Kauppasopimukset tuovat kilpailuetua vientiyrityksille, mutta niiden hyödyntämisessä on vielä parannettavaa. 

Euroopan unionilla on 46 kauppa­sopimusta, jotka koskevat 78 maata. Kartasta löytyy kuitenkin vielä isoja valkoisia alueita, kun unionilla ei ole kauppasopimusta esimerkiksi Yhdysvaltojen, Australian, Intian eikä Brasilian kanssa. 

Silti voimassa olevat sopimukset kattavat merkittävän siivun Suomen ulkomaankaupasta. Vuonna 2021 tavaraviennin arvo kauppasopimusmaihin oli 13 miljardia euroa ja tuonnin arvo oli 9,2 miljardia euroa.  

13 miljardia euroa yritysten vientituloja on iso potti. Keskuskauppakamarin kansainvälisen kaupan asiantuntija Hannele Visuri sanoo, että summa voisi olla vielä suurempikin, jos yritykset hyödyntäisivät sopimuksia tehokkaammin. 

Samaan suuntaan viittaa myös valtioneuvoston tutkimus vuodelta 2019. Sen mukaan suomalaiset yritykset hyödyntävät kauppasopimuksia EU-keskiarvoa vähemmän. 

Yksittäisistä kauppasopimuksista merkittävimpiin lukeutuu Brexitin jälkirytinöissä aikaansaatu sopimus Iso-Britannian kanssa, mutta on niitä muitakin. 

– Myös Sveitsin, Turkin, Japanin, Norjan ja Kanadan solmitut kauppasopimukset ovat niitä, joita EU-tasolla eniten hyödynnetään. Lisäksi esimerkiksi Etelä-Korean sopimuksella on erityistä merkitystä laitteiden vientiin, Hannele Visuri listaa. 

Kilpailukykyyn lisävaihde 

Selkein kauppasopimusten tuoma etu on tullien aleneminen. Esimerkiksi Japanin kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti puutuotteiden vientitullit laskevat nollaan siirtymäajan jälkeen, mikä parantaa suomalaisten vientituotteiden kilpailukykyä. Tuontitullien alennus voi puolestaan näkyä ulkomailta tuotavien tuotteiden halventumisena Suomessa.  

Visuri muistuttaa, että yrityksiltä edellytetään aktiivisuutta. Hän kannustaa ennakoimaan, miten kauppasopimukset vaikuttavat oman tuotteen osalta, mikä merkitys muutoksella on markkinatilanteeseen ja avaako sopimus jopa uusia markkinoita.  

– Tiukassa kilpailutilanteessa tulli­alennuksen ansiosta voi olla mahdollista tehdä aiempaa kilpailukykyisempi tarjous tai, jos markkinatilanne sen sallii, omaa osuutta voi kasvattaa, hän havainnollistaa. 

Yksi syy, miksi yritykset eivät hyödynnä kauppasopimuksia täysimääräisesti, voi liittyä hankalaksi koettuihin alkuperäsääntöihin. Niillä määritellään mitä tuotteita sovitut tullialennukset koskevat. Esimerkiksi Suomessa merkittävältä osin kaukomailta tuoduista komponenteista koottua laitetta ei välttämättä luokitella tullialennukseen oikeutetuksi EU-tuotteeksi.  

Alkuperäsäännöt vaihtelevat kauppasopimuksittain, ja yrityksen kannattaa huomioida ne jo hankintaketjuja rakentaessaan. 

– EU-tasolla on tunnistettu, että tämä on aikamoinen suo. Siksi EU:n Access2Markets-palveluun on tuotu yrityksiä helpottava työkalu. Myös Kauppakamari opastaa yrityksiä ja olemme julkaisseet Kauppasopimusoppaan. Lisäksi kannattaa hyödyntää Tullin yrityspalvelua, Visuri opastaa. 

Esteiden raivausta 

Tullien alenemisen lisäksi kauppasopimukset tuovat muitakin etuja, kun niillä poistetaan lupiin, lisensseihin, testaukseen ja sertifiointeihin liittyviä viennin esteitä. Sopimukset avaavat yrityksille myös pääsyn sopijapuolten julkisten hankintojen kilpailutuksiin ja sujuvoittavat työvoiman liikkuvuutta.  

Hannele Visuri muistuttaa myös kauppasopimusten vakauttavan kauppasuhteita ja yritysten toimintaympäristöä. 

– Kun sopijaosapuolet ovat sitoutuneet esimerkiksi tullitariffien laskemiseen, se tekee toimintaympäristöstä ennustettavan. Sillä on iso merkitys varsinkin tällaisessa geopoliittisessa tilanteessa.  

Sami Laakso

Jukka Koskinen

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Pekka Numminen</span></span>25.03.2024

Luetuimmat