Indonesia haluaa tehdä digiloikan
Indonesia panostaa infrastruktuurinsa kehittämiseen ja digitalisaatioon. Se avaa uusia mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille. Markkinoille on helpompi tulla yhdessä toisten kanssa.
Indonesian uutta pääkaupunkia, Nusantaraa, rakennetaan parhaillaan Borneon itäosiin. Valmiina on jo osa hallintokorttelista, muun muassa presidentin palatsi ja jalkapallomaajoukkueen harjoituskeskus. Mutta kun liikkeelle on lähdetty tyhjästä, töitä riittää vielä pitkään.
– Pääkaupunki halutaan siirtää pois Jakartasta, koska miljoonakaupunki kärsii pahoin saasteista ja monet sen rakennukset ovat vajoamassa. Ideana on myös, että siirto auttaisi maata kehittymään tasaisemmin, Nina Jacoby kertoo.
Nina Jacoby asui aikaisemmin Indonesiassa usean vuoden ajan ja työskenteli Business Finlandin asiantuntijana. Nyt hän johtaa projektia, joka tuo Nusantaraan suomalaista älykaupunkiosaamista.
– Ideanamme on luoda ekosysteemi ja tarjota kokonaisratkaisuja, joihin pk-yritykset pääsevät mukaan. Niiden on näin paljon helpompi tulla maan markkinoille, kuin yrittää sitä yksin.
Suomen Nusantara-projekti on nostettu myös Global Gateway -lippulaivahankkeeksi. Tämä tuo yrityksille lisänäkyvyyttä ja mahdollistaa EU-rahoituksen hakemisen. Global Gateway on EU:n ohjelma, joka investoi ajankohtaisiin, älykkäisiin ja kestävän kehityksen mukaisiin infrastruktuurihankkeisiin.
Mikä on Global Gateway?
Global Gateway on uusi EU:n strategia, jolla edistetään älykkäitä, puhtaita ja turvallisia digitaali-, energia- ja liikenneyhteyksiä ja vahvistetaan terveydenhuolto-, koulutus- ja tutkimusjärjestelmiä kaikkialla maailmassa.
Global Gatewayn tavoitteena on saada liikkeelle jopa 300 miljardin euron investoinnit. Hankkeissa noudatetaan tiukkoja sosiaali- ja ympäristönormeja ja otetaan huomioon EU:n edut ja arvot, joihin kuuluvat oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet ja kansainväliset säännöt ja normit.
– Global Gatewayn tarkoitus on vahvistaa EU:n kumppanuuksia kehittyvien maiden kanssa infrastruktuurihankkeiden kautta. Samalla nämä hankkeet palvelevat maiden kehitystavoitteiden saavuttamista, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio sanoo.
Toimintamenetelmänä on vivuttaa yksityistä rahoitusta kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Global Gateway tukee kestävän kehityksen lisäksi myös Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita.
– Julkista kehitysyhteistyörahoitusta on käytettävä strategisesti siten, että kehittyvien maiden kannalta tärkeisiin investointeihin osallistuminen on houkuttelevaa yksityiselle sektorille. Tämä on tärkeä ohjenuora myös Suomen julkiselle kehitysyhteistyörahoitukselle, Tavio linjaa.
Indonesia ei ole yksi vaan monta
Indonesia on jo lukujenkin perusteella mielenkiintoinen markkina-alue. Maailman neljänneksi väkirikkaimmassa valtiossa on yli 275 miljoonaa asukasta ja 17 508 saarta.
Indonesia haluaa tulla isoksi myös taloudellisesti ja keskiluokkaistumalla. Se pyrkii muuntautumaan raaka-aineiden tuottajasta korkealle jalostettujen tuotteiden valmistajaksi. Maan talous on kasvanut jo pitkään 5–6 prosentin vuosivauhtia.
– Vastikään Indonesia nousi Maailmanpankin luokituksessa ylemmän keskiluokan maaksi. Se, että tämän myötä maahan ei saada enää yhtä paljon kehittyville maille tarkoitettuja tukia, tulikin sitten sikäläisille hieman yllätyksenä.
Indonesia
- Väkiluku 275 miljoonaa
- Väkirikkain muslimimaa
- G 20 -maa
Bruttokansantuote: 1429 miljardia euroa (2024)
Bruttokansantuote henkeä kohden: 5200 euroa
Kauppa (2023):
- Suomen tavaravienti Indonesiaan 583 miljoonaa euroa
- tuonti Indonesiasta 187miljoonaa euroa
Jacoby kuvailee, että Indonesian olot ovat vakaat ja esimerkiksi viimeiset presidentinvaalit sujuivat demokraattisesti. Indonesia ei ole kuitenkaan yksi tai ainakaan yhdenmukainen, maassa on lukuisia erilaisia todellisuuksia.
– Skaala kulkee Jakartan pilvenpiirtäjistä Papuan pieniin kalastajakyliin, missä eletään hyvin alkeellisissa oloissa kädestä suuhun. Mukaan mahtuu valtavasti erilaisia etnisiä, kielellisiä ja uskonnollisia ryhmiä. Valtauskontona on maltillinen islam.
Digitaalisuudelta odotetaan paljon
Indonesia haluaa panostaa nyt erityisesti infrastruktuurinsa kehittämiseen ja digitaalisuuteen. Keskeisiä teemoja ovat myös liikenneyhteydet, koulutus ja terveys.
Jacobyn mukaan indonesialaisia kiinnostaa erityisesti suomalaisten digitaalinen osaaminen.
– Indonesialaiset näkevät, että digitaalisuus parantaa saavutettavuutta ja lisää maan eri alueiden tasa-arvoa. Sen odotetaan myös muuttavan yhteiskuntaa avoimemmaksi ja vähentävän näin korruptiota.
Indonesiassa on yli 80 miljoonaa koululaista.
Hän nostaa esille myös suomalaisen puhtaan energian osaamisen; Indonesia on ilmoittanut tavoittelevansa hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Hiiltä polttavassa maassa puhtaan teknologian ratkaisuille ei ole kuitenkaan tarjolla erillisiä tukimuotoja, ja valtiollisella yhtiöllä on energiamarkkinoilla monopoliasema.
Jacobyn mukaan suomalaisilla on Indonesiassa hyvä maine.
– Meidän tunnetaan korkeasta teknologiasta ja koulutuksesta. Monet tietävät myös, että Suomi on valittu jo monta kertaa perätysten maailman onnellisimmaksi maaksi, mikä herättää paljon kiinnostusta.
Jacobya kuitenkin hieman askarruttaa, mihin kaikkeen Indonesialla on lopulta varaa.
– Presidentti Prabowo Subianto linjasi äskettäin, että kaikille koululaisille on tarjottava kouluruokailu ja maitoa. Tavoite on hyvä, mutta se vie isolta maalta myös valtavasti voimavaroja. Indonesiassa on yli 80 miljoonaa koululaista.
Protektionismi asettaa esteitä
Monet suuret suomalaisyritykset ovat jo läsnä Indonesiassa. Maalla on läheiset kauppasuhteet muun muassa Kiinan, Intian ja EU:n kanssa, mutta huhutaan, että presidentillä olisi hieman etäiset välit Yhdysvaltoihin.
Indonesian markkinoille ei ole helppoa tulla, ei etenkään pk-yritysten. Maa suojelee omaa tuotantoaan muun muassa tuontilisensseillä. Byrokratiaa riittää muutenkin yhteiskunnan ja talouden joka tasolla.
– Indonesia on kaukana ja sen kulttuuri on erilainen. Ihmiset ovat äärettömän ystävällisiä. Liikemaailmassa kaikki ei mene kuitenkaan aina aivan lineaarisesti ja suomalaisen insinööriajattelun logiikalla, Jacoby luonnehtii.
Indonesiassakin bisnes perustuu luottamukseen ja verkostoihin.
– Yhdellä kauppamatkalla ei saada vielä mitään aikaiseksi, vaan ihmisiin pitää tutustua kunnolla. Avuksi tarvitaan ehdottomasti paikallisia yhteistyökumppaneita.
Tässä yrityksiä tukee Business Finland, joka avustaa löytämään konsultteja, jotka voivat etsiä sopivia yhteistyökumppaneita.
– Partnerin kanssa ei ehkä kannata tehdä heti pitkää sopimusta. Järkevämpää voi olla ensin hieman katsoa, miten homma alkaa sujua.
Yritykset, jotka ovat kiinnostuneita erityisesti Nusantarasta, voivat olla suoraan yhteydessä Jacobyyn.
Älypylväs keihäänkärkenä
Valaisinpylväiden ja -mastojen valmistaja Tehomet on mukana yrityskonsortiossa, joka tarjoaa suomalaisosaamista Nusantaran rakentamiseen. Itärajan tuntumassa Kangasniemellä sijaitsevan Tehometin toimitusjohtaja Jarno Huttunen luonnehti, että yrityksen älypylväät istuvat hyvin Indonesian uuden pääkaupungin smart city -painotuksiin. Kyseessä on valaisinpylväs, johon voidaan liittää tarpeen mukaan vaikkapa 5G-tukiasema, sähköauton latauspiste tai ympäristöstä dataa kerääviä antureita.
– Ensimmäinen tarjouspyyntö on jo tullut, toivottavasti jotain päästään tekemään jo tänä vuonna. Uusi pääkaupunki on meille mainio näyteikkuna myös koko Indonesian kannalta, Huttunen luonnehtii.
Tehometillä on vientiä neljäänkymmeneen maahan.
– Kokemustemme mukaan parhaiten uusille markkinoille pääsee yhdessä muiden kanssa. Tämä koskee myös Indonesiaa, Huttunen toteaa.