Kannattaako vienninedistämismatkalle osallistua?
Oma vastaukseni otsikkokysymykseen perustuu siihen kokemukseen, jonka olen saanut yritysdelegaatioiden vetämisestä nykyisissä ja edeltävissä tehtävissäni.
Viimeisen vuoden aikana kohdemaita kertyi kolmetoista. Maat – Namibia, Mosambik, Botswana, Serbia, Valko-Venäjä, Tšekki, Slovakia, Egypti, Algeria, Iran, Unkari, Ghana, Nigeria – eivät kuulu perinteisesti tärkeimpien vientimaidemme joukkoon, mutta niissä on kaikissa kasvupotentiaalia ja mahdollisuuksia suomalaisyrityksille.
Kun jokaisella matkalla on ollut mukana keskimäärin vähän päälle kymmenen yritystä, kokonaisosanottajamääräksi on muodostunut arviolta 150. Jotkut yrityksistä ovat olleet mukana usealla matkalla, mikä kertoo siitä, että ainakin he ovat kokeneet niistä hyötyvänsä. Tuskinpa muuten olisivat rahaansa ja aikaansa matkoihin investoineet.
Eräs mukana ollut asian kiteytti: vienninedistämismatkat eivät voi korvata perusmyyntityötä, mutta niillä voidaan auttaa markkinoiden kartoittamisessa. Ja niistä on hyötyä myös niille, jotka ovat jo markkinoilla.
On vaikea kuvitella, että ilman suurlähetystön ja Finpron laatimaa tiukkaa ohjelmaa olisimme muutamassa päivässä oppineet niin paljon Ghanan ja Nigerian taloudesta kuin helmikuun ensimmäisellä viikolla opimme. Pääsimme tapaamaan lukuisia ministereitä, kuulimme Afrikan kehityspankin parhaiden asiantuntijoiden arvioita maiden tilanteesta, tapasimme senaattoreita, aluetason päättäjiä ja paikalla toimivien yritysten edustajia.
Lisäbonuksena osallistujat tutustuivat muihin alueesta kiinnostuneisiin suomalaisyrityksiin. Erään osanottajan palautteessa tämä mainittiin matkan parhaana antina.
Hyödyllistä on varmasti myös tutustua paikallisiin Team Finland -verkoston, suurlähetystön ja Finpron edustajiin. Missään toimintaympäristössä ei ole liikaa ystäviä ja liittolaisia.
Julkisella sektorilla – valtioilla, osavaltioilla ja kunnilla – on iso rooli esimerkiksi energia-, telekommunikaatio-, koulutus- tai terveydenhoitoalalla, joko tuotteiden ostajana tai ainakin toimintaympäristön säätelijänä.
Jos ongelmana on sähköverkkoon pääsy tai mobiilin internetin taajuudet, viesti menee varmasti paremmin perille, kun pääsee selostamaan asiansa suoraan asianomaisen ministeriön johdolle. Terveydenhoidon palveluiden ja tuotteiden osalta ei haittaa, että terveysministeri tuntee suomalaisyritysten tarjonnan ja vahvuudet.
Kiinnostus Suomea ja yrityksiämme kohtaan on kokemukseni mukaan suurta. Ghanassa pääsin lähettiläämme kanssa tunniksi paikallisen television pääkanavalle kertomaan siitä, miten Suomi voisi auttaa maan kehityksen edistämisessä ja mitä tarjottavaa meillä on. Nigeriassa yritystemme edustajat saivat kertoa televisiokameroille tarjoamistaan tuotteista ja palveluista.
Jos nuo 150 yritystä olivat kaikki ne suomalaisyritykset, joita alussa mainittujen maiden markkinat kiinnostavat, hyvä niin. Jos sen sijaan kiinnostusta osallistua olisi ollut, mutta tieto matkoista ei tavoittanut, silloin meidän Team Finland -toimijoiden on syytä lisätä omia myyntiponnistuksiamme.
Eikä haittaa olisi siitäkään, että yritykset lobbaisivat vieläkin aktiivisemmin sen suhteen, mihin matkoja pitäisi suunnata.
Tehdään näistä yhteisistä matkoistamme vieläkin parempia ja samalla käännetään Suomen vienti ja talous nousuun. Eiköhän tämä sopisi meidän kaikkien vienti-ihmisten yhteiseksi uudenvuodenlupaukseksi.