Etiopia varautuu sään ääri-ilmiöihin suomalaisosaamisen avulla
Etiopian ilmatieteen laitoksella ja Vaisalalla on meneillään hanke, joka edistää sään ääri-ilmiöihin varautumista. Ulkoministeriön vienninedistämistyö ja investointituki kehitysmaille -rahoitusinstrumentti olivat merkittävässä roolissa hankkeen syntyprosessissa.
Etiopia ja etenkin Etiopian maatalous ovat voimakkaasti riippuvaisia sään vaihteluista. Ilmastonmuutoksen seurauksena sään ääri-ilmiöt kuten rankkasateet, tulvat ja kuivuus ovat lisääntyneet. Sään ääri-ilmiöt vaikuttavat maatalouden lisäksi muun muassa vesihuoltoon ja lentoliikenteeseen.
− Etiopialla oli tarve kehittää säähavaintojärjestelmää, jotta pystytään varoittamaan sään ääri-ilmiöistä ja siten palvelemaan paremmin esimerkiksi maataloussektoria. Vaisala pystyi vastaamaan tarpeeseen, kertoo Vaisalan sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueesta Afrikassa, Lähi-idässä ja Intiassa vastaava johtaja Kimmo Ristolainen.
Etiopian säähavaintojärjestelmä oli vaatimattomalla tasolla. Maassa ei ollut riittävästi säähavaintoasemia eikä esimerkiksi salamanpaikannusjärjestelmää. Maailman johtavalla sää-, ympäristö-, teollisuusmittausten ratkaisuja tarjoavalla Vaisalalla oli Etiopian tarvitsemaa osaamista.
− Ongelmaksi muodostui rahoitus. Lähdimme miettimään investointituki kehitysmaille -rahoitusinstrumenttia mahdollisuutena rahoittaa hanke, Ristolainen kertoo.
Investointituki kehitysmaille(siirryt toiseen palveluun) –rahoitusinstrumentti tunnetaan tuttavallisemmin ”PIF-rahoituksena” (Public Sector Investment Facility). Se on yksi Suomen kehityspoliittisista rahoitusinstrumenteista, jonka tavoitteena on tukea kehitysmaiden julkisen sektorin investointeja. Investointien täytyy olla YK:n kestävän kehitysken tavoitteiden mukaisia ja niissä hyödynnetään suomalaista osaamista ja teknologiaa.
Jalkatyötä paikan päällä
Vaisalalla on yli kahden vuosikymmenen suhteet Etiopiaan. Ilman Suomen ulkoministeriön tukea niin Suomessa kuin Etiopiassa Suomen edustustossa hanke ei Ristolaisen mukaan todennäköisesti olisi onnistunut.
− Suomen maine on hyvä pohja, mutta yrityksen pitää tehdä paljon jalkatyötä paikan päällä. Erityisesti paikallisen edustuston tuki on oleellista prosessin läpiviennissä, Ristolainen sanoo.
Yhteistyöhankkeen suunnittelu vaati lukuisia Vaisalan edustajien käyntejä Etiopiassa ja Suomen Etiopian edustuston järjestämiä keskusteluja eri ministeriöiden kanssa.
Vaisala ja Etiopian ilmatieteen laitos allekirjoittivat ehdollisen kauppasopimuksen syksyllä 2019. Hankkeen hyödynsaajana on Etiopian ilmatieteen laitos ja yhteistyökumppanina mukana alihankkijana Suomen ilmatieteen laitos. Sopimus oli Suomelle ensimmäinen uusimuotoinen julkisen sektorin investointitukihanke.
− Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ja eri rahoitusvaihtoehdot ovat Vaisalalle tärkeitä, Ristolainen sanoo.
Hanke päästiin käynnistämään vuonna 2021 kun kaikki tarvittavat hyväksynnät Suomesta ja Etiopiasta oli saatu. Hankkeen arvioidaan kestävän kahdesta kolmeen vuotta ja sen arvo on 13 miljoonaa euroa. Vaisala toimittaa Etiopian ilmatieteen laitokselle meteorologisen kokonaisratkaisun yhteistyössä Suomen ilmatieteen laitoksen kanssa. Kokonaisratkaisuun kuuluu muun muassa kolme säätutkaa, salamapaikannusjärjestelmä ja sääennusteiden tuotantojärjestelmä sekä koulutusta.
− Olemme toimittaneet Etiopiaan maailman ensimmäisen aurinkoenergialla toimivan säätutkan, joka on vihreä vaihtoehto eikä kuormita sähköverkkoa eikä ole riippuvainen sähkönjakelusta.