Enemmän kuin askeleen edellä
Torstai-ilta tummenee Ghanan pääkaupungissa Accrassa – on kotiinpaluun aika. Harmattan-pölypilvi tekee illasta entistäkin hämyisemmän. Ghanan kansainvälisellä Kotokan lentokentällä vallitsee kello kahdeksan jonkinasteinen kaaos. Jo ajat sitten pieneksi käynyt lähtöterminaali pursuaa kansainvälisiä matkustajia, ja jonoja kiertyy joka puolelle.
Business Lounge on sekin räjähtämispisteessä, kun lepoa hakevat liikematkustajat ylikansoittavat tilan, jossa ei löydy kaikille istumapaikkoja.
Selitys lähtöterminaalin kaaokselle löytyy, kun katsoo lähtevien lentojen määrää tavallisen arki-iltana. Kotoka, jonka tila hädin tuskin päihittää keskisuuren suomalaisen kaupungin terminaalin, saattaa saman illan aikana matkustajia Lissaboniin, Amsterdamiin, Frankfurtiin, Lontooseen, Washingtoniin, New Yorkiin ja Roomaan. Lisäksi on lukuisia Afrikan sisäisiä lentoja.
Ei epäilystäkään: aika on ajamassa Ghanan olemassa olevien rakenteiden ohi. Kaaos lentokentällä symboloi hyvin kahta asiaa: Ghana kasvaa ja on vetovoimainen. Matkustajia ja lentoja riittää ja kysyntä kasvaa. Mutta infrastruktuuri on pahasti jäämässä jälkeen. Jotain tarvitsisi tehdä. Ja tämä on se sauma, jossa Suomi astuu kuvaan.
Ei ihan tavallinen tarina
Afrikan tähti-pelissä Ghana tunnetaan kultarannikkona. Sellaiseksi se on muuttumassakin – Afrikan mustaksi tähdeksi maan öljy- ja kaasuvarantojen hyödyntämisen ansiosta. Talouden kasvuksi kuluvalle vuodelle ennustetaan jopa 15 prosenttia. Tämäkin kasvuennuste ylittynee lähivuosina.
Suomalainen korkean tason vienninedistämisdelegaatio vieraili Accrassa 6.–9. helmikuuta. Delegaatiota vetäneen ulkoministeriön alivaltiosihteeri Esko Hamilon mukaan vierailu Afrikan tiikeritalouteen onnistui vallan erinomaisesti.
– Tämä on ensimmäinen kerta kun Ghanaan on lähdetty korkealla tasolla hakemaan kauppayhteyksiä. Yritysdelegaation koko – yli kaksikymmentä jäsentä – kertoo kasvavasta kiinnostuksesta Ghanaan. Olemme täällä, koska tarvitsemme kasvua myös Suomelle.
Finpron järjestämällä vienninedistämismatkalle osallistui joukko Suomen johtavia yrityksiä.
– Tämä on täydellinen ajoitus. Ghanassa on alkamassa erittäin voimakas kasvuvaihe, ja suomalaisille yrityksille on avautumassa mahdollisuuksia laajalla rintamalla, totesi johtaja Jukka Seppälä Metso Oyj:sta Ghanassa.
Tämä matka ei ole kuitenkaan mikään fact finding. Kyseessä ei ole niin sanottu tavallinen tarina, jossa joukko suomalaisia yrityksiä matkustaa Afrikkaan tutustumaan ja hakemaan tietoa uudesta markkinasta. Ghana oli merkittävälle osalle yrityksistä entuudestaan tuttu, ja ainakin Metsolla ja Outotecillä on jo Accrassa toimistot. Myös muilla yrityksillä oli joko tuotantoa tai kauppaa jo käynnissä Ghanassa. Väylä on siis jo avattu.
Suomea ei vielä tunneta
Ghanassa on kysyntää Suomen perinteisten vientiyritysten tuotteille ja palveluille. Investointihyödykkeet nousevat etusijalle. Ghana tarvitsee Suomesta maatalouskoneita ja -laitteita, kaivos- ja metsäsektorin teknologiaa, terveysalan laitteita, vesisektorin teknologiaa sekä koulutusta.
– Täällä kokoontuu nyt todellinen Team of Finland, sanoo Afrikan ja Lähi-idän johtaja Seppo Keränen.
Kaikki keskeiset toimijat olivat paikalla testaamassa, miten markkinoillepääsyä ja etabloitumista nousevaan talouteen hoidetaan ikään kuin pilottina. Matkan aikana järjestetty business-seminaari keräsi ennätysyleisön. Paikalla kävi 262 ghanalaista vierasta. Kiinnostus Suomea kohtaa on siis nousussa.
Hyvä niin, koska tällä hetkellä Suomea tai suomalaista teknologiaa ei kuitenkaan juuri tunneta Ghanassa – eivätkä suomalaiset yritykset ja Suomen brändi näy riittävästi. Vierailu sai jonkin verran huomioita lehdistössä, mutta paikallisilla on edelleen vaikeuksia pystyä näkemään, mikä Suomi on toimijana.
| + Poliittinen riski pieni, yhteiskunnassa vallitsee luottamuksen ilmapiiri
+ Makroekonominen tilanne vakaa, korkeat kasvuodotukset, 15–25 prosenttia vuodessa + Maksukykyinen talous + BRICS-maiden kysyntä kiihdyttää kasvua entisestään + Turvallinen maa toimia ja liikkua + Hyvä maantieteellinen sijainti, erinomaiset mannertenväliset yhteydet + Koulutettua ja englantia hyvin puhuvaa työvoimaa saatavilla + Merkittävä kasvupotentiaali monilla sektoreilla: öljy, kaasu, kaivannaiset, maatalous, infrastruktuuri + ”Donor darling”: hyvä maine kansainvälisesti – Teollistuminen ja modernisaatio vasta etäinen tavoite – Paikallinen yksityinen sektori on heikosti kehittynyt vastaamaan kasvavia tarpeita – Voimakas riippuvuus tuonnista ja jalostetuista tuotteista – Heikko tai korkeintaan välttävä infrastruktuuri – Liikemiestavat ei vielä täysin kansainvälisellä tasolla – Talouspolitiikassa on kehittämisen varaa – Työn tuottavuus heikkoa, kilpailukykyä ei kehitetä riittävästi |
| Kiireinen kauppaministeri
Ghanan kauppaministeri Hanna Tetteh on kiireinen nainen. Maassa vierailee koko ajan kansainvälisiä liikemiesdelegaatioita. Juuri ennen Suomea maassa kävi Norjan, Turkin ja Alankomaiden delegaatiot. Ghana on nyt huomion keskipisteenä.
Mutta mitä yhteistä on Tettehillä ja Suomella? Yhteys kulkee väärän koivun eli Unkarin kautta. Puoliksi unkarilainen Tetteh on syntynyt Budapestissä. Ulkoisesti Tetteh on vetovoimainen afrikkalainen johtaja Liberian presidentti Ellen Johnson-Sirlfeafin tapaan. Toisin kuin monet muut afrikkalaisjohtajat, Tetteh ei pröystäile mustilla limousinella vaan liikkuu tapaamisesta toiseen maastoautolla. Tämä muistuttaa myös siitä, että Ghanan teillä riittää korjattavaa.
|