Suurlähettiläs Raili Lahnalampi väistelee ansioitaan yritysten asioiden edistäjänä, mutta taitaa tunnistaa itsensä Timo Soinin antamista luonnehdinnoista.

Raili Lahnalampi on saanut yrityksiltä erinomaista palautetta hakiessaan Suomelle uusia vientimahdollisuuksia esimerkiksi digi- ja ilmasto-osaamisen saralla. Lahnalammen ote on ollut ennakkoluuloton, ratkaisuhakuinen ja määrätietoinen. 

Näin kuuluivat Elinkeinoelämän keskusliiton perustelut, kun se myönsi Suomen Irlannin-suurlähettiläs Raili Lahnalammelle suurlähettiläspalkinnon.

– Se on tällainen tiimipalkinto, Raili Lahnalampi yrittää vetäytyä valokeilasta, vaikka huomionosoitus on osoitettu juuri hänelle.

– Tämä on ihan oikeasti joukkuepeliä vienninedistämisessä ja yleisemminkin ulkopolitiikassa. Jos koko tiimi ei pelaa yhteen, voi tulla välierävoittoja, mutta ei kestäviä tuloksia. Joku voi loistaa välillä omillaan, mutta kunnon tuloksiin tarvitaan kaikkien panosta, Lahnalampi painottaa. 

Sen sanottuaan hän listaa pitkän listan onnistumisen rakentajia; edustuston ydintiimin Anne Mutasen, Maria Ylitalon, Kati O’Gormanin ja Lhen Tolentinon, kunniakonsulit sekä koko suomalaisyhteisön. 

Mikä sitten on suurlähettilään rooli? Lahnalampi hakee vertauksia pesäpallosta – hän kun on kotoisin Pohjanmaalta, Toholammilta.

– Sisäkenttä on meidän yritykset ja Business Finland. Niillä pitää olla sellaista tarjottavaa, mitä voidaan myydä. Me täällä ulkokentällä ”siepataan pallo” ja pelataan pesät. Minun tehtävänäni on pitää merkki päällä juoksuja varten ja kannustaa, kuinka viennin­edistäminen on tärkeä osa meidän työtä.

Lahnalampi korostaa, että myös uskallusta pitää olla ja kiittelee aikaisempia pomojaan kuten Timo Soinia, Liisa Jaakonsaarta, Harri Holkeria ja Wilhelm Breitensteinia juuri pelottomuuteen kannustamisesta.

Arkityöhön käännettynä edellä sanottu tarkoittaa, että suurlähetystö on aktiivisesti yhteydessä viranomaisiin ja poliitikkoihin aina valtakunnantasolta paikallishallintoon sekä moninaisiin aihealueisiin kytkeytyviin tahoihin. 

Lahnalammen mukaan jo sekin on voitto, jos edustuston briiffaamma tutkija mainitsee jonkin osaamisen olevan Suomessa vahvaa. Sitä kautta Suomen maine osaajana voi levitä maailmalla. Yksittäisten juoksujen sijaan hän korostaa kuinka kyseessä on pitkän linjan toiminta.

– Nämä ovat kymmenien vuosien prosesseja. Minä olen ollut Irlannissa pari vuotta, ja joku tulee minun jälkeeni. Keskeistä on, että yritykset ovat tässä itse mukana, niillä on pitempi tähtäin.

Irlanti sopii pienemmillekin

Yritykset ovat antaneet Raili Lahnalammelle tunnustusta siitä, että hän osaa ”myydä” suomalaisosaamista maailmalla. Mutta osaa hän myös myydä Irlantia Suomeen päin.

Lahnalampi näkee paljon samankaltaisuuksia Suomen ja Irlannin välillä. Molemmat ovat vahvasti digitalisoituneita avoimia talouksia, jotka kannattavat yhteismarkkinoita, ja kokoluokkakin on molemmilla yli viisi miljoonaa.

– Tänne kannattaa tulla. Tämä on pieni, englantia puhuva markkina, jossa pk-yritykselläkin voi olla helpompi aloittaa kuin isossa markkinassa. Euromaassa ei ole valuuttariskejä, ja Irlanti toimii myös siltana Iso-Britanniaan.

Irlannin puolesta puhuu sekin, että pandemian jyllätessä Euroopan kotikentällä toimiminen ihan liikkumista myöten on osoittautunut helpommaksi kuin muilla mantereilla ja myös työlupa-asiat sujuvat helpommin.

Lahnalampi korostaa sen tärkeyttä, että yritykset ovat ajoissa paikalla. Muitakin markkinoille tulijoita löytyy.   

Irlanti osaa houkutella investointeja, eikä sitä tehdä Lahnalammen mukaan vain matalalla yritysverokannalla. Väestöstä poikkeuksellisen suuri osa on korkeakoulututkinnon suorittaneita, joten yritykset löytävät osaajia sekä omasta maasta että muualta. Työlupa ulkomaisille osaajille voi hoitua kolmessa viikossa, siitä olisi Lahnalammen mukaan opittavaa työvoiman saannin kanssa painiskelevassa Suomessakin.

– Osaava työvoima on taustatekijä talouskasvulle. Täällä yritykset, yliopistot ja viranomaiset käyvät vuoropuhelua ja tekevät ratkaisuja, miten asiassa päästään eteenpäin.

Erityisen vahvoina investointialueina Irlannissa ovat lääke- ja it-ala, joiden johtavia globaaleja yrityksiä on sijoittunut maahan kasapäin. Nämä isot firmat ovat luoneet ekosysteemejä, jossa on mukana niin yliopistoja kuin paikallisia yrityksiäkin. Näillä aloilla on kysyntää myös suomalaisosaamiselle esimerkiksi kyberturvallisuudessa. Tätä osaamista edistetään monin tavoin muun muassa suomalaisten ja paikallisten tahojen yhteiswebinaarissa.

– Taloussuhteet eivät ole nollasummapeliä. Se on monenkeskistä, kun arvoketjut ovat niin pitkät, Lahnalampi korostaa molemminpuolista etua.

Maiden välisessä yhteistyössä iso kuva on kestävän talouden edistäminen. Irlannissa kunnianhimoiset ilmastotavoitteet on kirjattu lakiin. Tässäkin Suomella on tarjottavaa esimerkiksi kaukolämpö- ja metsätalousosaamisessa, puurakentamisessa sekä älykkäissä sähköverkoissa. 

Lahnalammen mukaan Suomella riittää rahkeita tarjota kokonaisvaltaista mallia kestävän kehityksen edelläkävijänä, joka haluaa ilman taka-ajatuksia tuoda ratkaisuja yhteisiin ongelmiin. 

– Jos Irlantiin ja muihinkin maihin tuodaan Suomesta parasta teknologiaa ilmastonmuutoksen torjuntaan, se vaikuttaa myös meihin. Tämä on yhteinen peli.

Ovelasti osallistaen

Lahnalammen mukaan Suomella on paljon oppimista irlantilaisten tavasta hoitaa asioita. Hän nostaa esiin, kuinka Irlannilla on pitkä kertomisen historia, josta osoituksena ovat lukuisat Nobelin kirjallisuuspalkinnot. 

– Narratiivi osataan täällä pukea. Välillä ei edes huomaa, että irlantilaiset hoitavat omia asioitaan. Voi mennä kymmenen, viisitoista minuuttia huomata, että ne puhuvatkin omasta lehmästä, eikä meidän nurmikosta. He osaavat mennä asiaan niin, että kuulijasta tuntuu, kuinka kyseessä on yhteinen asia. Se on todella taitavaa.

Oppimista on myös siinä, miten vaikutetaan EU:ssa. Tämä näkyi myös Iso-Britannian EU-eron yhteydessä, joka on ollut iso kysymys Irlannille paitsi taloudellisesti, myös turvallisuuspoliittisesti Pohjois-Irlannin takia. 

Irlannissa oli heti selvää, että kaikille jäsenmaille pitää saada korkeimmalle tasolle asti läpi viesti, että Pohjois-Irlannin asia on oltava brexit-neuvotteluissa keskeinen.

– Niinhän kävi, että siitä tuli brexit-neuvotteluissa yksi kolmesta prioriteetista. Olen nyt vasta kuullut siitä, kuinka Irlanti teki sen eteen paljon jalkatyötä ministeritasolla. Pitää valita prioriteetit ja käyttää vaikutusvaltaa korkeimmalla tasolla.

Suorasanainen pohjalainen

Vaikka Raili Lahnalampi siirsi itsensä valokeilasta, yritetään hilata hänet takaisin spottiin. Otetaan avuksi Timo Soini ja hänen tuore kirja Yhden miehen enemmistö. 

Timo Soini päätti pyytää ulkoministerin pestinsä alkaessa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan valiokuntaneuvoksena toiminutta Raili Lahnalampea kabinettipäällikökseen, vaikka tämä ei ollut sen paremmin Perussuomalaisten kuin minkään muunkaan puolueen jäsen. Siitä alkoi mielenkiintoinen nelivuotiskausi, jonka perustella Soini luonnehtii kirjassaan Lahnalampea:

Suora, itsenäinen, itsepäinen, osaava, tarpeeksi luja ja tarpeen tulle sekä kova että hankala. Uskaltaa sanoa minulle vastaan, jos tarve on, mutta tyytyy ministerin päätökseen ja on lojaali silloinkin, kun tekee pahaa. 

Raili Lahnalampi näyttää olevan hieman hämillään kuullessaan luonnehdinnat itsestään ja sanoo, ettei ole lukenut kirjaa. Lisätään löylyä ja otetaan kirjasta toinen ote. Siinä Soini kirjoittaa, kuinka Lahnalampi yritti tasoitella, kun Soinin abortin vastainen kanta leimasi vahvasti ulkoministerin työskentelyä.

Raili ripitti, räksytti rakkaudesta, halusi suojella minua itseltäni. Kaksi itsepäistä piti päänsä. Välit eivät menneet.

– Joo, joissakin asioissa oltiin aika paljonkin eri mieltä, Lahnalampi naurahtaa.

– Jos minut valitaan tehtävään, jossa olen advisor, sitten minä olen advisor. Sellainen neuvonantaja, joka on aina myötäsukainen, eikä uskalla sanoa, ei ole neuvon antaja.

Tunnustuksen Lahnalampi saa Soinilta myös siitä, kun piti evätä EU:n pakotelistalla olevan Venäjän duuman puhemiehen pääsy Suomessa pidettävään Etyj-kokoukseen.

Venäjäpakotteiden yhteydessä Raili Lahnalammen tiukkuus ja kovuus oli minulle hyvä selkänoja.

– Minun täytyy lukea koko kirja, ennen kuin kommentoin tähän mitään, Lahnalampi naurahtaa, mutta jatkaa silti.

Hän sanoo, että Venäjä-suhteita pitää hoitaa myös kahdenvälisesti, mutta on hyvä tehdä selkeäksi, että Suomen Venäjä-politiikka pohjaa EU:hun.

– Oikeasti EU oli se selkänoja. Minä vain luin asiat sopimuksista. Kansainvälisissä ympyröissä tulee esiin, että se, mitä Suomen ulkopolitiikassa arvostetaan, on johdonmukaisuus.

Lahnalampi selittää periaatteellista näkemystään.

– Mitä jos EU ei ole yhtenäinen, vaikka Valko-Venäjän pakotteiden suhteen? Eihän siitä mitään tule, joko ollaan tai ei olla.

Isommat maat saattavat hänen mukaansa lipsuilla johdonmukaisuudesta, mutta pienellä maalla tilanne on toinen.

– Pitkässä linjassa se kantaa, että me sitoudumme kansainvälisiin sopimuksiin sekä EU:n kantoihin ja noudatamme niitä. Sillä pohjalla voi sanoa isommallekin naapurille, että meillä on kv-sopimukset, joita Suomi noudattaa. Jos me alamme tässä lipsua, se on loputon suo, siihen eivät riitä edes Suomenmaan suot.

Kuka?
Raili Lahnalampi, Suomen Irlannin-suurlähettiläs

Irti töistä?
Puutarhan hoito, kasvimaan kitkeminen, lintuharrastus, monen­lainen liikkuminen

Asuinpaikka
Dublin

Perhe
Irlantilainen puoliso

Vankila-aika opetti

Raili Lahnalampi on koulutukseltaan juristi, joka ei ole halunnut juristiksi.

”Olin kesätöissä Ruotsissa vanginvartijana. Aluksi olin normaalivankilassa, jossa oli totuttuun tapaan vartijat ja käytiin esimerkiksi kolmoismurhaajan kanssa salilla. Äitiä kyllä kotona vähän hirvitti. 

Toisen puolen ajasta olin kokeiluvankilassa, jossa me olimme psykologisessa koulutuksessa 24 tuntia vuorokaudessa. Siellä opeteltiin yhdessä vankien kanssa arkisia askareita ja aamuisin oli aina psykoterapiaa. Vangit saivat arvostella, mitä me olimme tehneet. Se oli kovaa hommaa ja tosi opettavaista. Vankilassa oli myös terroristeja, joiden kaverit välillä uhkasivat hyökkäyksellä vankilaan. Välillä kyllä minuakin pelotti.

Vankila on tarpeellinen laitos, mutta sinne joutuneita pitää jotenkin pystyä auttamaan niin, että he selviävät elämästä rangaistuksen jälkeen. 

Tämän kokemuksen jälkeen en halunnut lähettää ketään vankilaan, enkä halunnut olla sieltä ketään poistamassa. Se ei sopinut minun luonnolle, siksi luin kansainvälistä oikeutta Saksassa ja Yhdysvalloissa. Halusin päästä tekemään töitä niin sanottujen hyvien, isojen kansainvälisten asioiden puolesta.”

Sami Laakso

Kati Lepistö

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Sami Laakso</span></span>07.06.2021

Luetuimmat