Finncham: onnistuneita loikkia kansainvälisyyteen

Keskuskauppakamarin kehittämä uusi globaali Finncham-verkosto kokoaa sata eri puolilla maailmaa toimivaa kauppakamaria, -yhdistystä ja -kiltaa yhteen.

Kuten monet ulkomailla toimineet suomalaiset tietävät, kauppayhdistyksien rakenteessa, tehtävissä, resursseissa ja palveluissa on eroja. Nyt kauppayhdistykset nostetaan ensimmäistä kertaa samalle viivalle.

Tällaisten verkosto- ja asiantuntijapalvelujen tarve kasvaa, kun haetaan lisää kansainvälistymistä ja yhteistyötä erityisesti nousevilla markkinoilla.

Tavoitteena on muun muassa yhtenäinen brändi ja Suomi-kuva, liiketoimintakontaktien luominen Suomen ja kohdemaiden välille sekä koordinoidut palvelut, joilla yrityksiä autetaan navigoimaan kansainvälisillä vesillä. Pienelle maalle on tärkeää saada mobilisoitua kaikki resurssit. Verkoston avulla pyritään myös houkuttelemaan asiantuntijoita Suomeen.

Ilo irti uudesta brändistä

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä korostaa, että olemassa olevia rakenteita tehostetaan, eikä uusia luoda.

– Eri puolilla maailmaa olevat suomalaiset kauppayhdistykset saavat katto-organisaation, globaalin brändin ja määrättyjä keskitettyjä palveluja. Samalla kauppayhdistyksissä oleva tietotaito ja verkostoituminen tulevat kaikkien saataville.

Joku voi kysyä, että miksi juuri nyt. Viennistä ja kansainvälistymisestä riippuvainen Suomi tarvitsee entistä tiiviimpää yhteistyötä kentällä. Nyt luotava verkosto voi parhaiden käytäntöjen ja jaetun kokemuksen avulla luoda lisäarvoa.

Accrassa toimivan Länsi-Afrikan kauppakamarin johtajan Tuuli Saarelan mukaan business-yhdistysten toimintamalleja voidaan ensimmäistä kertaa levittää maasta toiseen. Samalla ­institutionaalinen muisti tulee laajempaan käyttöön.

Ovia avataan pk-yrityksille

Shanghain kauppakamarin Oskar Hellingin mukaan Finnchamin ansiosta järjestöjen ei enää tarvitse toimia tyhjiössä, ja epävirallinen organisaatiorakenne saa vihdoin tunnustuksen. Hän toivoo, että uusi järjestelmä rohkaisisi Suomea kansainvälistymään.

– Suomalaiset yritykset ovat perinteisesti olleet suhteellisen hitaita liikkeelle lähdössä, ja usein on jääty puolitiehen. Liian helposti annetaan kansainvälisen bisnes muille, alihankkijoille tai agenteille.

Finnchamin Helsingissä 5. syyskuuta lanseerannut Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb korosti pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymisen tukemista. Suomessa pk-yritysten osuus viennistä on pienempi kuin monissa verrokkimaissa.

Miten voisin hyödyntää palveluja?

Palataan vielä hetkeksi kentälle. Mikä on kauppayhdistysten lisäarvo verrattuna esimerkiksi lähetystöön tai vientikeskukseen?

Kansainvälisen kauppakamarin maajohtaja Timo Vuori ja Helling korostavat kertyvää osaamista ja pysyvyyttä paikallisissa verkostoissa. Kun väki lähetystössä tai vientikeskuksessa vaihtuu, tarjoaa kauppakamari selkänojaa pysyvien kontaktiensa ja paikallistuntemuksensa avulla. Monet Suomen suurlähetystöt näkevät kauppayhdistykset keskeisenä kanavana paikalliseen elinkeinoelämään.

Vielä jokin aika sitten kauppayhdistykset olivat enemmän seurustelukerhoja, mutta nyt on nähtävissä tietynlainen renessanssi. Tästä olivat yhtä mieltä niin Risto Laanti Australian kauppakamarista kuin Alankomaissa toimivan killan edustajat, jotka osallistuivat syyskuussa järjestettyyn Keskuskauppakamarin tilaisuuteen.

Lisätietoja: www.finncham.fi