Dar es Salaam: Merta edemmäksi kalaan

”Yleensä ei lähdetä merta edemmäksi kalaan, mutta Dar es Salaamissa sekään ei ole tavatonta.

Kuten tänään, kun laskuvesi oli poikkeuksellisen alhaalla ja kaupungin edustalla paljastui merenpohjaa kahden kilometrin leveydeltä. Kyllä siinä jää helposti monelta kalastajalta vene jo karille.

Saapuessani suurlähetystöön tuntuu kuin olisin hypännyt liikkuvan junan ikkunasta sisään. Toukokuu on aktiivista aikaa.

Keskiviikko

Ensimmäinen työpäivä kuluu työpaikkaan, työyhteisöön sekä asuntoon tutustumisessa, mutta jo toisena työpäivänä kalenterissa on tapaaminen tiede- ja teknologia­ministeri Makame Mbarawan sekä YK:n Afrikan talouskomission kanssa. Keskustelemme ­Suomen tuesta Tansanian ICT-sektorille.

Perjantai

Aamulla edustustossa järjestetään Suomen tukea Itä-Afrikan talousyhteisölle käsittelevä videokokous sekä luonnonvarasektorin koordi­naatiokokous. Käyn molemmissa esittäytymässä.

Kello 10 alkaa valtiovarainministeriössä kokous EU-yhteisohjelmoinnista. Suomi liittyy EU:n yhteisohjelmointiin Tansaniassa. Ajoituksemme käyvät erinomaisesti yhteen, ja myös Tansanian köyhyysohjelman kanssa on samantahtisuutta. Tilaisuudessa on paikalla useita parlamentaarikoita, joista tulee saman päivän iltana vielä ministereitä.

Lounaan jälkeen tapaan Suomen tukeman kestävän kehityksen instituutin pääjohtajan, professori Sembojan sekä varajohtaja Tapani Vaahtorannan. Keskustelemme Suomen tuesta instituutille sekä ministeri Heidi Hautalan vierailun yhteydessä järjestettävästä luentotilaisuudesta.

Iltapäivällä tapaan valtiovarainministeriössä Suomen asioista vastaavan valtiovarainministerin yksikönpäällikkö Mameltha Mutagwaban. Keskustelemme Suomen maastrategian valmistelusta ja maaneuvottelujen järjestämisestä. Jälkeenpäin minulle kerrotaan, että tunnelma ministeriössä oli levoton ja odottava. Miksi?

Vain muutama tunti myöhemmin kuulemme, että presidentti Kikwete oli antanut useille ministereilleen kenkää. Lähes kaikki Suomen kannalta merkittävät ministerit, valtiovarainministeri etunenässä, ovat saaneet lähteä. Hallitusremontti ei tule yllätyksenä, koska eri ministeriöiden toiminnasta ja varainkäytöstä on käyty jo pidempään keskustelua. Yhtenä osana keskustelussa ovat luonnonvarat ja niiden oikeudenmukainen hyödyntäminen.

Olen täällä vasta kolmatta päivää – ja nyt jo hallitusremontti.

Lauantai

Viikonlopuksi matkustan lautalla Sansibarille pohtimaan tapahtunutta ja tapaamaan neuvonantaja Anu Saxenia, joka on toteuttamassa Suomen tukeman Sansibarin maankäyttöhankkeen väliarviointia. Asun Tembo-hotellissa ja seurailen sivusta Sansibarin vanhan kivikaupungin elämää. Huonomminkin voisi olla?

Maanantai

Viikko alkaa kahdeksalta henkilöstökokouksella. Sen jälkeen seuraa ministeri Heidi Hautalan vierailun sisäinen valmistelukokous. Hautala saapuu maahan työvierailulle maanantaina 25.5. Vierailuun kuuluu tapaamisia Dar es Salaamissa, Afrikan kehityspankin vuosikokous Arushassa sekä kenttämatka Mufindiin. Ohjelma on tiivis, monipuolinen ja osin epäilemättä raskas. Tansaniasta ministeri jatkaa Afrikan toiselle puolelle Beniniin.

Kello 10.30 siirryn jalan läheiseen Umoja Houseen, jossa toimii EU:n edustusto. Siellä ovat myös Saksan, Hollannin ja Iso-Britannian lähetystöt. Kätevää heille ja meille. EU-viikon avajaisiin liittyvässä lehdistötilaisuudessa ovat paikalla kaikki EU-maat, jotka toimivat myös avunantajina.

EU-viikon aikana Dar es Salaamissa järjestetään muun muassa pyöräilytapahtuma, jolla halutaan edistää pyöräilyä Tansanian ruuhkaisissa kaupungeissa. Kuinkahan paljon tässäkin kaupungissa palaa rahaa hukkaan ruuhkissa istuessa – sekä polttoaineen että työajan muodossa?

Pyöräily on joka tapauksessa lisääntymässä Dar es Salaamissa. Yhä useammat ekspatriaatit taittavat työmatkan pyörällä. Hallitus on tehnyt päätöksen, että kun uusia tiehankkeita suunnitellaan, on niissä otettava aina huomioon pyöräilymahdollisuus.

EU-suurlähettiläs korostaa pitkän aikavälin suunnittelua luonnonvarojen hyödyntämisessä. Tärkeä teema, koska Tansania on siirtymässä kehityksessä kokonaan uuteen vaiheeseen.

Iltapäivällä keskustelen ohjelma-avustaja Anna Kantolan kanssa torstaina järjestettävästä Suomi-Tansania businessseminaarista, jossa täkäläisellä yksityissektorilla on mahdollisuus kuulla, mitä liiketoimintamahdollisuuksia Suomi tarjoaa. Seminaari järjestetään yhteistyössä Tansanian investointikeskuksen kanssa. Olen siellä yhtenä pää­puhujana.

Mikä tekee Tansaniasta houkuttelevan kohteen suomalaisille yrityksille? Maantieteellinen sijainti, vakaa poliittinen kehitys ja pitkään jatkunut, entisestään nopeutuva talouskasvu. Ei voi myöskään väheksyä pitkää kehitysyhteistyösuhdetta.

Iltapäivällä käyn läpi assistenttini Aishan kanssa työviikkoon sekä lähestyvään kenttämatkaani liittyviä kysymyksiä. Avunantajat käyvät yhteisellä kenttämatkalla Etelä-Tansaniassa sekä Malawin raja-asemalla 14.–16.5.

Tiistai

Aamulla teen muutosehdotuksia EU:n yhteiseen tiedotteeseen budjettituesta. Yhdeksältä alkaa avunantajien koordinaatiokokous Suomen ja Ruotsin yhteisessä suurlähetystörakennuksessa.
Ensimmäinen viikko on täyttymässä. Lähden katsomaan tarjolla olevia asuntoja. Tarjonta ei hätkähdytä, hinnat sitäkin enemmän.

Jossain vaiheessa pitäisi jututtaa täällä pitkään toimineita yritysjohtajia – sekä tansanialaisia että ulkomaalaisia. Millainen liike­toimintaympäristö Tansaniassa oikeasti on?

Tansania ja Itä-Afrikka on yksi maailman nopeimmin kehittyvistä alueista, joka herättää erittäin paljon yksityisen sektorin mielenkiintoa. EU:n markkina- asema näillä markkinoilla on romahtanut ja trendin muuttaminen edellyttäisi hyvin aktiivista otetta yksityisen sektorin yhteistyön, kaupan ja investointien lisäämiseksi.

Kansainvälisen, erityisesti BRICS-maihin suuntautuvan ja alueellisen kaupan (EAC) kasvu on keskeisessä roolissa Tansanian talouskehityksessä. Teollisuus sekä vientiteollisuus ovat vahvistuneet huomattavasti. Talouskasvun linkittäminen ainoastaan luonnonvaroihin antaa liian yksipuolisen kuvan todellisuudesta. Palvelusektori ja vähittäiskauppa ovat myös kasvaneet.

Kehitysyhteistyösuhteiden muutos on väistämätöntä. Yleisen budjettituen osuus valtion budjetista lienee vuonna 2012/2013 enää viitisen prosenttia, kun se vielä 2008 oli peräti 18 prosenttia. Yksityinen rahoitus on jo muuttanut hallituksen rahoitustilanteen ja taustalla on selkeä pyrkimys ja politiikka. Perinteisten avunantajien rooli siis pienenee mahdollisista kaasuvaroista riippumatta.”

Lähetystöneuvos Kimmo Laukkanen on toiminut viime vuodet Kauppapolitiikka-lehden päätoimittajana. Vappupäivänä hän siirtyi Tansanian Suomen suurlähetystöön Dar es Salaamiin.