Kauppahain täytyi oikein hieraista suomuisia silmiään. Suomen kuvalehdessä ilmestyi artikkeli Suomesta maakuvapropagandan kärkimaana vuonna -22, mutta jo sata vuotta sitten, eli 1922. Ja tuolloin kärki oli saavutettu vielä ulkoministeriön käynnistämällä hankkeella, Finlandia-elokuvalla. Se oli maailman ensimmäinen mainosfilmi, jonka valtio oli tehnyt itsestään. Mielenkiintoinen juttu melkoisesta maakuvatyöstä.
Parituntinen Finlandia-mykkäfilmi käsitti kuusi osaa. Nykyään tällainen ei onnistuisi, aivan liian pitkäkin, Twitter-kansaa ahistaisi. Pitäisi muuttaa otsikointikin vastaamaan nykyajan henkeä. ”Laulu viheriäisistä niityistä ja keltaisesta voista” kääntyisi muotoon ”Lumoava umpirämeikkö ja ekologisesti valmistettu kevytlevite” ja ”Hakkapeliittain jälkeläiset” olisi ”Elokapinan parhaimmisto”.
Vuonna 1922 tarkoitus oli levittää propagandaa modernista länsimaasta, Suomesta. Vastaanotto maailmalla oli ylen positiivinen, mutta lähetystöt raportoivat muutakin: käytössä oleva kuvamateriaali oli kuulemma masentavaa. Toronton varakonsuli valitti vuonna 1927, että Suomi näyttäytyy eskimoiden maalta, jossa ajetaan peuroilla ja pyydetään silakkaa.
Suomi-kuvan paaluttaminen onkin ollut aikojen saatossa epätoivoista puurtamista sitkeitä mielikuvia vastaan: suomettunut, uskollinen kansandemokratia, hiljaisten juoppojen maa, Helsinski. Lontoossa lehdet kirjoittelivat Mannerheimin fasisteista, jotka kaappaisivat kohta vallan. Ahvenmaan-kiistan ollessa kuumimmillaan itsenäistymisemme jälkeen Ruotsin pressi hekumoi Suomen palauttamisesta takaisin Venäjän vallan alle. Kaikkea muuta kuin ”Ikuisen poudan maa”. Maakuvapropagandan tähtihetki kuitenkin koettiin kesällä 1975. Silloin Suomi-kuva oli puleerattu viimeisen päälle, jopa stadin spurgut oli kyyditetty lähiöihin pois ETYK-vallasväen silmistä.
Synkässä maakuvataistossa piristävä poikkeus oli 1987 julkaistu mainosvideo ”Finland for Adults”, joka huumorin keinoin murskasi mielikuvia ja esitteli Suomea länsimaisena korkean osaamisen maana. Pääosissa velmuilivat sen ajan johtavat brittikoomikot Mel Smith ja Griff Rhys Jones. Aikuisten Suomi ei kestänyt kahta tuntia, vaan 20 minuuttia. Kepeästä hairahduksesta palattiin nopeasti ruotuun ja perisuomalaiseen komiteatyöhön. Maakuvatyö ei voinut olla hauskaa.
Vuoden 1922 Finlandia-elokuva herätti kritiikkiäkin. Ensimmäinen maailmansota oli vielä muistissa ja maanpuolustustahdon esittely tankkeineen kaikkineen nähtiin liian militaristisena. Toisin oli sata vuotta myöhemmin, kun Financial Timesin perusteellinen artikkeli, heti Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan jälkimainingeissa, käsitteli ylistävästi suomalaisten maanpuolustuskykyä ja -tahtoa, kriiseihin varautumista, ylipäänsä maamme kokonaisturvallisuutta.
Harvoin näkee tuollaista isänmaamme estotonta kehumista. Päälle vielä NATO-jäsenyyshakemus ja Suomen maakuva on tehnyt ennätyksen. Puolustusvoimien opetusvideo Taistelukenttä kertoi jo pari vuotta sitten, miten Suomea käytännössä puolustettaisiin. Ajat muuttuvat: tässä teille Finland for Adults 2022, ilman komiikkaa.
Kirjoittaja on kauppapolitiikan sisäpiiriläinen, joka kirjoittaa näkemyksistään nimimerkin takaa.