Marjo Miettinen lähti aikoinaan ovet paukkuen lapsuuden­kodistaan ja vannoi, ettei ikinä palaa kotikaupunkiinsa, saati sitten mene töihin perheyritykseen. Elämänpolku ei silloin näyttänyt tuovan tähän tilanteeseen, missä hän on sekä perheyritys Enston että Teknologiateollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja.

Marjo Miettinen on Suomen vientiteollisuuden todellisella vaikuttaja- ja näköalapaikalla Teknologiateollisuus ry:n puheenjohtajana. Alan yritykset tuovat yli puolet Suomen tavara- ja palveluviennin tuloista, ja ne työllistävät kotimaassa suoraan yli 300 000 ihmistä. 

Nyt alan tilanne näyttää paljon valoisammalta, kun koronan aiheuttama kuoppa ei ole ollutkaan niin syvä kuin pahimmillaan pelättiin. Monet yritykset ovat julkaisseet kevään mittaan erinomaisia tuloksia, toki joukossa on niitäkin, joilla menee heikommin. 

– Paremmat tulokset ovat viime aikoina tulleet pitkälti kustannussäästöillä. Suomelle on mahdottoman tärkeää, että yritykset kasvavat ja että se realisoituu yritysten tuloksissa, Marjo Miettinen sanoo. 

Vientiyritysten uskoa tulevaan lisäävät eri puolilla maailmaa elvytykseen laitettavat valtavat summat. Rahojen kohdentamisessa painotetaan digitaalista siirtymää ja yhteiskuntien etenemistä kohti vähähiilisyyttä. Nämä molemmat puhuvat suomalaisten teknologia-alan yritysten menestymisen puolesta. 

Ilmastotoimet kirkastavat näkymiä

Vuosi sitten valmistui Teknologiateollisuuden vähähiilisyystiekartta, jossa hyväksyttiin hallituksen tavoite hiilineutraali Suomi 2035. Marjo Miettisen mukaan yrityksissä pääsääntöisesti ymmärretään ilmastotavoitteet, vaikka epäilevästi suhtautuviakin joukosta löytyy.

Hän muistuttaa, että tässä yhteydessä on syytä puhua teollisuuden hiilijalanjäljen lisäksi myös hiilikädenjäljestä, eli siitä miten yritysten ratkaisuilla voidaan vähentää päästöjä jossain muualla. Vähähiili­syystiekartassa hahmotettiin, kuinka eri puolilla maailmaa tehtävät ilmastotoimet voi kääntää bisnekseksi ja kuinka muutos tuo suuria mahdollisuuksia suomalaisyrityksille.

– Teknologia-alan yritykset pystyvät vähentämään merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä ja tarjoamaan samalla Suomelle lupaavaa vientipotentiaalia kymmenien miljardien eurojen arvosta.

Marjo Miettinen on havainnut jokapäiväiseksi tulleen ilmastokeskustelun tuoneen myös yllättäviä vaikutuksia.

– Olemme saaneet teknologia-alalle paljon lisää naisia. He haluavat olla mukana ratkaisemassa isoja globaaleja ongelmia ja auttaa teknologian avulla ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Enston maailmankartta

Myös sähköistysratkaisuja tarjoava, Marjo Miettisen isän perustama Ensto pelaa tällä tulevaisuuden kentällä. Sähkön merkitys kasvaa, kun ilmastonmuutos ohjaa vähähiiliseen energiantuotantoon ja -käyttöön. Yhtiössä nähdäänkin koronan yli, ja kasvu on toiminnan fokuksessa. Sille eräänlaisena lähtölaukauksena oli yritysosto Irlannista viime vuoden loppupuolella keskellä koronaa.

– Bisnesmahdollisuuksia on valtavasti. Nyt pitää osata valita, mihin niistä tarttua.

Marjo Miettinen toimii Enston hallituksen puheenjohtajana. Yhtiö on kuudessakymmenessä vuodessa kasvanut ja kansainvälistynyt. Sillä on yksiköitä jo 20 maassa, tuotantoa kahdeksassa maassa ja tuotekehitystä kuudessa maassa. Pääkonttori sijaitsee yhtiön syntysijoilla Porvoossa Ensio Miettisen kadulla.

Yrityksen ensimmäinen tytäryhtiö perustettiin 1970-luvulla Ruotsiin. Marjo Miettinen on ollut yhtiön kansainvälistymisen ensiaskelten silminnäkijänä.

– Isällä oli itse tekemänsä puulaatikko. Se oli täynnä lokeroita, joissa oli sorvattuja metallituotteita. Jopa perheen kesälomamatkoilla puulaatikko oli mukana, kun isä teki aina samalla myyntityötä ja tapasi potentiaalisia asiakkaita.

Muutenkin matkat käytettiin hyväksi, ja yritys ja yrittäjyys olivat vahvasti läsnä.

– Joskus ihmettelin, miksi ihmeessä me pysähdymme kesken matkan moottoritiellä, kun isä kävi tutkimassa sähkötolppia ja mitä niihin oli laitettu. Tai hän saattoi hotellihuoneessa irrottaa pistorasian ja katsoa, miten se oli tehty. Hän kelasi näitä asioita koko ajan päässään, hänellähän oli toistasataa patenttia.

Omena ei tainnut pudota puusta kovin kauas, sillä Marjo Miettinen korostaa, kuinka teknologiayhtiölle ydin on siinä, miten uusia tuotteita innovoidaan ja millä frekvenssillä niitä pystytään tuomaan tuotantoon.

– Tuotteita pitää tehdä kansainvälisille markkinoille, mutta niin, että ne sopivat myös Suomen markki­noille. Nyt äly tulee joka paikkaan. Se on iso haaste myös myynnille, kun fyysisen tuotteen sijaan pitääkin osata myydä myös softaa ja palveluita.

Hän kuvailee, kuinka Ensto etenee kahdella kärjellä. Toinen on uudet markkinat ja asiakkaat, ja toinen on uudet teknologiat, jossa yhtiö on mukana sekä sähkön siirrossa että sähkön käytössä. Erityisesti sähkönjakelu on globaalia bisnestä, kun taas kiinteistöjen sähköistämisessä fokus on Pohjoismaissa.

Yhteispeliä yrityksissä

Eri maissa toimiminen tuo omat vaatimuksensa. Enstossa sisäistä vuoropuhelua edistämään on perustettu vuosittain kokoontuva Ensto Council. Tapaamisessa yhtiön asioiden käsittelyyn osallistuu työntekijöiden edustaja kaikista 20 maasta, ja mukana on myös yrityksen johtoryhmä sekä ainakin yksi omistajista. 

– Aluksi Intiasta tullut työntekijä ei voinut ollenkaan ymmärtää, että hän saattoi istua omistajan kanssa vierekkäin ja saada tietoa. Heidän kulttuurissaan se oli ihan kummallista.

Monissa yhtiöissä yhteispeli toimii työntekijöiden ja johdon välillä, mutta Miettinen tiedostaa, että on myös toisenlaisia yhtiöitä. Hän halusikin tutkia luottamuksen ilmapiirin tekijöitä. Juuri ennen koronaepidemian puhkeamista valmistuneessa väitöskirjassaan hän kehitti luottamusosaamisen teorian. Siinä kuvataan, kuinka päteväksi luottamusmieheksi kehittyminen vaatii vuosien oppimispolun.

– Luottamusmiehen työ on todella vaativa. Siinä pitää kyetä hyvin itsenäiseen päätöksentekoon ja ajatteluun. Pitkäaikaiset luottamusmiehet ovat ihan kultakimpaleita. He tekevät oikeastaan hieman henkilöstöpäällikönkin tehtäviä ja kyselevät ihmisiltä onko kaikki hyvin.

Ulos lokerosta

Marjo Miettisen nykyinen asema perheyrityksessä, saati sitten Teknologiateollisuudessa, ei kuulunut todennäköisiin tulevaisuusvaihtoehtoihin, kun hän lähti aikoinaan ovet paukkuen ikuisiksi ajoiksi pois kodistaan ja perheyrityksen vaikutuspiiristä.

– Se oli ollut rasite pienellä paikkakunnalla, kun minut oli lokeroitu sen mukaan lokeroon, johon en itse halunnut kuulua.

Hän kouluttautui luokanopettajaksi ja työskenteli alalla kymmenen vuotta. Samanaikaisesti perheyhtiö oli kasvanut niin isoksi, että se tarjosi sittenkin mielenkiintoisen vaihtoehdon työuralle. 

Vaikka ovet olivat paukkuneet, sillat eivät olleet palaneet. Ensio Miettinen oli valmis avaamaan kiinni paiskautuneet ovet tyttärelleen. Paluu tapahtui kuitenkin vähän salakavalasti.

– Isä kuuli vasta sitten Enston toimitusjohtajalta, että tämä oli palkannut minut mainospäälliköksi.

Vuosien myötä vastuut kasvoivat ja tehtävät etenivät viestinnän ja hr-puolen johtoon ja johtoryhmään. Vuonna 2001 Enstossa oli vuorossa sukupolvenvaihdos. Se oli tietysti kaikkien osapuolten toivoma, mutta kivuton ja yksinkertainen se ei silti ollut. 

Valot ja varjot

Millainen varjo tai valo oli pois siirtyvällä firman perustajalla, johon yritys oli henkilöitynyt?

– Astua saappaisiin, jotka hyvin visionäärinen yrittäjä jättää, on hirvittävän vaikeaa. Eikä niihin pidäkään yrittää astua, vaan pitää rakentaa omat saappaat.

Marjo Miettinen kertoo, kuinka he tekivät sopimuksen, että isä sai yritykseen kulkuluvat sillä ehdolla, että hän ei antanut kenellekään mitään ohjeita.

– Olin uhannut ottavani kulkuluvan pois, jos hän antaa ohjeita, kun ihmiset olivat niin tottuneet kysymään Ensiolta asioita. Näin vaihdos saatiin tehtyä, ei se muuten olisi onnistunut. Hän piti lupauksensa ja kävi vain kuuntelemassa vanhoja kavereitaan ja kyselemässä, mitä uutta kehitetään. Kävi hän kuitenkin välillä kokeilemassa, vieläkö digitaalinen avain toimii.

Sen jälkeen pääkonttoriin rakennettiin owners corner eli tila, jossa oli viisi nojatuolia toisen polven omistajina oleville kolmelle siskolle ja veljelle sekä yksi Ensiolle. 

– Yhtenä päivänä yksi nojatuoli oli hävinnyt. Kysyin asiasta assistentilta, ja hän kertoi Ension itse raahanneen tuolin ulos ja sanoneen, että ei hänellä enää pidä olla huoneessa tuolia, ei hän ole enää omistaja.

Enstossa toteutettiin seuraava sukupolvenvaihdos vuonna 2018, ja kahdeksan kolmannen sukupolven edustajaa astui eturiviin. Uskotko, että jossain vaiheessa voit ottaa kulkukortin sillä ehdolla, ettet enää puutu yhtiön asioihin ja tarvittaessa kannat oman tuolisi pois?

– Kyllä, ehdottomasti. Yhtiö on nyt sellaisessa vaiheessa, että vielä pitää katsoa jonkin aikaa, että yhtiö saadaan siihen suuntaan, mihin olemme ajatelleet sen viedä. Sitten tämä seuraava porukka saa ruveta hoitamaan asioita. Ja hehän voivat äänestää minut pois vaikka heti, jos haluavat, Marjo Miettinen naurahtaa.

Kuka?
Marjo Miettinen

Miten irti töistä?
Kirjoittaminen, ulkoilu ja liikunta, perhe

Perhe
Kolme lasta, neljä lastenlasta

Koti
Helsinki, Porvoo

Neuvotteluja katkotta

Sähköistysratkaisulle, niin Enston kuin muidenkin yhtiöi­den, riittää tarvetta joka puolella maailmaa. Tämä tuli Marjo Miettiselle konkreettisesti esiin, kun hän oli mukana vienninedistämismatkalla Etiopiassa.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön johtama suomalais­osallistujien joukko tapasi arvovaltaisia isäntiä. Eräs keskustelutilaisuus järjestettiin paikallisessa hienossa hotellissa ja kesken kaiken iski sähkökatkos. Suomalaisvieraat saattoivat olla ihmeissään tilaisuuden saamasta käänteestä, mutta järjestäjille tilanne ei ollut uusi. Tällaiseen oli varauduttu, joten ratkaisukin löytyi nopeasti.

– Paikalle tuotiin kynttilöitä ja niiden valaistessa keskustelu jatkui vilkkaana. Ei siinä mitään, se loi tunnelmaa, Marjo Miettinen muistelee.

Sami Laakso

Jari Härkönen

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Kauppapolitiikka</span></span>02.03.2021

Luetuimmat