Koulujen kesäloma on koittanut, mutta kaikkina muina vuodenaikoina suomalaiset lapset, nuoret ja opiskelijat saavat nauttia maailmanluokan tuotteesta: suomalaisesta koulutuksesta. Miksi emme tarjoaisi sitä myös muulle maailmalle?
– Tällä hetkellä maailmanlaajuisesti viisi miljoonaa opiskelijaa suorittaa korkeakoulututkinnon kotimaansa ulkopuolella, ja markkina kasvaa hurjaa vauhtia. Esimerkiksi Uudessa-Seelannissa, jonka talous on Suomen kokoinen ja joka on yhtä kaukana kaikkialta, kansainvälisten opiskelijoiden opiskelumaksujen, asumiskustannusten ja oheistoiminnan arvo maalle on jo nyt yli miljardi euroa vuodessa, ja maa tavoittelee yhä enemmän ulkomaisia opiskelijoita, Finland Universityn toimitusjohtaja Pekka T. Saavalainen kertoo.
– Suomella on koulutusviennissä vielä potentiaali lunastamatta. Osaamisemme on terästä, ja oikein johdettuna saamme koulutuksesta Suomelle uuden Nokian, Saavalainen visioi.
Yhteisellä brändillä ja osaamisella
Finland Universityn toimistolla Helsingin ydinkeskustassa ei vielä lomailla. Kiirettä pitää, sillä käsillä on kolmen suomalaisyliopiston yhteisyrityksen toistaiseksi suurimman hankkeen h-hetki. Suomeen on saapumassa Saudi-Arabiasta 120 opettajaa, jotka puolen vuoden aikana osallistuvat suomalaiseen luokkaopetukseen havainnoiden opetusmenetelmiä ja -käytäntöjä ja poimien niitä omiin kouluihinsa.
– Finland University on toiminut operatiivisesti vuodesta 2014, ja nyt alamme lunastaa lupauksia, Saavalainen kertoo.
Finland Universityn omistavat yhdessä kolme yliopistoa: Turun, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistot, jotka edustavat 30 prosenttia Suomen yliopistokapasiteetista. Perinteisesti yliopistot toimivat hyvin itsenäisesti ja kokevat toisensa kilpailijoiksi, joten yliopistojen yhteinen kattobrändi on maailmallakin ainutlaatuinen.
Finland Universityn taustalla on ajatus yhdistää voimat suuren kansainvälisen ponnistuksen edessä, jossa suomalainen, korkeatasoinen ja tasalaatuinen yliopisto-opetus vastaa kasvavaan globaaliin kysyntään. Samalla kehitetään osakasyliopistoille uusia tulonlähteitä sekä vahvistetaan akateemista työllisyyttä.
Yksi tulonlähteistä on tänä syksynä käyttöön otettavat lukukausimaksut EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta uusilta opiskelijoilta. Se tarkoittaa, että maksukykyisiä ja -haluisia ulkomaisia opiskelijoita on etsittävä ja houkuteltava entistä tehokkaammin.
– Osakasyliopistot tekivät järkevän ratkaisun yhdistämällä voimavaransa ja perustamalla osaamiskeskittymän hoitamaan koulutuksen kansainvälistymistä ja kansainvälistä markkinointia. Yksittäisellä yliopistolla resurssit ja osaaminen eivät millään riitä, mutta yhteisillä resursseilla kasvumahdollisuudet ovat lähes rajattomat, Saavalainen kuvailee.
– Omistajat ovat esittäneet kutsun myös muille suomalaisyliopistoille. Mukaan saa tulla, ja kiinnostusta on ollutkin.
Saavalainen vertaa koulutusalan kehitystä valmistavaan teollisuuteen, jonka kansainvälistyminen tapahtui 50–60 vuotta sitten. Tuotteen houkuttelevuus kotimarkkinoiden ulkopuolella on mietittävä kokonaan uudelleen.
– Palveluvienti on tätä päivää. Se kasvaa ja skaalautuu huikeasti, kuten peliala on osoittanut.
Kaakkois-Aasiasta Etelä-Amerikkaan
Finland Universityn kolmesta liiketoiminta-alueesta suurin on vauhdilla liikkeelle lähtenyt tilauskoulutus. Se tarkoittaa erilaisten instituutioiden, kuten ministeriöiden, säätiöiden ja yritysten, tarpeisiin suunniteltuja tutkintoon johtavia koulutuksia tai ammatillista täydennyskoulutusta.
Lippulaivana on toiminut opettajakoulutus, jonka lisäksi keskitytään perustajayliopistojen muihin kärkitarjoamiin: terveystieteisiin ja biolääketieteeseen, metsätieteisiin ja biotalouteen, julkishallinnon uudistamiseen sekä ICT:hen. Finland University vastaa markkinoinnista, myynnistä ja sopimuksista, tiedekunnat tarjousten sisällöstä ja koulutusten toteutuksesta.
Tilauskoulutuksessa toteutuu Finland Universityn perusfilosofia, yhteissuunnittelu.
– Tuotteistaminen olisi järkevää, mutta vakiotuote ei aina auta ratkaisemaan kohdemaiden ongelmia. Toiminnassamme onkin vahva kehitysfilosofia: tilauskoulutushankkeet suunnitellaan yhdessä asiakkaan kanssa vastaamaan asiakkaan tarpeeseen. Tavoitteena on kasata osaamista kohdemaahan ja rakentaa pitkäjänteistä yhteistoimintaa maan ja osakasyliopistojemme välille, Saavalainen kiteyttää.
Maantieteellinen fokus on nopean talouskasvun Kaakkois-Aasiassa, erityisesti Indonesiassa, Thaimaassa ja Vietnamissa, joissa on huutava tarve korkeakoulutetulle väestölle. Merkittäviä hankkeita tältä alueelta on jo toteutunut.
– Virstanpylväänä voisi mainita juuri päättyneen 30-henkisen indonesialaisen opettajaryhmän maisterikoulutuksen. Opetus tapahtui Acehissa, ja viimeisen kuukauden ryhmä vietti Tampereella tutustuen suomalaisiin kouluihin. Eräässä thaimaalaisessa yliopistossa olemme kouluttaneet 120 luennoitsijaa, jotka puolestaan paikallisina kouluttajina vievät koulutusta eteenpäin. Myös tilauskoulutuksilla on skaalautumismahdollisuuksia.
– Myös muualta maailmasta on tullut kysyntää. Olemme kouluttaneet sairaalajohtoa Kiinassa ja opettajia Omanissa. Parhaillaan kaksi namibialaista opettajaryhmää suorittaa tutkintoja Joensuussa ja Raumalla. Päänavaus on tehty myös Brasiliaan, jossa starttaa Thaimaan-hankkeen kaltainen ohjelma elokuussa, Saavalainen kertoo.
Finland University vie maailmalle yksinoikeudella myös KiVaa, kiusaamisen vastaista ohjelmaa kouluihin. Viisivuotinen ohjelma on myyty jo 16 maahan, ja tällä hetkellä kysyntää on erityisesti Etelä-Amerikassa.
– KiVa on niin hieno ohjelma, että se myy lähes itse itseään. Voi olla, että Etelä-Amerikan kova kysyntä siirtää jatkossa painopistettämme sinne.
Suomi-brändi avaa ovet
Kolmas liiketoiminta-alue on osakasyliopistojen kansainvälisten maisteriohjelmien markkinointi. Suomeen tuleville opiskelijoille on tarjolla lähes sata englanninkielistä ohjelmaa. Kohdemarkkinana on ensi vaiheessa Kaakkois-Aasia ja sen jälkeen Venäjä ja Kiina.
– Näihin on kehittynyt dynaaminen ja varakas keskiluokka, joilla on halua ja varaa kouluttaa lapsiaan. Tähtäämme tarkasti valittuihin kaupunkeihin, jotka tunnemme ja joissa yliopistomme ovat tehneet aiempaa yhteistyötä. Käytämme pääasiassa digimarkkinointia, jota täydennetään osallistumalla valikoiduille koulutusmessuille, Saavalainen kertoo.
Haasteena on erottautuminen. Tässä auttaa osaltaan Suomen maabrändi ja kärkisijat kansainvälisissä vertailuissa sekä maineemme perusopetuksen huippumaana. Finland University houkuttelee yliopisto-opiskelijoita konseptilla qualified for life – Suomesta he saavat huippuvalmiudet elämään.
– Nimi on paras käyntikorttimme: Finland University avaa kaikki ovet. Väitän, että olemme valituilla markkinoilla tunnetuin suomalainen koulutusbrändi.
Tutkintoviennin markkinajohtajia ovat Yhdysvallat, Iso-Britannia, Australia ja Uusi-Seelanti. Niihin lähtee suurin osa esimerkiksi niistä yli miljoonasta opiskelijasta, jotka suuntaavat Aasiasta ulkomaille vuosittain.
– Suomeen tulee tällä hetkellä vuosittain vain tuhansia tutkinto-opiskelijoita EU/ETA-alueen ulkopuolelta. Markkinan kannalta 100 000 kansainvälistä opiskelijaa suomalaisiin yliopistoihin olisi saavutettava tavoite. Tämä vaatii, että opiskelijan kokonaisvaltainen asiakaskokemus hiotaan saumattomaksi aina mielenkiinnon heräämisestä valmistumiseen asti.
Yksi Suomen uusista avauksista
Pekka T. Saavalaisen ura on kulkenut koulutusalan, kansainvälisen järjestötyön ja konsultoinnin polkuja. Kun tehtävää tarjottiin, potentiaali ja missio herättivät kiinnostuksen, ja Saavalainen otti Finland Universityn vetovastuun vuoden 2016 alussa.
– Finland University tekee aidosti hyvää kaikille osapuolille – asiakkaille, kohdemaille ja omistajille. Koulutusvienti tulee näin merkittävästi vahvistamaan ja uudistamaan osakasyliopistojen toimintaa ja taloutta.
Kasvu näyttää terveeltä. Yritys on joka toimintavuotenaan tuplannut liikevaihtonsa, ja Saavalainen uskoo trendin jatkuvan.
Saavalainen käy itse säännöllisesti tutustumassa suomalaiskoulujen opetukseen. Hän seuraa oppimistilanteita, tiimityötä, ongelmanratkaisua, oppilaiden keskittymistä, itseilmaisua ja viestintää oppilaiden kesken ja opetushenkilökunnan välillä. Kokemuksia hän kuvaa huikeiksi.
– Se on kuin ihannemaailma! Ei ihme, että Suomen kouluissa vierailevat delegaatiot menevät kokemuksesta aivan sekaisin. Uskon, että käsissämme on yksi Suomen uusista avauksista. Jos osa hankkeista, joista parhaillaan neuvottelemme, toteutuu, tiedossa on töitä suomalaiselle opetussektorille vuosikymmeniksi.
Peli vie ulos luokasta
Suomalaista koulutusta vievät maailmalle myös lukuisat startupit, joista moni yhdistää pedagogiikkaa ja teknologiaa. Yksi maailmalle ponnistaneista digistartupeista on seppo, selainpohjainen alusta, jolla kuka tahansa voi luoda oppimispelejä.
Neljässä vuodessa seppo-pelejä on luonut lähes 6 000 opettajaa ja niitä on pelannut noin 100 000 oppilasta yli 20 maassa. Tavoite on selvä: saavuttaa paikka maailman tunnetuimpana alustana peleille, joissa oppiminen viedään luokan ulkopuolelle.
– Opetuksen digitalisoituessa tarjoamme opettajille toimivan ja hauskan tavan hyödyntää teknologiaa oppimisessa. Koulun piha, museo tai mikä tahansa ympäristö muuttuu pelin avulla innostavaksi kokemukseksi, toimitusjohtaja Riku Alkio kertoo.
Pelejä pelataan tiimissä. Opettaja ohjaa peliä reaaliajassa, ja oppilaat lähettävät tehtävät paikan päältä vaikkapa tekstinä, kuvina tai videoina. Alusta toimii yhtä lailla eri kulttuureissa. Pisimmälle seppo on ehtinyt Arabiemiraateissa ja Qatarissa, ja toimintaa käynnistetään myös Hollannissa, Brasiliassa ja Hong Kongissa.
– Yksi merkittävimmistä referensseistämme on maailman suurin yksityiskouluketju GEMS Education, jonka kanssa teimme yhteistyösopimuksen viime vuoden lopulla, Alkio kertoo.
– Kotimaassa olemme innoissamme Opetushallituksen Ihan pihalla! -hankkeesta, jossa koululaiset syöttävät maastosta ympäristöhavaintonsa seppoa hyödyntäen Suomen ympäristökeskuksen tietokantoihin.
Alkio on iloinen viime vuosien positiivisesta vireestä koulutusalan startupien kesken. Myös viime vuonna aloittanut koulutusalan yrityskiihdyttämö xEdu on tehnyt hyvää työtä ekosysteemin eteen.
– Yhteistyö ja resurssien yhdistäminen on tärkeää, sillä koulutusalalla alkuvaiheen rahoitus on tiukassa.