Maailman humanitaarisessa pääkaupungissa Genevessä järjestetään vuosittain alan suurin verkostoitumistapahtuma Humanitarian Networks and Partnerships Weeks, joka ajatuksena on tuoda yhteen erilaisia toimijoita ja löytää uusia innovaatioita. Humanitaariseen kriisiliiketoimintaan toivotaan suurempaa panosta myös suomalaisilta yrityksiltä.

Humanitaarisella sektorilla on havahduttu viime vuosina tarkastelemaan kriisejä aiempaa moniulotteisemin. Esimerkiksi ilmastonlämpenemisen seuraukset aiheuttavat pakolaisuutta, ja aseelliset konfliktit pitkittyvät, mikäli niiden juurisyitä ei ratkota.

Hädän keskellä olevien ihmisten auttamiseen pyritään varautumaan aiempaa ennakoivammin ja vahinkoja minimoiden. Tehokkaat ja kestävät ratkaisut edellyttävät läheistä yhteistyötä esimerkiksi kehityssektorin ja rauhanvälityksen osaajien välillä.

Tehokkaat verkostot ovat humanitaarisella sektorilla voimavara. Kriisien etulinjassa toimivat kansalaisjärjestöt tai tiettyihin ratkaisuihin erikoistuneet yritykset pystyvät vastaamaan alan haasteisiin jopa nopeammin ja joustavammin, kuin perinteiset humanitaariset järjestöt tai kansalliset toimijat.

Yrityksiä kannustetaan osallistumaan alan haasteiden ratkaisemiseen ja lisäarvoa tuottavien innovaatioiden luomiseen esimerkiksi YK:n rahoituksen turvin. Humanitaarinen kriisiliiketoiminta on markkina, jolle toivotaan suurempaa panosta myös suomalaisilta yrityksiltä.

Hyötyä avunsaajille ja yrityksille

Vuoden 2022 Humanitarian Networks and Partnerships Weeks –tapahtumaan osallistui myös suomalaisista toimijoista koostuva Disaster.fi –verkosto.

Yksi Suomen delegaatioon kuuluvista yrityksistä on tietokoneohjelmoinnin ammattilainen Molnix, joka on kehittänyt humanitaaristen järjestöjen tarpeisiin räätälöityjä pilvipalveluita.

Yrityksen toimitusjohtaja Johan Ehnberg näkee omalla kohdallaan liiketoiminnan olevan optimaalisin tapa edistää parempaa maailmaa.

 – Kestävät liikeratkaisut hyödyttävät humanitaarisen avun saajien lisäksi myös yrityksiä.

HNPW-tapahtumaan Molnix on osallistunut jo neljä kertaa, sillä tapahtuma tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden verkostoitua järjestöjen toiminnan sisällöstä vastaavien henkilöiden kanssa ja ymmärtää syvemmin alan tarpeita järjestöjen näkökulmasta.

Kannattaa verkostoitua

Myös Business Finlandin Marjukka Holopainen-Rainio kannustaa yrityksiä verkostoitumaan, mikäli humanitaarinen kriisiliiketoiminta kiinnostaa.

Holopainen-Rainio työskentelee ulkoministeriön ja Business Finlandin yhteisellä kumppanuusalustalla, Developing Markets Platformissa (DevPlat). Yksi DevPlatin palveluista on keskittynyt tarjoamaan yrityksille tukea ja neuvoja YK-järjestöjen lähestymiseen.

– HNPW-tapahtumassa Business Finland selvittää alan laajoja näkymiä ja tulevaisuuden suuntia, jotta useampi suomalaisyritys olisi tietoinen kriisiliiketoiminnan mahdollisuuksista. Hyödyntämätöntä potentiaalia on esimerkiksi suomalaisella teknologia-, jäte- ja vesiosaamisella, Holopainen-Rainio vihjaa.

Lisäksi alan suomalaistoimijat tukevat toisiaan koordinoimalla järjestöihin tehtäviä yhteydenottoja.

Tarvitaan aktiivisuutta ja pitkäjänteisyyttä

Humanitaarisessa kriisiliiketoiminnassa onkin omat haastavat erikoispiirteensä, jotka alalle pyrkivien yritysten tulisi ottaa huomioon. YK:n hankinnoista kiinnostuneille yrityksille on siis saatavilla tukea, mutta paljon on yrityksen omasta aktiivisuudesta kiinni, miten se etenee alalla.

Molnixin Ehnbergin mukaan isojen järjestöjen kanssa käytävät neuvottelut vievät aikaa ja budjetit ovat sidottuja rajattuihin ajanjaksoihin. Tämä vaatii pitkäjänteisyyttä.

– Usein YK-järjestöt edellyttävät yrityksiltä myös näyttöä onnistuneista valtion rahoittamista projekteista. Sitoutumista kumppanuuteen tarvitaan monelta osapuolelta.

Valttina suomalainen osaaminen

Humanitaariset järjestöt tuntevat suomalaiset pitkäjänteisinä yhteistyökumppaneina, joilta löytyy myös käytännönläheistä ammattitaitoa. HNPW-tapahtumassa on mukana koulutusalan edustajia selvittämässä alan viimeisimpiä osaamistarpeita.

Paikallisten kyvykkyyksien tukeminen on Pelastusopiston kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijan Mikael Mattilan mielestä yksi humanitaarisen alan tulevaisuuden painopisteistä.

– Pelastusopiston koordinoima  kansainvälinen apu on nimenomaan valtion toisella antamaa vastikkeetonta apua. Asiantuntijuuden lisäksi Suomi pystyy tukemaan paikallisyhteisöjä materiaalisilla resursseilla, kuten toimittamalla pelastustelttoja, hän kertoo.

Mattila kiteyttää, että alan tarpeet muuttuvat nopeasti.

– Meidän on kyettävä ennakoimaan muutokset, vaalittava toimivia innovaatioita ja pidettävä yllä kyvykkyyttä.

Koulutus houkuttelee

Suomalainen koulutus houkuttelee myös kriisien kohteeksi joutuneita maita. Valtiot haluavat sijoittaa suomalaiseen koulutukseen lähettämällä opiskelijoita suomalaisiin kouluihin, jotta valmius toimia paikallisesti kasvaisi.

Hoitotyön opettajana Tampereen Ammattikorkeakoulussa työskentelevä Johanna Kangaspunta näkeekin suomalaisen koulutuksen roolin tärkeänä ratkaisuna humanitaariselle alalle.

– Kun kestävän kehityksen tavoitteet ja monialainen yhteistyö ovat kokonaisvaltaisesti osana koulutusta, osaavat tulevaisuuden hoitajat työskennellä näitä päämääriä kohden työelämässä valmistuttuaan.

Kangaspunta painottaa, että ihmisiä yhdistävien asioiden eteen kannattaa työskennellä.

– Kun päämäärät ovat yhteiset, tarjoaa yhteistyö suuren mahdollisuuden. Kriisiliiketoiminta on onnistuessaan win-win tilanne kaikille osapuolille.

Kirjoittaja toimi harjoittelijana keväällä 2022 Suomen pysyvässä edustustossa Genevessä.

Mira Kotamäki

Mira Kotamäki

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Sami Laakso</span></span>26.09.2022

Luetuimmat