Farewell but not goodbye
Iso-Britannia on yksi Suomen tärkeimmistä kauppakumppaneista. Lähestyvä brexit haastaa vapaan kaupankäynnin, ja mahdolliset esteet koskettavat myös Suomea. Vaikeista brexit-neuvotteluista huolimatta Suomi ja Iso-Britannia ovat tehneet käytännönläheistä yhteistyötä sääntöpohjaisen kauppajärjestelmän puolustamisessa.
Ison-Britannian osuus Suomen tavarakaupasta on pienentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Parhaimmillaan 2000-luvulla Ison-Britannian osuus on vastannut lähes kymmenesosaa Suomen kokonaisviennistä. Iso-Britannia oli tavarakaupan osalta Suomen seitsemänneksi suurin kauppakumppani vuonna 2017.
Metsäteollisuus vie vahvasti
Nykyisin Suomen tavarakauppaviennistä Isoon-Britanniaan noin kolmannes on metsäteollisuuden tuotteita ja viidennes öljytuotteita. Muita merkittäviä vientituoteryhmiä vuonna 2017 olivat teräs, traktorit, lääketieteelliset kojeet ja laitteet sekä muut kemianteollisuuden tuotteet. Suomalaisten maataloustuotteiden vienti on puolestaan ollut vähäistä. Suomesta viedään lähinnä sokeri- ja viljatuotteita sekä maitotuotteita. Suomeen tuodaan Isosta-Britanniasta pääasiassa koneita ja laitteita, henkilöautoja ja lääkkeitä.
Palvelukaupan osalta Iso-Britannia on Suomen neljänneksi tärkein kauppakumppani. Huomionarvoista on, että palveluiden osuus Suomen ja Ison-Britannian välisessä kaupassa on suurempi kuin muiden kauppakumppaneiden kanssa. Palvelut vastasivat viime vuonna noin 38 prosenttia Suomen kokonaisviennistä Isoon-Britanniaan ja noin 52 prosenttia kokonaistuonnista.
Kauppa kytkeytyy globaaleihin arvoketjuihin
Suomen vienti Isoon-Britanniaan on painottunut viime vuosina välituotteisiin. Välituotteiden vienti onkin merkittävää Suomen metsä- ja kemianteollisuudelle sekä hallinto- ja tukipalvelutoimille. Välituotteiden vienti kertoo muun muassa Suomen kytkeytymisestä globaaleihin arvoketjuihin.
Tuonti Isosta-Britanniasta on puolestaan erikoistunut jonkin verran enemmän lopputuotteisiin kuin Suomen kokonaistuonti. Suurimpia brittiläisten välituotteiden hankkijoita ovat kemianteollisuus sekä kone-, laite- että kulkuneuvosektorit.
Suomalaisyritykset ovat sijoittuneet Isoon-Britanniaan monipuolisesti niin kaupan, IT-alan, metsäteollisuuden, kone- ja laiteteollisuuden kuin sähkö-, elektroniikka- ja kemianteollisuuden aloille. Lisäksi noin 200 suomalaisyrityksellä on tytäryritys Isossa-Britanniassa. Puolet tytäryrityksistä on identifioitavissa palveluyrityksiksi ja puolet teollisuusyrityksiksi. Suomen investointikanta Isoon-Britanniaan on noin kaksi miljardia euroa.
Brexitin vaikutuksilta ei voi välttyä
Centre for Economic Policy Researchin (CEPR) tekemän tutkimuksen mukaan brexit alentaisi taloudellista toimeliaisuutta Isossa-Britanniassa kolme kertaa enemmän kuin EU27:ssä. Tutkimuksen mukaan suurimmat kielteiset vaikutukset kohdistuisivat EU-maista Irlantiin, Maltaan, Belgiaan ja Alankomaihin. CEPR:n arvioiden mukaan Suomi kuuluu vähiten EU-erosta kärsivien maiden joukkoon. Sektorikohtaisesti brexit tulee kuitenkin vaikuttamaan eniten suomalaiseen metsäteollisuuteen.
Team Finland -verkosto suomalaisyritysten apuna Isossa-Britanniassa
Brexitin toteutuessa vienti ja tuonti voivat mutkistua. Tällöin Team Finland -verkoston työ korostuu. Suomen suurlähetystö Lontoossa, Business Finland, Suomen Lontoon-instituutti ja Suomalais-brittiläinen kauppakamari auttavat suomalaisyrityksiä vienninedistämistyössä paikan päällä. Lisäksi Suomen kunniakonsulit Isossa-Britanniassa tarjoavat asiantuntemusta ja kontaktejaan suomalaisyritysten käyttöön.