EU:n elpymisrahoitus luo valtavat mahdollisuudet suomalaisyrityksille. Rahoituksen kansallisessa suunnittelussa puolet investoinneista on kohdistettava kestävän kehityksen ja digitaalisen siirtymän edistämiseen. Suomessa näillä aloilla osaamista riittää.

Koronapandemian aiheuttamasta talousnotkahduksesta on selvittävä mahdollisimman vähin vaurioin. Valtiot kiirehtivät elvyttämään runsaskätisesti ja maailmalla on lähdössä liikkeelle satoja miljardeja elvytysrahaa. 

EU:n elvytysvarat jaetaan kansallisesti mutta ne näyttävät osuvan suomalaiseen osaamiseen kuin nyrkki silmään. Ohjeistusten mukaisesti 750 miljardin euron elvytyspaketista ympäristö- ja energiahankkeisiin suunnataan yli kolmannes varoista, digitaaliseen siirtymään viidennes. Näihin liittyvät tuotteet ja palvelut muodostavat jo nyt ison osan Suomen viennistä. 

Näin EU:n politiikka ja investoinnit painottavat toimialoja ja alueita, jotka luovat kysyntää suomalaiseen erityisosaamiseen osuville tuotteille ja palveluille. Bisnesmahdollisuudet suomalaisyrityksille ovat mittavat. 

– EU-alueella on käynnistymässä jopa tuhansiin miljardeihin euroihin yltävät investoinnit, jotka perustuvat EU-elpymisrahoitukseen, sen vivuttamiin yksityisiin pääomiin sekä kansalliseen elvytykseen. Tämä tarjoaa aivan poikkeuksellisen mahdollisuuden suomalaisille yrityksille, sillä juuri näillä sektoreilla meillä on tarjottavanamme maailman johtavaa teknologiaosaamista, sanoo Elinkeinoelämän keskusliitoon (EK) Brysselin toimiston johtaja Petri Vuorio.

Monta mielenkiintoista markkinaa

EU:n koronaelvytyspotista suurimmat siivut lohkaisevat Italia, Espanja ja Ranska. EK:n Vuorion mukaan mahdollisuudet ilmastoystävällisten ja digitalisaatiota edistävien ratkaisujen vientikauppoihin näille markkinoille ovat merkittäviä. 

Reilun 200 miljardin elvytysrahat saavassa Italiassa kansallisen elpymissuunnitelman kärkiteemat on jo määritelty. Tukipakettia on tarkoitus käyttää muun muassa energiatehokkuuteen, kiertotalouteen, koulutuksen digiratkaisuihin ja 5G-verkkoon. 

– Elvytysteemat sopivat hyvin yhteen suomalaisen tarjonnan kanssa. Nostaisin esiin erityisesti digitalisaation, Green New Dealin eli ”vihreän vallankumouksen” sekä koulutuksen ja terveyssektorin. Seuraamme yhdessä EK:n ja Business Finlandin kanssa, miten elvytyshankkeisiin voitaisiin tarjota suomalaisratkaisuja, kertoo ulkoasiainsihteeri Teemu Laakkonen Suomen Rooman-suurlähetystöstä. 

Saadun tukipaketin koko ei kuitenkaan kerro kaikkea mahdollisuuksien mittavuudesta, myös osuvuus suomalaisosaamiseen ratkaisee. 

– Pelkkä rahan määrä ei ratkaise vaan ennen kaikkea sen käyttökohteet. Mahdollisuuksia on paljon myös muissa jäsenmaissa, esimerkiksi Ruotsissa terveysteknologiassa ja Irlannissa kaukolämpö­ratkaisujen saralla, EK:n Vuorio korostaa. 

Aika markkinoida osaamista

Niin Suomi kuin muutkin jäsenmaat laativat loppuvuodesta tarkempia kansallisia investointisuunnitelmiaan elpymisrahoituksen käytöstä. Suunnitelmat valmistuvat alkuvuodesta ja tavoitteena on, että raha saadaan mahdollisimman nopeasti liikkeelle. 

– Meidän kannattaa olla nyt hyvin proaktiivisia. Joissakin jäsenmaissa on suorastaan pulaa hankkeista, jotka täyttäisivät komission digi- ja ilmastokriteerit, Vuorio sanoo. 

Aikataulu rahan liikkeellelähtöön EU:n kassasta ja myös yrityksille jakamisen kriteerit ovat osittain vielä avoinna, mutta Vuorio korostaa, että odottelemaan ei kannata jäädä. 

– Kun kansalliset suunnitelmat tarkentuvat, mahdollisuudet konkretisoituvat. On tärkeää, että suomalaista osaamista on markkinoitu jo suunnitelmien laatimisvaiheen aikana. Jos tässä onnistutaan, suomalaisten yritysten ratkaisut voivat toimia jopa Euroopan kestävän kasvun ja digitalisaation moottorina.

Mitä meiltä halutaan?

Suomella on paljon valtteja EU:n vihreän kehityksen kilvassa ja elvytysmarkkinoille voidaan pyrkiä usealta alalta ja monin eri tuottein, palveluin ja innovaatioin. 

  • Puhtaat ja älykkäät energiaratkaisut palvelevat EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista. 
  • Automatisoidun ja päästöttömän merilogistiikan ratkaisut edistävät EU:n tavoittelemaa liikenteen aiheuttamien päästöjen vähentämistä. 
  • Teollinen 5G tarjoaa mahdollisuuden yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin, liikenteen, terveyhdenhuollon laajamittaiselle digitalisaatiolle. 
  • Terveydenhuoltosektorin digitalisaatiossa Suomen vahvalla terveysteknologiasektorilla on merkittäviä mahdollisuuksia. 
  • Digitalisaation ja automatisaation edetessä kyberturvallisuusratkaisumme ovat avainroolissa.

Peltomaisemassa ryhmä taloja, joiden kattoa peittää aurinkopaneelit.

Saksa satsaa tosissaan vihreään

Euroopan kasvumoottori Saksassa on EU:n elvytysrahan lisäksi kansallisesti varattu huimat 1 250 miljardia euroa talouden elpymistoimiin. Se on noin kolmannes maan bruttokansantuotteesta ja painotus on vahvasti aloilla, jotka kiinnostavat Suomea. 

– Saksan kansallinen summa digitaaliseen ja vihreään siirtymään on suurempi ja merkittävämpi kuin EU:n elpymispaketista ennakoitu tuki, joka maan kohdalla on lähes 23 miljardia euroa, kiteyttää lähetystöneuvos Laura Rajaniemi Suomen Saksan-suurlähetystöstä. 

Elvytyseuroista on Saksassa korvamerkitty tulevaisuuteen suuntautuneille aloille 50 miljardia euroa, erityisesti kahteen isoon kokonaisuuteen, jotka voivat kiinnostaa myös suomalaisia. 

Ensimmäinen niistä on vetyteollisuus. Siihen Saksassa on varattu yhdeksän miljardia euroa, joista kansainväliset kumppanuudet kattavat kaksi miljardia euroa. Taustalla on Saksan energiasektorin kaksoissiirtymä, jossa ydinvoimasta luovutaan vuoteen 2022 ja hiilen energiakäytöstä 2038 mennessä. Ratkaisua etsitään vedystä ja suomalaisyrityksistä ainakin Fortum voi hyötyä tilanteesta. 

– Rahamäärät ovat toki olleet ensisijaisesti vahva viesti siitä, että pidetään Saksan yrityksiä kilpailukykyisinä ja tuetaan Saksan taloutta. Tämän rinnalla on myös hankkeita, joihin otetaan mukaan kansainvälisiä yrityksiä ja tutkimuslaitoksia, myös energiapuolella, sanoo neuvonantaja Helmi-Nelli Körkkö Business Finlandin Berliinin toimistosta. 

Monet kumppanuudet ovat vasta muodostumassa, mikä tarjoaa mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille ja tutkimuslaitoksille. Kokonaisratkaisujen tarjoaminen sekä laajapohjaiset yritys- ja tutkimusyhteistyöt ovat Saksan markkinoilla tärkeitä.

Vedyn lisäksi energia-alalla panostetaan hiilineutraaliin liikenteeseen.

– Saksa satsaa todella paljon elvytyspaketissaan akkuteknologiaan ja sähköautojen latausinfran kehittämiseen. Molemmilla aloilla on suomalaisyrityksillä paljon annettavaa, suurlähetystön Rajaniemi sanoo.

Sähköautojen latausasemia koskevia lukuja katsoessa tavoitteen laajuus on helppo ymmärtää. Saksassa on tällä hetkellä noin 28 000 latausasemaa ja tavoitteena on miljoona julkista latausasemaa vuoteen 2030 mennessä. 

Erityisesti akkuteknologiassa Suomen ja Saksan välillä tapahtuu jo nyt yritys- ja tuotekehitysyhteistyötä. 

Saksa toimii vuoden 2020 loppuun saakka EU:n puheenjohtajana. Se on ajanut vihreää elvytystä osana puheenjohtajuuttaan ja myös EU:n aseman vahvistamista globaalissa taloudessa.

– Saksalle on tärkeää, että arvoketjuja tuodaan nykyistä enemmän lähemmäksi eurooppalaista ja erityisesti sen omaa teollisuutta, Körkkö sanoo. 

Vastuullisuuden, aidon vihreyden ja imagon arvo merkitsevät yhä enemmän kaupankäynnissä. Kun pystyy osoittamaan kilpailijoita paremmin tuotteidensa vastuullisuuden ja raaka-aineiden, se avaa mahdollisuuksia. 

– Kaikissa yritysten välisissä keskusteluissa edellytetään joku vastuullisuuden tai vihreyden näkökulma. Se on yksi tekijöistä kilpailussa ja pitää olla kunnossa, jos aikoo pärjätä, Körkkö sanoo. 

Latausjohto kiinnitettynä pysäköityyn sähköautoon.

Elvytys palautti kasvun

Siinä missä toiset alat kärsivät koronakriisin tuomista historiallisista ongelmista, jotkut alat ovat harpanneet eteenpäin. Sähköinen liikenne on yksi voittajista, osittain elvytysrahojen vauhdittamana.

– Käynnissä on voimakas polarisaatio. Koronakriisissä tiettyjen asioiden muutostahti kiihtyy. Riippuu millä toimialalla yrityksen bisnes on, se joko kiihtyy tai kuihtuu, toimitusjohtaja Jussi Palola sanoo.

Palolan johtama yritys, sähköautojen latauspalveluita tarjoava Virta, kuuluu tulevaisuuden näkymiltään valoisalle puolelle. Silti sekään ei ole ollut immuuni koronan ensi-iskulle. Pandemia ja sulkutoimet aiheuttivat kasvualalla toimivalle yritykselle poikkeuksellisen tilanteen, kun liikenne väheni ja toipui vasta heinäkuussa. 

– Sähköinen liikenne ja siihen liittyvä liiketoiminta kasvaa jälleen nopeampaa tahtia kuin koronan negatiivinen vaikutus on. Nyt joka kuukausi ylitetään edellisen kuukauden lataustapahtumien määrät.

Tukea autoilijoille ja infraan

Uudelleen käynnistyneessä kasvuvaiheessa näkyy Palolan mukaan selkeästi valtioiden sähköiseen liikenteeseen kohdistama tukipolitiikka. Elvytys on paikoin niin suurta, että se on koron aiheuttamassa syvässä talouskuopassa irrottanut sähköliikenteen kasvun selkeästi ohi polttomoottoriajoneuvojen määrän kasvun. 

– Esimerkiksi Ranskassa ja Saksassa toimet sähköisen liikenteen edistämiseksi ovat olleet hyvin nopeita. Se on näkynyt selvästi meidän liiketoiminnassamme, Palola sanoo ja on vahvasti sitä mieltä, että valtion kannattaakin suunnata elvytysrahoja juuri tulevaisuuden kasvualoille, jotka edistävät talouden kilpailukykyä pidemmällä aikajänteellä.

Tukea on ohjattu sekä sähköautojen ostajille että latausinfran rakentamiseen, johon esimerkiksi Saksassa on suunnattu 1,3 miljardin euron edestä kansallista tukea. 

Kilpajuoksua kasvumarkkinoilla

Virta kutsuu itseään Euroopan johtavaksi sähköautojen latauspalveluiden tarjoajaksi. Palola määrittelee, että yhtiö tuo sähköliikenteen ihmisen arkeen. Käytännössä Virran digitaaliset palvelut mahdollistavat, että sähköautoilija saa saman palveluntarjoajan kautta latauksen sujuvasti, tekee hän sen sitten kotona, työpaikalla tai vaikka huoltoasemalla.

Virran kehittämä ratkaisu mahdollistaa myös energian kulutushuippujen tasaamisen ja latauksen optimoinnin. Näin sähkönkulutukseen saadaan joustoa, joka on uusiutuvan energian täysipainoisen hyödyntämisen kannalta oleellista. 

Euroopassa Virran järjestelmän ohjauksessa on 117 miljoonan euron edestä latausinfraa ja palvelua käyttää noin 200 000 sähköautoilijaa. Toimintaa yhtiöllä on 28 maassa ja toimistot Helsingissä, Tukholmassa, Berliinissä, Pariisissa ja Birminghamissa. Henkilöstöä on tällä hetkellä 113.

Kuinka tärkeää on olla eturintamassa?

– Meidän liiketoiminta on digitaalista alustaliiketoimintaa, joka perustuu skaalautuvuuteen. Siinä on hyvin tärkeää olla nopeimmin kasvavien joukossa. Tämä on volyymilaji: mitä laajempaa toimintaa on, sitä kannattavampaa se on, Palola kiteyttää kaavan.

Japanin kautta Aasiaan

Tähän asti yhtiön kasvuvauhti on ollut huima. Virta ylsi maaliskuussa Financial Times -lehden listaamassa tuhannen nopeimmin kasvavan kasvuyrityksen joukossa sijalle 179. 

– Ja oli listalla nopeiten kasvava sähköautojen latauspalveluja tarjoava yritys, Palola lisää tyytyväisenä.

Lisäkasvua yhtiö hakee Aasiasta. Merkittävä päänavaus oli, kun Japanin suurin öljy-yhtiö ENEOS sijoitti Virtaan ja aloitti yhteistyön. Palola kertoo, kuinka Japani oli vielä viime vuosituhannen lopulla autoilussa sähköhybridisaation edelläkävijä, mutta Fukushiman ydinonnettomuus toi kymmenvuotisen hidasteen sähköön perustuvien liiketoimintojen etenemiselle.

– Nyt sähköliikennettä ollaan rakentamassa Japanissa isosti. Aasia on meille erittäin mielenkiintoinen markkina. Volyymiltaan se on sähköisessä liikenteessä maailman ykkönen Kiinan voimakkaan sähköautoistumisen myötä, Palola sanoo.

Lotta Nuotio, Jukka Nortio ja Sami Laakso

Shutterstock ja AFP/Lehtikuva

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Olli Kärkkäinen</span></span>07.06.2021

Luetuimmat