Brexit tuo Eurooppaan uuden tullirajan
”Yksi markkina ilman rajoja – näkyviä tai näkymättömiä – joka tarjoaa suoran ja esteettömän pääsyn yli 300 maailman vauraimman ja menestyneimmän ihmisen ostovoimaan.”
Näin Britannian pääministeri Margaret Thatcher kuvaili 30 vuotta sitten kehitteillä olevia Euroopan yhtenäismarkkinoita. Vapaakaupan edistäjänä Britannia oli etujoukoissa luomassa EU:n nykyisiä yhteisiä sisämarkkinoita 1980-luvulla.
Maaliskuun 30. päivä 2019 Britannia kuitenkin lakkaa olemasta Euroopan unionin jäsen ja poistuu samalla sisämarkkinoiden piiristä. Miten kaupankäynti EU:n kanssa silloin muuttuu?
Ei välttämättä ensi alkuun juuri mitenkään. Britannia jatkaisi EU-lainsäädännön soveltamista vielä vuoden 2020 loppuun saakka. Siirtymäaika antaisi kaikille osapuolille lisäaikaa suunnitella ja varautua uuteen tilanteeseen.
Siirtymäaikaa ei kuitenkaan tule, ellei EU:n ja Britannian kesken synny sopimusta eron ehdoista. Tavoitteena on saada sopimus valmiiksi lokakuuhun mennessä, jotta se ehditään viimeistellä ja saattaa voimaan sekä EU:ssa että Britanniassa, kertoo ulkoministeriön brexit-yhdyshenkilö Terhi Bunders.
– Isoimpia avoimia kysymyksiä on Pohjois-Irlannin raja. Molemmilla puolilla on tarkoituksena välttää kovan rajan syntyminen Irlannin ja Pohjois-Irlannin välille, mutta käytännössä ratkaisua on vaikea löytää, Bunders sanoo.
Toinen kysymysmerkki on, millä järjestelyillä Britannia ja EU jatkossa käyvät kauppaa.
– Käynnissä on ikään kuin käänteiset vapaakauppaneuvottelut. Keskustellaan siitä, kuinka paljon esteitä EU:n ja Britannian välille tulee, kuvailee ulkoministeriön markkinoillepääsy-yksikön brexit-vastuuvirkamies Kristiina Kauppinen.
EU suojelee sisämarkkinoiden yhtenäisyyttä
Britannian hallitus on ilmaissut haluavansa osan sisämarkkinoiden eduista ilman siihen liittyviä velvoitteita. Sisämarkkinoilla maat saavat vapaasti myydä tavaroita ja palveluita maasta toiseen ilman tullimaksuja tai muita vaatimuksia. Niillä pätee neljä vapautta: tavaroiden, palveluiden, pääoman ja ihmisten oikeus vapaaseen liikkuvuuteen. Juuri ihmisten vapaasta liikkuvuudesta Britannia haluaisi päästä eroon.
Yhteiset markkinat edellyttävät myös yhtenäistä sääntelyä, sillä muuten jonkin maan yritykset voisivat hyötyä toisia kevyemmästä sääntelystä. Tämän takaamiseksi sisämarkkinoille osallistuvien maiden on sitouduttava noudattamaan Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksiä, mitä Britannia vastustaa.
EU puolestaan on todennut, ettei Britannialle ole asettamistaan reunaehdoista johtuen välttämättä tarjolla muita vaihtoehtoja kuin vapaakauppasopimus esimerkiksi Kanadan ja EU:n välisen CETA-sopimuksen tapaan.
Joka tapauksessa tiedossa on uusia rajamuodollisuuksia. Britannia voi ottaa käyttöönsä uusia maahantulomenettelyjä, kuten työvoiman saatavuusharkinnan. Tavarakaupan osalta rajalla täytyy jatkossa maksaa mahdolliset tullit ja tarkistaa Britanniasta tuotavien tuotteiden sopivuus EU-sääntelyyn.
– Sääntelyyn tarvitaan lisää byrokratiaa. Hollannissa, joka on tärkeä Britannian-kaupan kauttakulkumaa, on arvioitu tarvittavan tuhat uutta tullivirkamiestä, Kauppinen sanoo.
Myös Britannian on rakennettava valmiuttaan käsitellä rajan yli kulkevat tavara- ja ihmisvirrat, jotta markkinat ja ylikansalliset logistiikka- ja tuotantoketjut eivät häiriinny. Monet teollisuuslaitokset Englannin kanaalin molemmin puolin ovat riippuvaisia esimerkiksi komponenteista, jotka toimitetaan juuri ennen asentamista.
Kaupankäynti ei lopu brexitiin
Vaikka Britannia poistuu EU:sta, se ei katoa Euroopan kartalta. Se on jatkossakin suomalaisille yrityksille kilpailukykyinen ja houkutteleva markkina. Suomella on kuitenkin vähemmän pelissä kuin vaikkapa Hollannilla ja Ranskalla.
– Palvelut muodostavat Suomen viennistä keskimäärin 33 prosenttia, mutta Britannian kohdalla osuus on 38 prosenttia, Kauppinen kertoo.
Britannian tuonnista Suomeen noin puolet on palveluja. Suomen tavaraviennistä Britanniaan noin kolmannes on metsäteollisuuden tuotteita.
Vientitilastot eivät kerro kaikkea, ja merkittävimmät vaikutukset Suomen kauppaan tulevat todennäköisesti muutoksista epäsuoraan, toisen EU-maan kautta tapahtuvaan vientiin. Esimerkiksi Suomesta viedään moottoreita, jotka asennetaan muualla Euroopassa voimalaitoksiin, jotka sitten voidaan viedä Britanniaan.
– Ilman sisämarkkinoiden tuomia etuja EU-maiden kohtaama kilpailu Britannian markkinoilla todennäköisesti kovenee. Samoin Britanniasta raaka-aineita ja komponentteja tuovien yritysten on syytä hyvissä ajoin etsiä korvaavien tuotteiden toimittajia EU:n alueelta, Kauppinen muistuttaa.
Kova brexit halutaan välttää
Pahimmassa, niin sanotussa ”no-deal”-skenaariossa Britannia eroaa EU:sta ilman sopimusta ja siirtymäaikaa. Silloin kaupankäynti EU:n ja Britannian välillä siirtyy yhdessä yössä WTO:n sääntöjen varaan, mikä merkitsee muun muassa rajuja korotuksia tariffeihin ja ongelmia rajalla, kun tulli- ja rajatarkastukset otetaan käyttöön tyhjästä.
– Jos pudotaan WTO-sääntöjen varaan, EU-mailla ei ole mahdollista suosia Britanniaa, vaikka halua olisikin. Tarvitaan vapaakauppasopimus, jotta EU voi kohdentaa etua Britannialle, Kauppinen toteaa.
Toki ”no-deal”-tilanne on mahdollinen, mutta se ei ole kummankaan osapuolen tavoitteissa. Bundersin mukaan neuvottelijat tekevät kaikkensa, että siltä vältyttäisiin.
– Koko brexit ei ole kenellekään ideaali, molemmat häviävät jollain tavalla. Kuitenkin on kaikkien intresseissä, että se sujuisi mahdollisimman kivuttomasti, Bunders sanoo.
Näin Britannia lähtee EU:sta
23.6.2016
Britannian kansanäänestys EU-eron puolesta äänestää 51,9 %.
29.3.2017
Britannia jättää EU:lle eroilmoituksensa. Britannian hallitus käynnistää virallisen eroprosessin. Alkaa kahden vuoden mittainen neuvottelujakso.
lokakuu 2018
Erosopimus tulisi saada valmiiksi, jotta Euroopan unioni ja Britannian parlamentit ehtivät käsitellä ja ratifioida sen.
29.3.2019
Britannia lakkaa olemasta EU:n jäsen ja menettää äänivaltansa unionissa.
29.3.2019–31.12.2020
Siirtymäkausi. Jos erosopimus on olemassa, alkaa siirtymäaika, jonka kuluessa EU-lainsäädäntö pysyy Britanniassa voimassa entiseen malliin.
31.12.2020
Siirtymäaika päättyy ja Britannia siirtyy lopullisesti EU-lainsäädännön ulkopuolelle.
Wärtsilä varautuu kaikkiin mahdollisuuksiin
›› Laivojen moottoreista tunnettu Wärtsilä-konserni paitsi toimittaa tuotteitaan ja palveluitaan Britanniaan myös valmistaa osan tuotannostaan saarivaltiossa. Brexitin vaikutukset kansainväliseen kauppaan koskettavat käytännössä kaikkia yhtiön liiketoimintayksiköitä.
– Britannia on merkittävä markkina, konsernitasolla se on meille viidenneksi suurin yksittäinen kansallinen markkina, kertoo Wärtsilän Senior Legal Counsel Hannu Koskenranta.
Koskenranta on jo lähes vuoden ajan vetänyt projektia, joka kehittää alati päivitettävää suunnitelmaa brexitin tuomien muutosten varalle. Lähtöoletuksena on tilanne, jossa Britannia eroaa EU:sta ilman sopimusta maaliskuussa 2019.
– Ongelma on, ettei kukaan tiedä, mitä se loppujen lopuksi tarkoittaa, Koskenranta sanoo.
– Uudet tariffit ja rajamuodollisuudet ovat yksi uhkatekijä, toinen ovat alkuperäsäädökset, joiden perusteella vapaakauppasopimusten mukaiset tullihelpotukset voidaan myöntää. Kaikki mahdolliset kustannus- ja aikatauluvaikutukset pyritään ottamaan huomioon jo uusien hankkeiden suunnitteluvaiheessa.
Myös mahdollinen uusi sääntely ja tekniset vaatimukset sekä työvoiman liikkuminen ovat riskitekijöiden listalla. Lisäksi eri sopimusten tekstit on käytävä läpi sillä silmällä, kuka kantaa riskin brexitin kaltaisesta lainsäädäntöympäristön muutoksesta.
– Samoja haasteita on meidän tavarantoimittajillamme. Kun ylitetään Britannian ja EU:n raja, samat viivästykset ja hintavaikutukset täytyy jotenkin selvittää.
Vaikka päällisin puolin brexit aiheuttaa lähinnä harmaita hiuksia, Koskenranta pyrkii kartoittamaan myös valopilkkuja. Esimerkiksi energiamarkkinoilla Britannian irtoaminen EU:sta voi avata Wärtsilän brittiläiselle tuotannolle uusia mahdollisuuksia. Jos brexit nostaa hintoja Britanniassa, se voi lisätä kansainvälisten asiakkaiden kiinnostusta samoihin tuotteisiin EU-alueella valmistettuina, Koskenranta luettelee.
– Lista plussista on kyllä valitettavasti vähän lyhyempi kuin riskilista.