Hyvää energiaa Suomesta

Vuosituhannen vaihteessa Mika Anttonen oli työskennellyt yli 10 vuotta kansainvälisen öljy­tradingin parissa, myynyt ja ostanut öljyä ympäri maailmaa.

– Kun aloitin aamulla Singaporesta ja päätin illalla Houstoniin, väliin ei jäänyt montaa vapaata tuntia, St1 Oy:n perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Anttonen muistelee.

– Siinä vaiheessa rupesin miettimään, mitä oikeastaan haluaisin tehdä isona ja mitä merkitystä työlläni oli. Voisiko siinä kenties olla elementti, jolla olisi yhteiskunnallista merkitystä ja joka joiltain osin ratkaisisi ympärillä näkyviä ongelmia?

Samoihin aikoihin Anttoselle tarjoutui mahdollisuus tehdä työtään yrittäjäpohjalta ja St1 syntyi. Yrityksen toiminta lähti liikkeelle nimenomaan kansainvälisen öljykaupan osaamisesta. St1 toi polttoaineita Suomeen ja myi niitä jälleenmyyjille, koska omaa jakeluverkostoa ei tuolloin ollut.

– Fossiilisten polttoaineiden parissa työskenteleville ilmastonmuutos on keskeinen tekijä, joka näkyy arjessa päivittäin. Mietimme, miten pystyisimme kulkemaan polkua fossiilisista polttoaineista uusiutuvan energian suuntaan. Miten kaltaisemme pieni firma voisi kantaa oman kortensa kekoon, Anttonen kertoo.

Siitä se lähti. Nykyisin St1 ratkoo globaaleja energiahaasteita suomalaisella uusiutuvan energian osaamisella. Yritys kuuluu niihin energiayhtiöihin, jotka voivat tehdä energia-alasta yhä vahvemman vientivaltin Suomeen. Cleantech-alalle on laajemminkin ladattu Suomessa odotuksia. Alasta toivotaan Suomen teollisen kasvun uutta kärkeä, ja hallitus visioi Suomen olevan vuonna 2020 cleantech-liiketoiminnan globaali supervalta. Kotimaisten cleantech-yritysten liikevaihto halutaan kasvattaa 50 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä. Samalla on tarkoitus nostaa bio­talouden tuotos 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä. Cleantech on myös Team Finlandin vienninedistämisen kärkiteema.

Viinalla jatkettua polttoainetta

Tällä hetkellä St1 kierrättää elintarviketeollisuuden – kuten leipomoiden, meijereiden ja panimoiden – jätteitä etanoliksi, jota sekoitetaan bensan ja dieselin sekaan. Jopa 85 prosenttia fossiilisista polttoaineista pystytään korvaamaan uusiutuvalla energialla. Käynnistymässä on myös kotitalouksien erillis­kerättyjen biojätteiden sekä metsäteollisuuden sivutuotteena syntyvän sahanpurun prosessoiminen etanoliksi. Sahanpuruun perustuvassa tuotannossa piilee merkittävää vientipotentiaalia.

Yhtiön tavoitteet vuoteen 2020 mennessä ovat kovat. Jäte-, tähde- ja ­selluloosapohjaisen etanolin tuotantotavoite on jopa 300 miljoonaa litraa. St1:n etanolitehtaiden viennin ja liitännäis­palvelujen myynnin liikevaihdon tavoite on 500 miljoonaa euroa.

Etanolitehtaiden ja liitännäispalveluiden vientiponnistelut ovat käynnissä ja sopimusneuvottelut etenevät. Anttosen mukaan parhaat ja houkuttelevimmat vientimarkkinat St1:lle ovat EU-alueella ja Yhdysvalloissa, koska jätteiden käsittelyä on säädelty.

– Keski-Euroopasta löytyy useita potentiaalisia asiakkaita, hän sanoo.

Lisäksi St1 tuottaa sähköä tuulivoimalla.

– Strategiamme on siirtää viisaria vähän kerrallaan fossiilisesta tuontienergiasta kotimaiseen uusiutuvaan energiaan, Anttonen kuvailee.

Hän myös muistuttaa, että perinteinen öljybisnes on kuitenkin edelleen St1:n kivijalka.

– Kannattava jakelutoiminta antaa meille pelimerkit uusiutuviin energiamuotoihin perustuvien ratkaisujen kehittämiseen, Anttonen sanoo.

Päästöjen rajoitus ei riitä

Anttonen ei usko, että ainoastaan päästöjä rajoittamalla saadaan aikaan riittäviä tuloksia ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä.

– Maailman väestö ja elintaso kasvavat huimaa vauhtia. Tarvittavan energian määrä lisääntyy merkittävästi ja sen hinta nousee. Kehittyvät taloudet eivät pysty sitoutumaan ajatteluun päästöjen rajoittamisesta, hän sanoo.

Anttosen mukaan päästökauppa on sivistynyt tapa olla tekemättä mitään.

– Hyvin kallis ja tehoton ratkaisu, jolla öljyn käyttö ei ainakaan lopu.

Sen sijaan Anttonen uskoo kehitystyöhön.

– Meidän täytyy kehittää uusia, uusiutuviin energialähteisiin perustuvia teknologioita ja tapoja käyttää energiaa, jotka haastavat vanhat ratkaisut ja pystyvät kilpailemaan myös hinnalla.

Anttonen tähdentää, että olennaista on myös sääntely, jolla fossiilisten polttoaineiden käyttäjille luodaan pakkoja tuoda markkinoille uusiutuvaa energiaa. Markkinat ratkaisevat, mitkä energiamuodot lopulta voittavat. Tie fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen uusiutuvilla energiamuodoilla on pitkä mutta Anttosen mukaan täysin realistinen. Tulevaisuuden energiapaletin hän näkee hyvin erilaisena.

– Hajautetut ratkaisut, joissa hyödynnetään paikallisen luonnon olosuhteita ja erityispiirteitä lisääntyvät. Aurinko-, vesi- ja tuulienergian käyttö kasvaa, samoin vielä tuntemattomien energiamuotojen hyödyntäminen.

Sääntely tukee pääsyä markkinoille

St1 ei suinkaan ole maailman ainoa toimija, joka on oivaltanut uusiutuvien energialäh­teiden potentiaalin liiketoiminnassaan.

– Jätteiden hyödyntämiseen tähtääviä liike­ideoita on maailmalla ilahduttavan paljon, mutta vain vähän niitä, jotka hyödyntävät jätteitä liikenteen polttoaineeksi. Jätteiden prosessoiminen on vielä melko kallista ja vaatii polttoaineen jakelijan mukana oloa, jotta tuotteet saadaan tehokkaasti markkinoille.

Ongelmia uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottoon muodostavat myös yritysten sisäiset velvoitteet.

– Listatun yhtiön tulee tuottaa osinkoja osakkailleen, kun taas omistajayrittäjät voivat kestää sen, ettei osinkoja tule moneen vuoteen, jos päätetään satsata uuden toiminnan kehittämiseen.

Anttosen mukaan Suomessa on maailman tiukin liikennepolttoaineita koskeva sääntely, joka velvoittaa jakeluyhtiöitä käyttämään polttoaineissaan tietyn, kasvavan prosenttiosuuden uusiutuvaa energiaa. Ne yhtiöt, jotka haluavat toimia alalla, joutuvat kehittämään uusia ratkaisuja tai ostamaan osaamista toisilta yrityksiltä.

– Panostamme biopolttoaineisiin liittyvään osaamiseen, luomme globaalia kysyntää ja pyrimme maailman parhaiksi omassa pienessä nichessämme. Uskon ja toivon, että tästä osaamisesta tulee myös merkittäviä vientituloja Suomelle vuoteen 2020 mennessä, Anttonen sanoo.

Uudet avaukset kilpailukyvyn ytimessä

Anttonen näkee suurena kysymyksenä sen, miten suomalaisyritykset saadaan luomaan globaalisti kiinnostavia tuotteita ja palveluja.

– Toimintaympäristö on muuttunut, mutta uusien tuotteiden kehittäminen on jäänyt Suomessa lapsipuolen asemaan, Anttonen pohtii ja kehottaa yritysjohtajia katsomaan peiliin.

– Se, että emme ole pysyneet mukana muutoksen vauhdissa ei suinkaan ole yhteis­kunnan vika.

Pessimismiin Anttonen ei kuitenkaan näe mitään syytä.