23.9.2024 Kauppapolitiikka Intia

EU ja Intia jatkavat kauppaneuvotteluja

Nopeita tuloksia neuvotteluista on turha odottaa. Sopimus vaatisi molemmilta myönnytyksiä.

Pia Heikkilä, New Delhi iStock

Intia haluaa maailmankaupan merkittäväksi toimijaksi lähivuosina. Se on ryhtynyt toimiin parantaakseen neuvotteluasemiaan kaupanalalla ja yrittää saada aikaan myönnytyksiä houkutellakseen ulkomaisia investointeja. Nyt maa on jälleen käynnistänyt neuvottelut EU:n kanssa.

Kesäkuussa pyörähti käyntiin kahdeksas kierros kauppasopimusneuvotteluissa, joita Intia ja Euroopan unioni ovat käyneet jo vuodesta 2007.

Välissä on ollut yhdeksän vuoden tauko neuvottelujen umpikujan takia, joten uudelleen alkaneet neuvottelut antavat nyt toivoa. Osapuolet tapaavat jälleen syyskuussa. Jokaisella kierroksella on keskitytty tiettyihin kynnyskysymyksiin, nyt keskitytään tavaroiden ja palvelujen markkinoille­pääsyyn ja investointisuojaan.  

Kauppasopimuksen aikaansaaminen toisi merkittäviä etuja.

– Neuvottelut heijastavat nykyaikaisten kauppasopimusten monimutkaisuutta, joissa yritetään tasapainottaa taloudelliset edut sääntely- ja sosiaalisten standardien kanssa, sanoo Ajay Srivastava. Hän on delhiläisen Global Trade Research Initiave -tutkimusorganisaation perustaja.

Yksimielisyyttä tarvitaan monella alueella. Yksi tärkeimmistä on saada aikaan yhteinen näkemys investointisuojasopimuksen rakenteesta, johon kuuluvat sijoittajien ja valtion välisten riitojen ratkaisumekanismit.

Tekijänoikeudet ovat myös pöydällä, etenkin lääketeollisuuden osalta.

– EU haluaa vahvempaa suojaa erityisesti lääkkeiden tekijänoikeuksien osalta, joihin Intia suhtautuu varoen, koska se haluaa turvata kohtuuhintaisten lääkkeiden saatavuuden, sanoo Intian kaupan erityisasiantuntija Kimmo Siira ulkoministeriöstä.

Neuvotteluissa esillä on useita kiistanalaisia aiheita kuten työntekijöiden oikeuksia, ympäristöstandardeja ja ilmastonmuutossitoumuksien lupauksia.

– Vaikka paljosta on saatu sovittua, niin paljon on myös vielä sopimatta. Kierros on kauppapoliittisesti hyvin tärkeä, Siira toteaa.

Valtava markkinamahdollisuus Euroopalle

Intiassa on melkein kolme kertaa enemmän asukkaita kuin koko Euroopassa, ja sen talouskasvu on tällä hetkellä maailman nopeinta eli noin seitsemän prosenttia.

Maan valtavat markkinat tarjoavat houkuttelevia mahdollisuuksia, ja on ymmärrettävää, että yritysmaailma toivoo sopimusta. EU on yhdessä eurooppalaisten yritysten kanssa perustanut edunvalvontaorganisaation FEBI:n (Federation of European Business in India), jonka tehtävänä on auttaa EU:ta kauppaneuvotteluissa.

Kauppasopimus selkeyttäisi myös suomalais­yritysten toimintaa merkittävästi. Suomella on paljon tarjottavaa Intialle. Esimerkiksi teknologia, koulutus ja teollisuuden osaaminen ovat alueita, joissa suomalaiset yhtiöt pystyisivät kasvattamaan liikevaihtoaan Intiassa.

Siira kuitenkin muistuttaa, että neuvottelut voivat kestää kauan.

– Sopimus kattaa maataloustuotteista ja lannoitteista avaruusteknologioihin, kaivannaistuotteisiin, kuluttajatarvikkeisiin ja jopa IPR-oikeudet [immateriaalioikeudet]. Lisäksi sovitaan oikeustoimien yhteneväisyydestä. Eli tähän menee luonnollisesti vuosia, koska asioita on hyvin paljon ratkaistavana, hän sanoo.

Intialle avautuisi lisää markkinoita

Kuten monta vuosikymmentä kestäneet neuvottelut ovat osoittaneet, erimielisyyksien sovittaminen on neuvottelijoille haastavaa.

Kompromissin saavuttaminen edellyttää voimakasta poliittista ponnistelua ja myönnytyksiä, jotka eivät aina tarjoa suoria etuja osapuolille, mutta jotka pidemmän päälle ovat välttämättömiä.

Ajay Srivastava toteaa, että sekä EU ja Intia ovat olleet verraten nuivia myöntymään toistensa vaatimuksiin.

– Intian ja EU:n välisen vapaakauppasopimuksen eteneminen edellyttää, että molempien osapuolten on osoitettava samanlaista halukkuutta tulla vastaan.

Intiassa yritykset kokevat usein EU:n byrokraattisena elimenä, jonka etuja yhtenäisenä kauppa-alueena ei aina tunnisteta. Etenkin EU:n sääntely aiheuttaa huolta intialaisissa.

– Yritykset ovat huolissaan mahdollisista kielteisistä vaikutuksista, joita säädöksillä, kuten hiilidioksidin säätömekanismilla, metsien hävittämistä koskevalla säännöksellä ja toimitusketjusäännöillä saattaa olla, Srivastava valaisee intialaisten näkemyksiä.

Hän kuitenkin muistuttaa sopimuksen eduista. Vapaakauppa lisäisi kauppaa merkittävästi, loisi uusia mahdollisuuksia yrityksille ja edistäisi talouskasvua molemmin puolin.

– Vapaakauppasopimus tuo huomattavia etuja tariffien alentamisen ja palvelusitoumusten vahvistamisen muodossa. Tämä lisää vientiä molemmista maista ja luo uusia mahdollisuuksia yrityksille, Srivastava sanoo.

Intialaiset vientituotteet kuten vaatteet, lääkkeet, teräs, öljytuotteet ja sähkökoneet, saisivat mahdollisuuksia kilpailuun Euroopassa ilman monimutkaisia säännöksiä.

– Talouskasvun lisääntyminen kumppaneiden välillä olisi luonnollinen seuraus, jos kauppa saataisiin avoimemmaksi. Intiassa toki ymmärretään tämä ja toivotaan tähän ratkaisua, Srivastava lisää.

Intia haluaa taata omat etunsa

Intian tavoitteena on kasvattaa maan talouden vienti kahden biljoonan dollarin arvoiseksi vuoteen 2030 mennessä. EU on Intian kolmanneksi suurin kauppakumppani, joten ymmärrettävää on, että Intia haluaa saada sopimuksen aikaan. Se käy parhaillaan kauppaneuvotteluja myös Britannian kanssa.

EU:n kanssa yhteisen sopimuksen haasteina on jo pitkään ollut se, että Intia yrittää suojella omia suuryrityksiään ja niiden etuja. Siiran mukaan suojelua ei tarvita.

EU on Intian kolmanneksi suurin kauppa­kumppani, joten on ymmär­­rettä­vää, että Intia haluaa saada sopimuksen aikaan.

– Kyseessä olevat suuryritykset toimivat maailmanlaajuisesti, ja näin ollen heille Intian kotimarkkina on vain markkina muiden markkinoiden joukossa, ja heidän tuotantoketjunsa ovat jo sopeutuneet muiden markkinoiden vaatimuksiin, Siira sanoo.

EU:n silmissä Intian vetovoimaa kasvattaa myös se, että Kiinan toimintailmapiirin muuttuessa ja Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppasodan kiristyessä ovat eurooppalaiset toimijat valmiita yhä hanakammin siirtämässä tuotantoa Intiaan.

Sen johdosta etenkin Intian pk-sektori tarjoaa paljon kasvunvaraa.

– Standardeilla ja säännöillä saataisiin pk-sektori kasvamaan, koska heillä tulee olemaan iso rooli eurooppalaisten yritysten alihankkijoina, Siira sanoo.

Kauppasopimus toisi vakautta lainsäädäntöön, joka taas auttaisi yrityksiä investoimaan ja sitä kautta työllistämään Intiassa.

– Kasvaakseen Intia tarvitsee investointeja ja työpaikkoja, koska Intiassa työttömyys on kasvussa, Siira sanoo.

Pahin mahdollinen skenaario luonnollisesti on se, ettei sopimusta synny.

– Silloin Intia pystyy jatkamaan rusinat pullasta -strategialla, jossa se valitsee bilateraalisesti mitä he haluavat tehdä ja minkä maan kanssa, Siira painottaa.

EFTA-sopimus valaa toivoa

Kauppaneuvotteluissa tie voi olla pitkä ja kivikkoinen, mutta joskus iso työ tuo satoa. Intian ja Euroopan vapaakauppajärjestön EFTA:n välillä sopimuksesta ryhdyttiin keskustelemaan vuonna 2008, ja sopimus lopulta syntyi tämän vuoden alussa.

EFTA:n jäseniä ovat EU:n ulkopuoliset Euroopan maat Norja, Sveitsi, Islanti ja Liechtenstein, joilta Intia on luvannut poistaa teollisuustuotteiden tullimaksuja vastineeksi sijoituksista.

– Se on merkki Intian päättäväisyydestä lujittaa hyödyllisiä vapaakauppasopimuksia kehittyneiden maiden kanssa. Molemmilla osapuolilla oli halu myöntyä, Srivastava pohtii.

Sopimuksen ansiosta maiden välisen kaupan arvo nousee yli 90 miljardiin vuodessa, ja EFTA-maat ovat sitoutuneet sijoittamaan kymmenen vuoden aikana miljardeja Intiaan. 

Uutta potkua EU:n kanssa käytäviin neuvotteluihin toivotaan Intian kesäkuussa muodostetulta hallitukselta. Maan vaaleissa enemmistön voitti kymmenen vuotta vallassa ollut BJP-puolue, mutta ei lainkaan niin yksimielisesti kuin oli odotettu.

BJP:n kauppapolitiikan keskiössä on ollut Make in India -hanke, jolla yritetään houkutella ulkomaalaisia yhtiöitä rakentamaan valmistustoimintaa Intiaan. BJP on tunnettu protektionistisista kannoistaan, joiden taustalla on Intian omien markkinoiden suojelu.

– Isoja radikaaleja muutoksia ei ole odotettavissa koalitiolta. Toisaalta Make in India -hanke on saanut kritiikkiä sekä koalition edustajilta että myös opposition puolelta ja uskon että tietyt kaupalliset kriteerit tulevat höllentymään, Kimmo Siira sanoo.