Hyviä ja huonoja uutisia taloudesta
Elinkeinoministeri Sakari Puiston mukaan ulkomailla nähdään enemmän valonpilkahduksia Suomen taloudessa kuin negatiivisuuteen taipuvaisessa kotimaassa.
Taloudesta on tullut syksyn mittaan hyvin erilaisia uutisia. Erityisesti jäänmurtajatilaus Yhdysvalloista on tuonut valoa, mutta monilla aloilla, kuten metsäteollisuudessa, ilmoitukset vaikeuksista ja irtisanomisista ovat synkentäneet tunnelmaa.
Negatiivisuus on ottanut vallan ja kuluttajien luottamus talouskehitykseen on heikko. Sen sanotaan syventävän taantumaa, kun tavarat ja palvelut eivät käy kaupaksi.
Talous on pitkälti psykologiaa, joten aloitetaan valonkajastuksista. Niiksi elinkeinoministeri Sakari Puisto listaa muun muassa tiedot yrityskauppojen piristymisestä sekä kasvun yritysten tilauskannoissa ja rahtikuljetuksissa.
Mutta se iso uutinen on ollut Yhdysvalloista tullut 11 jäänmurtajan tilaus. Niistä neljä on tarkoitus rakentaa kokonaan Suomessa, kaikkiaan puhutaan noin kuuden miljardin euron paketista.
– Jäänmurtajauutinen on valtavan positiivinen. Jälkeenpäin voi hyvinkin olla, että sen katsotaan olleen käännekohta, joka lähtee muuttamaan tätä mielenmaisemaa. Tilauksella on suuri arvo telakoille, mutta myös alihankkijoille ja erilaisille palveluille, Sakari Puisto sanoo ja luettelee ulkomuistista aiheeseen liittyviä lukuja.
Hän uskoo, että sopimus jäänmurtajista avaa latuja muille turvallisuuskriittisille kaupoille. Potentiaalisina hyötyjinä hän nostaa esiin kvanttiteknologian, 5G- ja 6G-teknologiat sekä myös elintarviketeollisuuden.
Yhteistyötä omien kanssa
Syksyn toinen iso uutinen olikin, kun maailman arvokkain yhtiö, puolijohteita valmistava Nvidia ilmoitti sijoittavansa Nokiaan miljardi dollaria. Yritysten syvempi kumppanuus vie Nokian tiiviimmin mukaan tekoälyliiketoimintaan.
Sakari Puisto sanoo, että maailmalla tiedetään Suomen pitkä perinne varautumisesta. Se on kovaa valuuttaa kiristyneessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa, kuten myös Nato-jäsenyys.
Maailmantilanne on näkynyt myös muissa siirroissa. Valtio sijoitti Valmet Automotiven Uudenkaupungin tehtaaseen ja kiinalaiset ostettiin pois omistajien joukosta. Pian tehdas ilmoittikin Patrian kanssa solmimasta aiesopimuksesta panssaroitujen ajoneuvojen valmistamisesta.
Onko valtiolta tulossa lisää sijoituksia? Mediatietojen mukaan myös Meyerin Turun telakka etsii ostajaa vähemmistöosuudelle. Kun Puistolta kysyy millaisia ajatuksia tämä herättää työ- ja elinkeinoministeriössä, hän ennalta arvattavasti vain hymähtää, ettei voi kommentoida asiaa.
Kauempaa nähdään valoa
Mutta ei taloudesta kuulu pelkkää hyvää. Silti Puiston mielestä Suomessa velloo turhan negatiivinen mieliala. Hän kertoo vierailustaan Ruotsiin.
– Suomi on siellä jopa muodissa ja siellä on into ja kiinnostus meihin monissa talouden ja elinkeinopolitiikan asioissa.
Saman hän havaitsi syksyllä Yhdysvalloissa tavatessaan ison joukon ministeriöiden, yritysten ja median edustajia.
– Järjettömän positiivista. Erityisesti teknologiapuolesta on paljon kiinnostusta.
Silti kotimaassa uutisointi irtisanomisista ja vaikeasta työllisyystilanteesta on ollut sarjatulella. Pitääkö luottaa luovan tuhon tervehdyttävään vaikutukseen vai tukea horjuvia aloja?
Puisto muistuttaa kuinka laivanrakennus on esimerkki alasta, jolla on aiemmin ollut suuria vaikeuksia, mutta nyt iskukykyisillä telakoilla on tilauksia vuosiksi eteenpäin.
– Tällä hetkellä vaikeuksia on monilla perinteisillä aloilla, joilla kuitenkin on tulevaisuudessa näköpiirissä kysyntää, Puisto sanoo.
Hän painottaa uudistumista ja jalostusarvon parantamista sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan merkityksestä. Puisto lisää, ettei kasvu ole aina kiinni uusista innovaatioista ja nostaa esiin rakennusteollisuudesta väestönsuojat. Niihin on maailmalla kasvava kiinnostus, tähän hän on itse törmännyt muun muassa Japanissa.
Terävä kärki leveämmäksi
Uusista kasvualoista Puisto mainitsee kvantti- ja avaruusteknologiat. Näitä hän pitää henkilökohtaisestikin kiinnostavina.
– Olen vuonna 1999 nähnyt fysiikan luennolla paperilla kvanttitietokoneen. Se oli silloin puhdasta teoriaa, kenelläkään ei ollut käsitystä, miten sellainen rakennettaisiin. Nyt alan sekä kovan infran että softapuolen johtavia yrityksiä on Suomesta. Ne nousevat niminä esiin myös valtiovierailuilla.
Valtiolla on roolinsa, jotta menestys olisi yksittäisiä yrityksiä laajempaa.
– Meidän pitää saada teräviä maailmanluokan kärkiä leveämmiksi. Kyse ei ole pelkästään yksittäisistä yrityksistä vaan niiden ympärillä olevista ekosysteemeistä. Niitä pitää vahvistaa myös koulutuksella sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikan keinoin, Puisto sanoo.
Hän nostaa esiin myös perinteisemmät alat, kuten metsäteollisuuden, ja niiden kyvyn kehittää uusia innovatiivisia tuotteita. Kärkiosaamista on myös monenlaisessa koneenrakentamisessa, jossa perinteisempään tuotantoon yhdistetään kehittynyttä teknologiaa ja älykkyyttä.
Tukiviidakkoa selkeämmäksi
Kasvua voi tulla myös puhtaaseen siirtymään liittyen. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan kaavailussa on yli 300 miljardin edestä investointeja. Jos niistä osakin toteutetaan, vaikutus on merkittävä.
Epäilyksiä on kuitenkin esitetty siitä, miten paljon esimerkiksi datakeskukset hyödyttäisivät Suomea. Jotta niitä saataisiin Suomeen, hallitus on vekslaillut sähköveron kiristyksen ja sitä kompensoivan tuen kanssa.
– Mitä enemmän Suomeen saadaan datatalouden älykkyyttä ja lisäarvoa esimerkiksi erilaisen tutkimus- ja kehitystoiminnan myötä sitä parempi, Puisto sanoo ja nostaa hyötypuolelle myös hukkalämmön hyödyntämisen.
Maiden välillä kilpailu investoinneista on kovaa ja valtiontukikilpailu on kiristynyt. Puiston mukaan valtiontukien maailma on epäselvä, Suomessakin tukea voi saada eri reittejä. Kun tukia tarkastellaan yksi kerrallaan, niihin löytyy yleensä joku järkiperuste – parempi tai huonompi.
– Kun operoidaan tässä finanssitalouden tilanteessa ja vaikeassa kilpailuympäristössä, sitä tarkemmin pitää tarkastella kriteerejä ja vaikuttavuutta. On tarkasteltava mikä on toimilla saavutettava lisäarvo. Niitä voidaan karsia, mistä ei saada parasta vaikuttavuutta, Puisto linjaa.
Hän painottaa, että tukien sijaan uusista investoinneista kilpaillaan pääsääntöisesti Suomen perinteisillä vahvuuksilla, kuten osaavalla työvoimalla, stabiililla yhteiskunnalla ja koko teollisella miljööllä.
Outo etiäinen
”Kymmenkunta vuotta sitten olimme suomalaisella delegaatiolla Yhdysvalloissa. Osallistujia oli monesta puolueesta ja mukana oli myös virkamiehiä ja taustaporukoita.
Matkustimme junassa Washington DC:stä New Yorkiin ja meillä tuli yhden matkakumppanin kanssa puheeksi yhteiset tutut. Keskustelimme sitten yhdestä molempien tuntemasta kaverista, jota en ollut nähnyt vuosikausiin.
Juna pysähtyi välipysäkillä ja kyytiin nousi ihmisiä. Yksi heistä oli tutun oloinen kaveri ja hämmästyneenä jo luulin, että kyseessä oli sama henkilö, josta olimme juuri puhuneet. Hän meni kuitenkin meidän ohi, vaikka seurueemme puhui suomea. No ei se ollutkaan hän, ajattelin.
Kohta tämä sama hahmo tuli takaisin ja tokaisi: Moi Sakari!
Ihmettelin, miten tämä näin meni. Vuosiin en ollut häntä nähnyt, eikä hän millään tavalla kuulunut delegaatioomme, eikä edes tiennyt, että olimme Yhdysvalloissa.
On tämä maailma aika pieni.”
Tampere, Englanti, Kiina, Aleksanterinkatu
Puisto vannoi ministerinvalansa kesäkuun puolivälissä. Hän on toiminut aiemmin samassa ministeriössä Jari Lindströmin erityisavustajana. Kahden ministeriön vastuut niskassaan Lindström joutui jäämään kiivaan työtahdin uuvuttamana sairauslomalle keväällä 2017.
Eikö pelottanut, kuinka raskaat työt olivat edessä?
– Kyllä minä tiesin mihin ryhdyn, Puisto kuittaa.
Asioiden substanssiin hän on perehtynyt myös eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtajana ja aiemmat kokemukset työ- ja opiskelu-uralta antavat kovaa pohjaa.
Cambridgen yliopistossa fysiikan alalta väitellyt Puisto sanoo kansainvälisen kokemuksen olevan niin olennainen osa persoonaansa, että hänen on mahdotonta edes kuvitella itseään ilman sitä.
– Opiskeluvaihe oli myös henkilökohtaisen kehityksen vaihetta, kun vietin Briteissä kuusi
vuotta. Anglosaksinen maailma ja ajattelu, korkeakouluyhteisö ja sen ympärillä näkynyt startup-toiminta muokkasi hyvin paljon ajatusmaailmaani, kuten myös oppiainesisällön ympärillä ollut kova tiede ja teknologia.
Tohtorin tutkinnon jälkeen Puisto halusi hakeutua Kiinaan, kun ymmärsi siellä tapahtuvan valtavasti. Tie vei töihin maan Piilaaksoksi kutsuttuun Shenzheniin.
– Hiffasin Kiinan nousun, kun olin siellä 2004–2006. Se oli valtavan hyödyllinen kokemus. Nyt nämä kysymykset ovat osana maailmanpolitiikkaa, innovaatiopolitiikkaa ja kauppapolitiikkaa.
Omiin kokemuksiinsa viitaten hän pitää huolestuttavana sitä, että suomalaisten firmojen maailmalla olevissa toimipisteissä ei ole aiempaa määrää suomalaisia johtajia.
– Siinä on riski, että menetämme suomalaista yritysjohtajuuden kokemusta ulkomailla. Menetämme näkemystä ja kokemusta siitä mitä maailmalla tapahtuu.
Huolensa hän esittää myös kunnianhimon tason hiipumisesta Suomessa, joka näkyy niin yrityselämässä, urheilussa kuin ihmiselämässä yleisemminkin.
Tuota hiipumista ei Puiston kohdalta voi havaita, kun hän jo nuorena tamperelaisena ylioppilaana päätti ilman esikuvia pyrkiä Cambridgeen ja kun nykyinen toimi on elinkeinoministeri.
Puisto myöntää ajatelleensa, että Tampereelta katsottuna Cambridgeen asetettu rima oli korkealla.
– Ensimmäisenä vuonna siellä tajusin, että olen aika kovassa paikassa, eikä pärjääminen ole mikään läpihuutojuttu. Tiesin, että jos jotenkin selviän jonkin aikaa, sitä helpommaksi se minulle tulee.
Ilmeisesti sekin kokemus valmisti tulevaan ja osoitti, että myös elinkeinoministerin kulmahuoneessa voi hyvinkin pärjätä?
– Joo, kyllä.
