Monille yrityksille eettisyys on jo pitkään ollut tärkeä osa liiketoimintaa. Eettisyys kuitenkin muuttaa muotoaan ja elää ajassa. Se miten toimittiin viisi vuotta sitten, ei välttämättä enää riitä. Läpinäkyvyys sekä avoin ja nopea tiedonkulku haastavat toimintatapojamme jatkuvasti. Kuluttajien luottamus vaati läpinäkyvyyden jatkuvaa parantamista. Olen työskennellyt neljätoista vuotta S-ryhmässä eettisen liiketoiminnan parissa ja konkreettisesti nähnyt, miten työn...

Monille yrityksille eettisyys on jo pitkään ollut tärkeä osa liiketoimintaa. Eettisyys kuitenkin muuttaa muotoaan ja elää ajassa. Se miten toimittiin viisi vuotta sitten, ei välttämättä enää riitä. Läpinäkyvyys sekä avoin ja nopea tiedonkulku haastavat toimintatapojamme jatkuvasti. Kuluttajien luottamus vaati läpinäkyvyyden jatkuvaa parantamista.

Olen työskennellyt neljätoista vuotta S-ryhmässä eettisen liiketoiminnan parissa ja konkreettisesti nähnyt, miten työn sisältö on laajentunut ja yrityksen vastuu on laajentunut koko arvoketjuun. Tästä hyvä esimerkki on työelämän oikeuksien ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen hankintaketjuissa. Aloitimme S-ryhmässä työn hankintojen sosiaalisen vastuun parissa 2000-luvun alussa. Silloin kartoitimme ensimmäisen kerran kehittyvien maiden tavarantoimittajien sosiaalisen vastuun auditointien ja sertifioinnin tilannetta ja määrittelimme periaatteet myös hankintasopimuksiin. Seuraava luonteva etappi oli liittyä BSCI-järjestelmään ja aloittaa suorien riskimaatoimittajien sosiaalisen vastuun auditoinnit.

Finnwatch julkaisi vuonna 2013 raportin työelämän oikeuksien loukkauksista thaimaalaisilla ananasmehu- ja tonnikalatehtailla. Tästä seurasi se, että nykyisin hankintaketjujen valvontavaatimukset ulotetaan myös riskimaissa tuotettuihin raaka-aineisiin, vaikka lopputuotteet valmistettaisiin esimerkiksi Suomessa.

On tunnustettava, että maailma ei muutu hetkessä ja jäljitettävyyttä ja ihmisoikeuksia on kehitettävä systemaattisesti eteenpäin koko toimitusketjussa. Tämä edellyttää aitoa vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa. Myös yrityksen sisäinen kommunikointi on todella tärkeää. On ensisijaisen tärkeää, että kaupallinen johto ymmärtää ja tietää oman roolinsa ihmisoikeuksien edistämisessä hankintaketjuissa.

Edelläkävijän pitää olla valmis kyseenalaistamaan ja muuttamaan vallitsevia käytäntöjä. Meillä hyvänä esimerkkinä tästä on tuotantoketjujen läpinäkyvyys. Nykyisin valmistusmaatiedot ja elintarvikkeiden pääraaka-aineiden alkuperämaatiedot ovat omien merkkiemme tuotteissa nähtävillä. Pääraaka-aineiden merkitseminen auttaa myös kohdentamaan valvontaa paremmin niihin tuoteketjun vaiheisiin, joissa riskit piilevät. Uusin tekomme läpinäkyvyyden edistämisessä on S-ryhmän vaatteiden tehdastietojen julkistaminen. Uskomme, että läpinäkyvyys on keino edistää ihmisoikeuksia, sillä avoimen tiedon avulla myös kansalaisyhteiskunta voi paremmin omalta osaltaan valvoa eettisyyttä.

Palataan vielä hetkeksi Thaimaan tilanteeseen. Läpinäkyvyyden lisäämisen ja Thaimassa tehdyistä toimenpiteistä huolimatta ananasmehukohu elää edelleen. Brittiläinen lakimies Andy Hall on yksi Finnwatchin raportin tekijöistä, jota thaimaalainen ananasmehuyhtiö Natural Fruit syyttää muun muassa kunnianloukkauksesta. Oikeusprosessi on edelleen kesken. Päätimme omalta osaltamme konkreettisen teon kautta tukea vapaan kansalaisyhteiskunnan toimintaa ja osallistua Andy Hallin Thaimaassa järjestettävään oikeudenkäyntiin puolustuksen avaintodistajana.

Jotta eettisyys globaaleissa toimitusketjuissa paranee tulevaisuudessa, luonteva seuraava askel on entisestään lisätä yhteistyötä ja avoimuutta. Vuoropuhelu kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa on avainasemassa. Tulevaisuudessa tarvitsemme myös uusia toimintamalleja auditointien lisäksi. Haastankin kaikki kansainvälisillä markkinoilla toimivat suomalaiset yritykset pohtimaan uusia keinoja edistää ihmisoikeuksien toteutumista.

Lea Rankinen

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Lotta Nuotio</span></span>04.12.2023

Luetuimmat