8.6.2016 Kauppapolitiikka

Bruce Oreck luottaa luovuuteen

Entinen suurlähettiläs olisi voinut palata takaisin kotimaahansa Yhdysvaltoihin ja ottaa rennosti, kun hänen kautensa päättyi heinäkuussa 2015. Sen sijaan Bruce Oreck päätti jäädä Suomeen. Elokuussa hänet nimitettiin Aalto-yliopiston yrittäjyys­ohjelma Aalto Ventures Programin sekä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun yhteyteen perustettuun executive in residence -tehtävään.

Nyt Oreck opettaa Aallon yrittäjyysopiskelijoille markkinointia, asiakaskokemuksen huomioimista ja tarinankerrontaa.

– Markkina suomalaisille tuotteille ei ole koskaan aiemmin ollut näin suuri. Aikanaan kuluttajia oli ehkä noin miljardi, kun laskee yhteen ihmiset Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Nyt maailmassa on seitsemän miljardia potentiaalista asiakasta, jotka voisivat ostaa suomalaisen yritysten palveluita tai tuotteita.

Suomi ja suomalaisten menestyminen ovat Oreckille sydämenasioita. Siitä häntä muistuttaa rinnassa oleva pinssi, jossa Suomen ja Yhdysvaltojen liput yhdistyvät.

Viime aikoina entinen suurlähettiläs onkin pohtinut paljon sitä, miten suomalaiset yritykset menestyisivät paremmin maailmalla – ja esimerkiksi juuri Yhdysvalloissa.

– Suomi on ollut perinteisesti vahva teollisuudessa ja erityisesti metsäteollisuudessa. Mutta ne ovat menneitä aikoja. Nykyään on aina joku, joka tekee asiat halvemmalla. Suomen pitää viedä tänä päivänä tuotteita ja palveluita, jotka perustuvat luovuuteen ja älykkyyteen.

Ongelmana ei Oreckin mukaan ole se, etteivätkö suomalaiset olisi älykkäitä tai etteikö täällä osattaisi kilpailla. Ongelmana on vanhentunut käsitys taloudesta ja markkinoiden toiminnasta.

– Suomi on erittäin hyvin koulutettu maa. Tulevina vuosina suomalaisten taidot ja osaaminen ovat maailmalla varmasti haluttuja. Ei siis pidä lähteä siitä, että meillä on täällä halvin työvoima, vaan siitä, että täällä on fiksuimmat ihmiset.

Oreckin mielestä Suomi kaipaa myös lisää verkostoitumista globaaliin maailmaan. Tarvittavaa, ulkopuolista näkökulmaa bisneksen tekemiseen voisivat tuoda vaikkapa kunnian­himoiset maahanmuuttajat, jotka haluavat tulla tekemään töitä ja verkostoitumaan Suomeen.

– Maahanmuuttajat ovat tehneet taloudesta elinvoimaisen esimerkiksi Amerikassa. He ovat tuoneet lisää ideoita markkinoillemme, Oreck selittää.

– Suomi ei ole vielä luonut suunnitelmaa sille, miten tuoda erilaista osaamista tänne. Suomi todella tarvitsee esimerkiksi yhdys­valtalaisia opiskelijoita, jotka tulisivat tänne opiskelemaan vuodeksi, pariksi tai koko tutkinnon ajaksi. Maan ei pidä sulkeutua.

Sulkeutuminen nähdään kuitenkin jatkuvasti varteenotettavampana vaihtoehtona myös Yhdysvalloissa. Oreck kertoo seuranneensa kauhulla Yhdysvaltain presidentinvaalikampanjoita, joiden tuoksinassa republikaanien ehdokkaaksi mahdollisesti nouseva Donald Trump on ehdottanut vapaakauppasopimusten laittamista jäihin ja muurin rakentamista Meksikon vastaiselle rajalle.

– Se on aivan hullua! Valitettavasti näyttää siltä, että republikaanipuolueessa on tapahtunut hullujen ihmisten vallankaappaus, Oreck harmittelee.

Entinen suurlähettiläs uskoo, että kun vaalipäivä lopulta koittaa, amerikkalaiset tulevat järkiinsä ja ymmärtävät, kuka maata voi todella johtaa.

– Ja jos Trumpista tulisikin presidentti, luulen, että kaikki hänen puheensa vapaakauppasopimusten pysäyttämisestä ja muurin rakentamisesta Meksikon rajalle paljastuisivat vedätykseksi.

Oreckin mukaan muukalaisvihamielisyys on nousussa kaikkialla maailmassa, eikä tilanne koske ainoastaan Yhdysvaltoja. Hänen mielestään syynä on, etteivät lainsäädäntö tai hallitukset ole pysyneet ihmisten liikkuvuuden ja maailman muutoksen tahdissa.

– Lainsäädännön prosessin pitäisi olla dynaamisempi ja reagoivampi. Sellainen, että lakeja myös puretaan jos ja kun niitä ei enää tarvita.

Oreck itse kannattaa kaupan esteiden purkamista, ja uskoo, että esimerkiksi TTIP-sopimus olisi myös Suomelle hyvä diili.

– Tällä hetkellä teollisuutta ravistelee perinpohjainen turbulenssi. Kyse on siitä, kuka asettaa jatkossa standardit. Kuka teki Bluetooth-standardin? Kuka loi turvallisuus­standardit? Länsi on johtanut tätä kilpailua, mutta pian Kiina saattaa nousta voittajaksi. Kiina on hyvin suljettu talous internetmuureineen. Ette halua heidän asettavan standardeja lännen demokratioille, Oreck varoittelee.

– Niin tapahtuu, elleivät Eurooppa ja Yhdysvallat löydä keinoa kaataa kaikkia raja-aitoja väliltään ja yhdistämällä omat taloutensa niin, että siitä tulee yhtä iso markkina-alue. Jos niin ei käy, Kiina ottaa johtavan aseman.

Nykyään ahkerasti luennoiva liike­mies näkee juuri koulutuksen ja yliopistojen roolin suurena haasteena muuttuvassa maailmassa. Kritiikin kohteena ei ole ainoastaan Suomi, vaan korkeakoulut kaikkialla maailmassa. Niiden opetusta olisi Oreckin mukaan muutettava, jotta koulun penkiltä valmistuvat asiantuntijat pärjäisivät työelämässä.

– Yliopiston opetustapahan perustuu menetelmälle, joka on satoja vuosia vanha. Tämän päivän lapset eivät opi enää samalla tavalla – siis niin, että professori luennoi luokan edessä. Puhelin ja tabletti tietävät enemmän kuin yksikään ihminen, Oreck sanoo.

Miten yliopistoa tulisi sitten muuttaa? Oreckilla on tähän vastaus jo valmiina: korkea­koulut kaipaavat lisää luovuuden opetusta.

– Luin muutama vuosi sitten tutkimuksen, jossa oli kysytty 5000 toimitusjohtajalta ympäri maailmaa, millaista ominaisuutta he kaipaavat seuraavan sukupolven yritysjohtajilta. Vastauksena ei ollut kielitaito, tietty tutkinto tai mitään muuta. Se oli luovuus. Toimitus­johtajat ymmärtävät, että kaikki muuttuu ja kilpailu lisääntyy ja se, mitä tiedämme tänään, on jo vanhentunutta.

Oreck tuntuu peräävän luovuuden ja sen opetuksen perään paljon. Mutta voiko luovuutta edes opettaa? Eivätkö kaikki ole luovia?

– Me voisimme opetella tässä vuosia jääkiekkoa emmekä silti pääsisi edes NHL:n huonoimmiksi pelaajiksi. On paljon asioita, joissa täytyy olla enemmän talenttia. Mutta se ei tarkoita sitä, että kaikkien muiden pitäisi kävellä ympäriinsä silmät kiinni.

– Loppujen lopuksi kaikessa on kyse epä­onnistumisista. Niitä ei pidä hävetä, vaan niistä pitää oppia. Luovuuden päästäminen valloilleen johtaa epäonnistumisiin, ja kun niitä oppii sietämään, syntyy lopulta myös onnistumisia.