Presidentti Donald Trumpin ilmoitus Yhdysvaltojen irtautumisesta Pariisin ilmastosopimuksesta ei merkitse sopimuksen romuttumista.

Yhdysvallat ilmoitti irtautuvansa Pariisin ilmastosopimuksesta, jolla lämpötilan nousu pyritään rajaamaan 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Ympäristöministeriön ympäristöneuvos Jarmo Muurman sanoo, ettei presidentti Trumpin näkyvästi tekemä päätös kuitenkaan heitä koko sopimusta romukoppaan.

– Muut maat ovat voimakkaasti sitoutuneet sopimukseen. Lisäksi Yhdysvalloissa osavaltiot, yritykset ja kansalaiset tekevät toimia ilmastopäästöjen vähentämiseksi, vaikka liittovaltio siitä irtautuisikin.

Muurman sanoo, että johtajuutta tarvitaan nyt muilta.

– EU:lla on tiettyä ilmastojohtajuutta.


Se on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään ja ilmasto- ja energiapaketissa on sovittu siihen vievistä toimista. Ne eivät kuitenkaan ole vielä riittäviä, jotta lämpeneminen saataisiin rajattua 1,5 asteeseen. Mutta kyllä muuallakin askelia oikeaan suuntaan on otettu.

Kehitystä eri suuntiin

Suurimmat kasvihuonekaasujen päästäjät ovat Kiina, USA, EU ja Intia. Kiinan päästöt ovat noin 13 100 miljardia, USA:n 6 400 miljardia, EU:n 4 500 miljardia ja Intian 3 300 miljardia hiilidioksidiekvivalenttitonnia.

Tilanne muuttuu eri näköiseksi, jos tarkastellaan päästöjä henkeä kohti. Eniten päästöjä aiheuttaa qatarilainen, yli 40 tonnia vuodessa, ja myös muita arabimaita on listan kärjessä. Suomalaisen keskimääräiset päästöt ovat noin 10 tonnia, kun intialaisen jää alle viidesosaan siitä.

Maailman kokonaispäästöt ovat olleet edelleen kasvussa. Kiinassa päästöt kasvoivat vuoteen 2014 asti, minkä jälkeen tilanne tasaantui ainakin osittain talouskasvun hidastumisen johdosta. Intiassa päästöt ovat koko 2000-luvun kasvaneet, eikä tilanteessa ole vielä havaittu muutosta. Sen sijaan EU:ssa päästöjä on saatu pienennettyä, vaikka samanaikaisesti talous on kasvanut. Sama kehitys on ollut myös Suomessa.

– Isoa käännettä globaalilla tasolla ei ole tapahtunut. Nykytrendi on viemässä meitä 3–6 asteen keskilämpötilan nousulla, ellei Pariisin sopimuksesta pidetä kiinni ja maat toteuta annettuja lupauksia. Tehokkain keino saada muutosta aikaan olisi se, jos päästäisiin globaaliin hiilen hinnoitteluun. Mutta siihen on vielä matkaa, Jarmo Muurman sanoo.

Sami Laakso

Getty Images / Paulus Rusyanto / EyeEm

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Sami Laakso</span></span>06.06.2022

Luetuimmat