Euroopan unionin neljänneksi suurin talous kasvaa mantereen kärkivauhtia. Kysyntä osuu tarkasti juuri suomalaisiin vahvuuksiin.

Espanjasta taitavat meistä monille juolahtaa ensimmäisenä mieleen aurinkorannat, iltapäivän siestat, hyvä ruoka ja ehkä meidän pohjoista vähän leppoisampi meininki. 

Varmasti syystäkin näin, mutta on maa myös Euroopan unionin neljänneksi suurin talous. Siestaakaan harva enää viettää, sillä työnteon tahti isoissa kaupungeissa on kova. Yrityksille on valtavasti mahdollisuuksia. 

– Ihan kaikkea potentiaalia ei Suomessa välttämättä laajasti tiedetä. Osalle suomalaisyrityksistä Espanja on yhä kartoittamatonta maaperää, maiden etäisyys varmasti vaikuttaa. Kauppasuhteet ovat hyvät ja vakiintuneet, mutta lisäämisen ja kehittämisen varaa on, kertoo Team Finland -koordinaattori Otso Salvi Suomen suurlähetystöstä. 

Maan kasvuluvut vakuuttavat, sillä niiden povataan olevan tänä vuonna Euroopan kärkeä. Taannoisesta finanssikriisistä alkaneet vaikeat vuodet ja koronakin alkavat olla takana päin.

Ovat monet suomalaisyritykset toki jo Espanjan löytäneet, niitä arvioidaan olevan maassa noin 250, kun mukaan lasketaan kaikki maahan rekisteröityneistä paikallisiin agentteihin. Kiinnostus on ollut viime vuosina selvässä kasvussa. Otettavaa suomalaisyrityksille riittää yhä.

Pitkä tarvelista

Paikallisten markkinoiden kysyntä osuu suomalaisten osaamiseen. Suomi ja Espanja ovat oikeastaan ulkomaankaupassa melkoinen match

– Suomen vahvuudet ovat juuri niillä aloilla, joilla Espanjassa on usein vielä tehtävää. Erityisesti täällä tarvitaan kierto- ja biotalouden ja digitalisaation osaamista. Esimerkiksi vaikkapa kaatopaikat, Suomessa enää vain noin prosentti jätteistä päätyy kaatopaikoille, Espanjassa yli puolet, kertoo Guillermo Solano Business Finlandin Madridin-toimistosta. 

Espanjassakin siis ”digivihreä” on kova sana, eli sekä digitalisaatio että vihreä siirtymä ovat laajasti käynnissä. Hiilivoimaloita suljetaan ja korvataan kasvavaa vauhtia uusiutuvilla energiantuotanto­tavoilla, joita Suomessa on jo käytössä. Satamia modernisoidaan älykkäillä ratkaisuilla, niitä on merenkulkumaassa paljon. Tarvetta osaamiselle on ainakin tekoälyssä, 5G-verkoissa, kyberturvallisuudessa, älykkäissä energiaverkoissa, vety- ja akku­teollisuudessa, jäte- ja vesihuollossa, kiertotalou­dessa, kestävässä rakentamisessa – lista on pitkä.

– Suomessa on monilla Espanjan tarvitsemilla aloilla maailmanlaajuisesti hyväksytty ja erilaisissa listauksissa korkealle sijoittuva tarjonta, siitä me yritämme täällä löytää osumia espanjalaiseen tarpeeseen ja kysyntään, kiteyttää Daria Mashkina Business Finlandista. 

Keväällä osumia etsittiin, kun maahan tehtiin Team Finland -vienninedistämisvierailu, johon osallistui kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin johdolla 14 yrityksen delegaatio. 

– Osallistuvien yritysten määrä näyttää, että kyllä Espanjan mahdollisuudet kiinnostavat. Vierailu onnistui hyvin paljolti myös yritysten kiinnostuksen ja motivaation ansiosta. Ministerin läsnäolo auttoi saamaan tilaisuuksiin oikeita ihmisiä paikalle. Se on hyvä esimerkki arvovaltapalveluista, joilla voimme auttaa avaamaan yrityksille ovia, Salvi kertoo. 

Kaupungit älykkäämmiksi

Yksi sektori, jolla valtaosa Espanjassa kysytystä suomalaisosaamisen aloista yhdistyy, on niin kutsuttu smart cities eli kestävät älykaupungit. Madridissa on käynnistymässä tällainen kaupunkikehittämisen massiivinen hanke nimeltään Madrid Nuevo Norte. Myös vienninedistämisvierailulla valtaosa osallistuneista yrityksistä oli kiinnostunut projektista. 

– Kyseessä on valtava kehityshanke, joka on kerännyt 25 miljardia euroa yksityistä rahaa ja saanut rahoitusta myös EU:n Horizon 22 -rahastosta. Hankkeessa halutaan kehittää Euroopan innovatiivisin kaupunginosa, inspiraatiota on haettu aina Yhdysvalloista Singaporeen. Seuraamme hankkeen mahdollisuuksia täällä tarkasti, Daria Mashkina sanoo.

Hanke on parhaillaan etsimässä kumppaneita, joten Team Finland -vierailu tehtiin hyvään aikaan. Mukaan lähti erityisesti innovatiivisia suomalaisyrityksiä, joilla olisi projektiin tarjottavaa. 

Mahdollisuudet ovat jo Nuevo Nortessa suuret, mutta sekin on mahdollisesti vasta alkua. 

– Madrid Nuevo Norte on tarkoitettu tavallaan myös testiksi ja malliksi, jota sovelletaan sitten muihinkin osiin Madridia ja kenties muuallekin Espanjaan tai jos kaikki menee hyvin, niin miksei Eurooppaankin, maalailee Solano. 

Suomalaisosaamisen tarjoaminen hankkeeseen jatkuu seuraavaksi hankkeen edustajien vierailulla Suomeen syksyllä. Vielä tarjouksille tarkoitettua sivustoa ei ole avattu, todennäköisesti tarjouskilpailu avautuu kesän jälkeen. 

Kauemmaskin kalaan?

Ison maan useilla eri alueilla löytyy mahdollisuuksia myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Nyttemmin kiintoisa paikka on esimerkiksi Malagan alue, jossa suomalaisilla yrityksillä on ollut viime aikoina useampia liiketoiminnan aloituksia.

Eikä Espanja rajoitu suuriin sisämarkkinoihinsa. Maasta on kielen kautta tiivis yhteys muualle espanjankieliseen maailmaan. Moniin muihin Euroopan maihin verrattuna maasta aukeaakin laajempi pelikenttä.

– Täältä voi saada helpommin päänavauksia Euroopan ulkopuolelle sekä Latinalaiseen Amerikkaan mutta myös Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän suuntaan, siellä toimivat useat täkäläiset yritykset. Tämä vaatii toki työtä, kontakteja ja espanjan kielitaitoa, eli ei ehkä helpoin reitti mutta potentiaali on suurta, Salvi sanoo.

Elpymisrahasta kysyntäpiikki

Espanjassa on liikkeellä rutkasti EU:n elpymisrahaa, sillä maa on niiden toisiksi suurin saaja, yhteensä 140 miljardia, joista 68 miljardia lainoja. 

Elpymisrahojen suhteenkin on hyvä pitää silmät auki, mutta Suomesta käsin niitä on lähes mahdotonta suoraan hakea. Käytännössä mahdollisuus päästä niihin suoraan käsiksi on vain Espanjaan rekisteröidyillä, strategisen tason yrityksillä. Suomalaisista näitä ovat esimerkiksi Nokia ja Kone, jotka Business Finlandin tietojen mukaan ovatkin joissakin projekteissa rahoitusta hakeneet. 

– Suomalaisten mahdollisuudet ovat erityisesti siinä, että on alihankkijana mukana jossakin isomman yrityksen elpymisrahoilla tuetussa hankkeessa. Vasta muutamia projekteja on aloitettu, ja ulkopuolisen on oikeastaan mahdoton suoraan projektia saada. Me ohjaamme kysyjiä projektien isommille alihankkijoille, Daria Mashkina kertoo.

Hauissa on ollut myös hankaluuksia, jopa paikallisille yrityksille. Hankkeista vain osa on saatu liikkeelle. Alat, joihin rahat käytetään, ovat kyllä suomalaisille mielenkiintoisia, sillä 40 prosenttia menee ilmastonmuutoksen torjuntaa tukeviin ratkaisuihin ja 28 prosenttia digitaaliseen siirtymään. 

Vaikka suoraan Suomesta käsin papereita on turha alkaa lähetellä, on liikkeelle lasketulla rahalla vaikutusta mahdollisuuksiin.

– Voi vielä olla vaikea hahmottaa, mitä kaikkea syntyy siitä, kun tällainen rahamäärä pusketaan markkinoille, mitkä ovat kerrannaisvaikutukset, mitä jokin tietty projekti vaikkapa tuottaa. Painopisteet on hyvä pitää mielessä ja pysyä asioista kärryillä. Kaikki yhteydet paikallisiin toimijoihin ovat arvokkaita, Otso Salvi korostaa. 

Espanja

  • Maailman 13. suurin talous
  • Väkiluku 47 miljoonaa
  • 80 prosenttia kaupungeissa
  • BKT:n 1300 miljardia euroa
  • Palvelut 68 %, teollisuus 15 %, rakentaminen 6 %, maatalous 3 %
  • Julkinen velka 120 % (2021)
  • Maailman 13. suurin talous (2020)
  • EU:n 4. suurin talous
  • Maailman 2. suosituin turistimaa
  • Tuo 68 prosenttia energiastaan.

 

Älykästä jätteenhuoltoa maailmalle

Lotta Nuotio

iStock

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Sanna Lindgren</span></span>18.08.2022

Luetuimmat