Kansainvälisen tason osaajia
Suomessa on avoinna 200 000 työpaikkaa. Nykyisen ja tulevan työvoimapulan ratkaiseminen vaatii monenlaisia keinoja.
It-osaajien kysyntä on alavireisessä markkinatilanteessa vaimentunut talouden nopeammasta kasvuvaiheesta. Se ei kuitenkaan muuta isoa kuvaa: toimiala kasvaa digitalisaation edetessä.
Ohjelmistokehittäjä Vincitin liiketoimintajohtaja Henna Niiranen sanoo tarvetta olevan erityisesti kokeneista ohjelmoijista.
– He ovat tuottavampia, tekevät nopeammin parempia ohjelmistoja, ja heillä on laajempi näkemys siitä, miten ohjelmisto kannattaa rakentaa, Niiranen kuvailee.
Alan pitkäaikaisesta kasvusta huolimatta, uusien työntekijöiden rekrytoiminen ei ole ollut erityisen tuskaista Vincitille. Merkittävänä osatekijänä Niiranen pitää yrityskulttuuria, yhtiö on valittu useamman kerran Suomen parhaaksi työpaikaksi. Se on myös kehittänyt keinoja osaajatarpeensa täyttämiseksi.
– Työntekijämme käyvät oppilaitoksissa kertomassa, kuinka it-toimialalla on kiinnostavia töitä nyt ja myös jatkossa. Lisäksi meillä pyörii määrätietoinen ohjelmistoalalle valmistuneiden valmennus, jota kautta kasvatamme niitä senioriosaajia.
Kotimaan työntekijäpotentiaali ei kuitenkaan riitä, joten Vincit on perustanut osaamiskeskukset Portugaliin ja Puolaan. Niissä työskentelevät palvelevat niin Pohjoismaissa kuin Yhdysvalloissakin olevia yhtiön asiakkaita. Henna Niiranen muistuttaa, että myös USA:ssa taiteillaan osaajapulan kanssa.
– Euroopassa on iso osaajamarkkina. Esimerkiksi Puola on suuri maa ja siellä on hyvä korkeakoulutustaso. Sekin helpottaa osaajien saantia, että työkielemme on englanti, joten onnistumme palkkaamaan myös Suomessa asuvia kansainvälisiä osaajia.
Monikulttuurisuus rikastaa ajattelua
Vincitillä on noin 900 työntekijää, he ovat kotoisin 35 maasta. Kansallisuuksien kirjon Niiranen näkee rikkautena.
– Monikulttuuriset tiimit parantavat työn laatua. Sen ansiosta syntyy monipuolisempaa ajattelua ja saamme tehtyä luovempia ratkaisuja kuin jos olisimme kaikki samasta puusta.
Työntekijöiden osaamisessa ei ole havaittu eroja lähtömaan perusteella. Muita eroja kuitenkin on.
– Esimerkiksi Intiasta tulevat ovat eläneet hyvin hierarkkisessa maailmassa missä pomon sana on laki. Me taas olemme organisaatio, jossa asiantuntija itse päättää, mikä on paras tapa tehdä asioita.
Maailma menee eteenpäin ja osaamistarpeet muuttuvat. Ohjelmistoalalla ollaan uuden kynnyksellä.
– Oppivan tekoälyn hyödyntämisessä nähdään iso murros muutaman vuoden kuluessa. Se ohjelmistokehittäjä on halutuin työntekijä, joka osaa käyttää tekoälypohjaisia ratkaisuja.
Muutosten ennakointia koulutuksessa
Suomessa oli keväällä avoinna 200 000 työpaikkaa. Akuutissa työvoimapulassa puhe on paljolti painottunut ulkomaisten osaajien merkitykseen, eikä heidän potentiaaliaan sovi vähätellä. Ongelmaa ei kuitenkaan ratkaista vain tuontiosaajilla. Keskeistä on myös se, kuinka hyvin Suomen koulutusjärjestelmällä pystytään vastaamaan yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin.
Työ- ja elinkeinoministeriö tekee työvoimatarpeesta noin vuoden päähän katsovaa ennakointia. Sen tulokset ovat luettavissa ammattibarometrista, joka kertoo työ- ja elinkeinotoimistojen käsityksen eri ammattien työmarkkinanäkymistä lähitulevaisuudessa.
– TEMin ja muiden toimijoiden ansiosta meillä on tietoa siitä, mikä tilanne työmarkkinoilla on juuri nyt ja lähitulevaisuudessa. Sillä perusteella on mahdollista tehdä koulutusjärjestelmään liittyviä nopeitakin johtopäätöksiä ja vastata täsmäkoulutustarpeisiin, Opetushallituksen ennakoinnin tiiminvetäjä, opetusneuvos Riku Honkasalo sanoo.
Katse kantaa vuoteen 2040
Opetushallitus katsoo ennakointityössään kauemmas tuottaessaan tietoa koulutuksen suunnittelun perustaksi. Parhaillaan on valmistumassa vuoteen 2030 yltävä ennakointi työvoiman kohtaannosta, eli kysynnän ja tarjonnan välisestä tasapainosta. Pidemmälle ulottuva koulutustarpeen ennakointi yltää aina vuoteen 2040 asti.
– Vuoteen 2030 ulottuvassa keskipitkän aikavälin tarkastelussa määrittelemme, mikä tulee olemaan työvoiman ja koulutuksen tarve toimialoittain ja ammattiryhmittäin. Ennakointityö ei kuitenkaan ole vain sitä, että arvioidaan kuinka monta kirvesmiestä, maanviljelijää ja muita ammattiosaajia tarvitaan joidenkin vuosien kuluttua. Pohdimme hyvinkin yksityiskohtaisesti sitä, millaisia osaamisia yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla jatkossa tarvitaan, Honkasalo kertoo.
Hänen mukaansa ennakointityön tavoitteena on tuottaa tietoa, joka auttaa tulevaisuuttaan miettiviä nuoria ja palvelee taustatietona esimerkiksi korkeakoulujen sopimusneuvotteluita ja koulutusjärjestelmän tulevaisuuden yleistä linjaamista. Ennakointitiedon muodostamisessa sekä koulutustarpeiden arvioinnissa taustalla toimii Osaamisen ennakointifoorumi, jossa ovat edustettuina myös työmarkkinaosapuolet.
Ennakointifoorumille tehdyn tuoreen kyselytutkimuksen perusteella vuoteen 2030 mennessä osaamistarpeet muuttuvat muun muassa ilmastonmuutoksen, väestön ikääntymisen ja kansainvälisyyden lisääntymisen sekä sääntelyn kiristymisen johdosta. Lisäksi digitaalisen osaamisen tarve kasvaa käytännössä kaikilla ammattialoilla.
Ennakointifoorumi esittää, että maahanmuuttajien osaamista tulisi hyödyntää entistä paremmin. Se edellyttää koulutusmahdollisuuksien kehittämistä ja ulkomailla suoritetun koulutuksen tunnustamista.