Elpymiskortti kannattaa katsoa
Kesällä 2020 päätettiin EU:n 750 miljardin euron elpymispaketista, jolla on tarkoitus uudistaa jäsenmaiden rakenteita ja avittaa korona-alhosta nousua. Rahaa kanavoidaan erityisesti vihreän siirtymän ja digitalisaation vauhdittamiseen.
Euroopan ja EU:n elpymishankkeet tarkentuvat vauhdilla. Ensimmäiset maksatukset maihin, joiden suunnitelmat on hyväksytty, on jo tehty. Iso rulla pyörii. Seuraavaksi haetaan toteuttajia hankkeille. Meidän kannaltamme ajankohtainen kysymys kuuluukin, voivatko suomalaiset yritykset saada näistä hankkeista uutta liiketoimintaa?
Jos nimimerkkien esittämiä näkemyksiä keskustelupalstoilla selailee, niin vastaus on selvä: Turha yrittää. Suomelle on EU:ssa varattu maksumiehen rooli. Muualla Euroopassa osataan kotiinpäin veto, eikä suomalaisia oteta mukaan hankkeiden toteutuksen. Lisäksi julkinen panostus vienninedistämiseen on verovarojen tuhlaamista. Vientikelpoiset yritykset osaavat myydä tuotteensa itse.
Olen toista mieltä. Vientiyrityksiä edustavat elinkeinoelämän järjestöt katsovat, että suomalaisille yrityksille avautuu EU:n elpymispaketista merkittäviä uusia vientimahdollisuuksia. Meillä on juuri sitä osaamista, joka mahdollistaa vihreän siirtymän ja digitalisaation vauhdittamisen.
Tarkempien mahdollisuuksien kartoittamiseen tarvitaan kuitenkin tukea. Siksi edustustomme Euroopassa raportoivat asemamaidensa elpymissuunnitelmista, perkaavat niiden sisältämiä mahdollisuuksia ja jakavat tietoa eteenpäin. On tullut selväksi, että suomalaisten yritysten osaamiselle on nyt kysyntää. Onko meillä annettavaa?
Kilpailu EU:n elpymiseuroista tulee olemaan kovaa. Kuluneen vuoden aikana on viritetty verkostoja, jotta suomalaiset yritykset olisivat tietoisia niille elpymishankkeiden kautta avautuvista liiketoimintamahdollisuuksista. Toisaalta on tärkeää, että eri jäsenmaissa tunnettaisiin Suomen tarjoama sekä suomalaistoimijoiden halu olla tarvittaessa rakentamassa kumppanuuksia. Niillä voidaan löytää oikeat ratkaisut suuriinkin uudistushankkeisiin.
Vanhan sanonnan mukaan Suomi elää viennistä. Suomalaisella elinkeinoelämällä, vientiyrityksillä ja toisaalta ulkoministeriön ja Business Finlandin kaltaisilla vienninedistäjillä on nyt näytön paikka. Tiiviillä yhteistyöllä on mahdollisuus saada aikaan koko suomalaista yhteiskuntaa hyödyttävää liiketoimintaa. Päämarkkina-alueemme, Euroopan, elpymiskorttia ei tässä pelissä kannata jättää katsomatta.
Kirjoittaja on ulkoministeriön Eurooppa-osaston apulaisosastopäällikkö.