Vuonna 2013 Brasilian investointiaste, 18,3 prosenttia bruttokansantuotteesta, oli alhaisin 22 muuhun nousevaan talouteen verrattuna. Keinoja sijoittajien luottamuksen parantamiseksi olisivat verotusjärjestelmän yksinkertaistaminen, infrastruktuuriin liittyvien toimilupien yksityistämisen nopeuttaminen sekä makrotaloudellisten perustekijöiden parantaminen inflaatio- ja korkotason laskemiseksi ja epävakaan valuutan aiheuttamien haitallisten vaikutusten eliminoimiseksi.

Muutoksen tuulilla on vaihtelevia vaikutuksia yleiseen mielialaan. Sellaiset arvaamattomat tekijät kuin kuka voittaa jalkapallon maailmanmestaruuden, mahdolliset protestit ja katumielenosoitukset sekä poliittinen kampanjointi vaikuttavat vaalien lopputulokseen. Ei tulisi myöskään aliarvioida niiden 13 miljoonan valtion avustuksia saavan perheen painoarvoa, jotka edustavat neljäsosaa koko väestöstä. Vaikka Brasilia on rikas maa, sen väestöstä noin 2/3 elää perheissä, joiden keskimääräinen kuukausitulo on alle 700 euroa kuukaudessa. Huomioon on otettava myös asemiaan parantava keskiluokka, joka edustaa 57 prosenttia äänestäjistä ja joka yhä useammin haluaa parempaa koulutusta, terveydenhuoltopalveluita ja hyvää julkista liikennettä.

Oli tilanne mikä hyvänsä, Brasilia on maa, jonka markkinoita yksikään ulkomaalainen yritys koosta riippumatta ei voi jättää huomiotta. Maalla on maailman suurimmat kartoittamattomat maatalousalueet, vain kymmenesosa mineraalivaroista kehittämisen piirissä, viime aikojen suurimmat öljy- ja kaasulöydöt maailmassa, paras ei-fossiilisten polttoaineiden käyttöaste energiamatriisissa suurimpien valtioiden osalta sekä 100 miljoonan ihmisen sosioekonomisen väestön muodostamat kulutustavaramarkkinat.

Kiinalaistyyppistä kasvuvauhtia ei ole kuitenkaan odotettavissa kuten ”Brasilian ihmeen” vuosina, jolloin vuosittainen kasvu oli keskimäärin 11 prosenttia sotilashallinnon harjoittaessa tuontia korvaavan tuotannon ohjelmiaan vuosina 1968–1973. Toisaalta Suomen teknologiateollisuudelle tyypillisillä kapean segmentin aloilla kasvumahdollisuudet ovat huomattavasti suuremmat kuin odotettu vuotuinen 3–4 prosentin kokonaiskasvu.

Suositukseni suomalaisille Brasilian-markkinoille pyrkiville yrityksille on, että niiden tulee tunnistaa yllä kuvatut kapean markkina-alueen mahdollisuutensa ja hakea hyvää ammattimaista neuvontaa koskien maan verotusta, oikeusrakennetta ja liiketoimintastrategioita. Ja olla valmiina hallitsemaan talouden epävakautta.

Jan R. E. Jarne on kunniapääkonsuli, Suomen kunniapääkonsulaatti, São Paulo, Brasilia Brazil-Finland Business Councilin perustaja ja puheenjohtaja