Kehitysrahoittaja Finnfundin ekonomisti Minna Kuusisto kehottaa yrityksiä päivittämään riskikäsityksiään ja lähtemään rohkeasti kehittyviin maihin.

Ekonomistin tehtävä Finnfundissa on uusi, aloitit tammikuun alussa. Mikä on toimenkuvasi ja miksi hait tehtävää?

Tehtäväni on seurata kohdemaiden ja -yritysten taloudellisia ja poliittisia riskejä osana hankevalmistelua ja salkunhallintaa. Lisäksi tuotan investointitoimintaan ennakoivaa tietoa siitä, missä maissa ja markkinoilla kannattaa olla mukana. 

Kohdemaita ja sektoreita on toki seurattu aikaisemminkin, mutta nyt sitä haluttiin tehdä entistä systemaattisemmin. Sijoitusten kannattavuutta, vastuullisuutta ja kehitysvaikutuksia arvioivat asiantuntijatiimimme käyvät lisäksi paikan päällä, joten investointipäätökset harkitaan hyvin tarkkaan. 

Paikka kiinnosti minua erityisesti siksi, että Finnfund on Suomen kontekstissa ainutlaatuinen toimija, jolla on 40 vuoden kokemus vaikuttavuussijoittamisesta kehitysmaissa. Tehtävä on myös haastava, sillä kohdemaita on paljon, eikä kaikissa maissa ole esimerkiksi luotettavaa tilastointia. EU:n uudistuva kehitysrahoitusarkkitehtuuri ja vaikuttavuussijoittamismarkkinan kasvu tuovat työhön oman kiinnostavan lisänsä.

Sinulla on runsaasti kenttäkokemusta esimerkiksi Afrikasta. Mitä olet oppinut näistä toimintaympäristöistä?

Logiikka on hyvin erilainen. Ei voi sanoa, etteivätkö asiat toimisi, vaan että ne toimivat eri tavalla. Olisi suotavaa, että päivittäisimme käsityksemme kehittyvistä maista tälle vuosikymmenelle. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen seuraukset ovat näissä maissa monesti arkipäivää, ja uuteen tilanteeseen kaivataan konkreettisia ratkaisuja. Näitä voisivat tarjota vaikkapa suomalaiset yritykset. 

Nuori, koulutettu ja urbaani väestö on myös hyvin ajan hengessä kiinni. Esimerkiksi mobiiliteknologiaa käytetään arjessa usein jopa enemmän kuin Euroopassa. 

Ylipäätään maiden kasvava väestö ja yhä useamman nousu keskiluokkaan tarjoaa valtavasti bisnespotentiaalia. Finnfund vaatii, että rahoitettavat hankkeet ovat vastuullisia, vaikuttavia ja kannattavia. Miten tämä varmistetaan?

Finnfund on tehnyt vaikuttavuusinvestointeja jo paljon ennen kuin termi edes keksittiin. Vaikuttavuussijoittamisen tarkoituksena on tuottaa taloudellisen tuoton lisäksi positiivisia ja mitattavia vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Tavoiteltavat vaikutukset voivat liittyä esimerkiksi uusien työpaikkojen luomiseen tai ilmastonmuutoksen hillintään. 

Jokaisen hankkeen vastuullisuus, vaikuttavuus ja kannattavuus varmistetaan huolellisen ennakko­valmistelun ja kentällä tapahtuvan havainnoinnin ja mittaamisen avulla. Arviointi jatkuu hankkeen koko elinkaaren ajan.

Antaisitko esimerkin onnistuneesta vaikuttavuusinvestoinnista?

Väli-Amerikan El Salvadorissa käynnissä oleva kymmenen aurinkovoimalan rakentamishanke on pystynyt tarjoamaan nuorille työpaikkoja, mikä on paras tapa ehkäistä jengiytymistä ja jengien vaikutusvallan kasvua. Lisäksi voimalakokonaisuus vähentää hiilidioksidipäästöjä jopa 175 000 tonnia vuodessa.

Etiopialainen EthioChicken-hanke on luonut runsaasti työpaikkoja myös naisille ja parantanut alueellista ruokaturvaa erittäin köyhässä maassa. Kananpojat myydään paikallisille kasvattajille ja lopulta takapihoille. Hankkeen koko arvoketjun on laskettu vaikuttavan positiivisesti noin 1,3 miljoonaan etiopialaiseen kotitalouteen. 

Mikä on yksityisten yritysten rooli kehittyvien maiden suurien haasteiden ratkaisussa?

Se on ratkaiseva; yrityksiä tarvitaan ehdottomasti. Vaikka meillä on kehityspoliittinen mandaatti emmekä suoraan edistä suomalaista vientiä, voimme luoda yhteyksiä suomalaisten yritysten ja kohdemaidemme yritysten välille. 

Hankkeidemme joukossa on useita sellaisia, joissa suomalainen yritys on valikoitunut esimerkiksi teknologiatoimittajaksi. 

Kehottaisin yrityksiä luomaan yhteyksiä erityisesti kehittyvien maiden koulutettuihin nuoriin, sillä heillä on osaamista ja toimintaympäristön tuntemusta. Näissä maissa on vielä paljon tyydyttämättömiä tarpeita. Lisäksi käsitystä kehittyvien maiden riskeistä tulisi päivittää. Riskit koetaan usein suuremmiksi kuin mitä ne todellisuudessa ovat. Yrityksillä pitäisi olla rohkeutta hakea kasvua, ja junaan pitäisi uskaltaa hypätä nyt, ennen kuin se porhaltaa ohi.

Finnfund 

Finnfund tarjoaa kehittyvien ja alhaisen tulotason maiden yrityksille riskirahoitusta, pitkäaikaisia investointilainoja, välirahoitusta sekä investointiosaamista. Suomen valtio omistaa Finnfundista lähes 95 prosenttia.

Sijoitustoiminnan päätoimialoja ovat puhdas energiantuotanto, kestävä maa- ja metsätalous sekä rahoituspalvelut. Lisäksi sukupuolten välinen tasa-arvo ja ilmastotoimet painottuvat.

Finnfund tekee vuosittain noin 20–30 uutta investointia yhteensä noin 200–250 miljoonalla eurolla. Yli kaksi kolmasosaa investoinneista kohdistuu Afrikkaan ja Aasiaan.

Minna Kalajoki

Finnfund

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Sami Laakso</span></span>23.09.2020

Luetuimmat